Palvelujen järjestäminen -lautakunta, kokous 24.5.2023

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot:

vastuualuejohtajat Kirsi Oksanen (ikääntyneiden palvelut) ja Ilona Koskenniemi (perhe- ja sosiaalipalvelut), etunimi.sukunimi@itauusimaa.fi

Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki on lakisääteinen harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, joka on osa sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta. Hyvinvointialue vastaa omaishoidon tuen järjestämisestä ja päättää sen laajuudesta sekä siitä, miten paljon hoitopalkkioihin ja palveluihin osoitetaan määrärahoja hyvinvointialueen talousarviossa.

Omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 3 §:n mukaan hyvinvointialue voi myöntää omaishoidon tukea, jos kaikki seuraavat edellytykset toteutuvat:

1. henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai huolenpitoa;
2. hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palvelujen avulla;
3. hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia;
4. omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävä;
5. hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva; ja
6. tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. Omaishoito toteutetaan yhteistyössä kaupungin vanhus- ja vammaispalvelujen, omaishoidettavan, omaishoitajan ja muiden toimijoiden kanssa.

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuki myönnetään vammaispalveluista ja yli 65-vuotiaiden ikääntyneiden palveluista.

Omaishoitotilanteen sitovuutta omaishoitajalle arvioidaan huolenpidon kertoina. Kerta pitää sisällään auttamista jokapäiväisissä henkilökohtaisissa toiminnoissa. Kerta tyypillisesti sisältää avunantoa useammassa henkilökohtaisessa toiminnossa, mutta huolehtiminen yhdestäkin toiminnosta voi riittää.

Asiakkaiden palvelutarvetta arvioidaan aina kokonaisarvioinnin perusteella. Arvioinnissa käytetään hyväksi erilaisia toimintakykymittareita.

Hoitoisuusluokkien myöntämisperusteet ovat pääpiirteissään samat lasten (alle 18-vuotiaat) ja aikuisten omaishoitotilanteessa. Omaishoitotilanteen luonne on kuitenkin erilainen lapsilla ja aikuisilla. Lapsilla huolenpidon tarvetta verrataan aina poikkeamana ikätasoon nähden, toisin sanoen hoidon tarvetta verrataan samanikäisen terveen tai vammattoman ja toimintakykyisen lapsen huolenpidon tarpeisiin.

Omaishoidon tuen hoitoisuusluokat jaetaan kolmeen eri tasoon riippuen hoidon sitovuudesta. Alimmaisessa hoitoisuusluokassa (I) hoidettava tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa säännöllisesti joka päivä. Keskimmäisessä hoitoisuusluokassa (II) hoidon ja huolenpidon tarve on säännöllistä vuorokauden eri aikoina. Ylimmässä hoitoisuusluokassa (III) hoidon ja huolenpidon tarve on yhtäjaksoista tai lähes yhtäjaksoista.

Omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Hoitopalkkiot tarkistetaan vuosittain. Ehdotus omaishoitopalkkioiksi vuodelle 2023 ovat

I Alin hoitoisuusluokka 450 €

II Keskimmäinen hoitoisuusluokka 847,22 €

III Ylin hoitoisuusluokka 1328,18 €

Omaishoidon tuen toimintaohjeen yhtenäistäminen on tehty yhteistyössä kaikkien kuntien kanssa ja siinä on hyödynnetty kuntien olemassa olevia toimintaohjeita. Myöntämisperusteet perustuvat THL:n julkaisuun ehdotuksesta omaishoidon tuen kansallisiksi myöntämisperusteiksi.