Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
tulosyksikköpäällikkö, lääkinnällinen kuntoutus, Annina Alexandersson
vastuualuejohtaja (terveyspalvelut) Carita Schröder
sähköposti: etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen perusterveydenhuollon apuvälinepalvelut ovat osa lääkinnällisen kuntoutuksen tulosyksikköä. Apuvälinepalvelut tuotetaan tällä hetkellä hajautetusti alueen terveyskeskuksien ja terveysasemien yhteydessä. Hyvinvointialueen apuvälineyksiköt toimivat itsenäisesti ja toisistaan vaihtelevilla toimintamalleilla. Hyvinvointialueen henkilöstö (fysioterapeutit, toimintaterapeutit, ym.) lainaavat apuvälineitä alueen asukkaille. Hyvinvointialueelta ei löydy apuvälineisiin erikoistuneita logistiikan ja huollon ammattilaisia, vaan apuvälineiden tilaus, huolto ja kuljetus toteutuu osittain sote-ammattilaisten toimesta ja osin ostopalveluna. Apuvälineiden hankintoja ei ole aiemmin kunnissa kilpailutettu, lukuun ottamatta keskisen alueen pyörätuolien perusmalleja.
Hyvinvointialueen keskisen alueen (Porvoon) apuvälinehuolto ja osa apuvälinekuljetuksista ostetaan Porvoon kaupungilta. Kyseinen sopimus päättyy 30.6.2023. Porvoon kaupunki ei ole halukas jatkamaan apuvälineiden huolto- ja kuljetustoimintaa hyvinvointialueelle. Sopimuksen päättyessä apuvälineiden huoltotilat, työkalut ja kuljetuskalusto jäävät Porvoon kaupungille. Heinäkuun alusta keskisen alueen apuvälinehuolto ja -kuljetukset on kokonaisuudessaan järjestettävä uudella tavalla. Tämän lisäksi tarvetta yhdenmukaistaa apuvälineisiin liittyviä palveluita ja käytäntöjä on koko hyvinvointialueella.
Nordic Healthcare Group on tuottanut Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle selvityksen alueen apuvälinepalveluiden nykytilasta ja arvioinut mahdollisia vaihtoehtoisia malleja apuvälinepalveluiden palvelutuotannolle jatkossa. Yhtenä vaihtoehtona selvityksessä oli yhteistyö HUS-yhtymän kanssa. HUS-yhtymä tuottaa alueelle erikoissairaanhoidon apuvälinepalveluita, erityisen vaativat apuvälinepalvelut sekä lasten ja nuorten apuvälinepalvelut. Yhteistyö HUSin kanssa on mahdollinen tulevaisuudessa, mutta muut kuin edellä esitetyt jo nyt HUSin hoitamat apuvälinepalvelut, tulee tässä vaiheessa hyvinvointialueen järjestää itse.
Selvityksessä hyvinvointialueen oma keskitetty apuvälinekeskus esitetään vaihtoehtona, joka vastaa parhaiten alueen nykyisiin tarpeisiin. Hyvinvointialueelle perustettavan apuvälinekeskuksen toimintaan kuuluisi apuvälineiden kilpailuttaminen ja hankinta sekä apuvälineiden tilaaminen, huolto ja kuljetus. Keskitetyn apuvälinetoiminnan kautta hoidettaisiin alkuun keskisen alueen nopealla aikataululla hyvinvointialueen järjestettäväksi tulevat apuvälineiden huolto- ja kuljetustarpeet. Toimintaa laajennettaisiin myöhemmin asteittain kattamaan koko Itä-Uusimaa. Hyvinvointialueen asiakkaat asioisivat jatkossakin nykyisissä alueen apuvälineyksiköissä, joissa entiseen tapaan apuvälinetarve arvioidaan ja jonne apuvälineet luovutetaan sekä palautetaan
Hyvinvointialueen keskitetty apuvälinekeskus mahdollistaa alueellisen joustavuuden ja keskitetyn toiminnan tuottavuusedun. Keskitetyn toiminnan kautta on mahdollista toteuttaa yhdenvertaiset palvelut ja käytänteet, asiakkaan asuinkunnasta riippumatta. Apuvälinehankintojen kilpailutukset vaikuttavat apuvälineiden hankintahintoihin ja yhdenmukaistavat valikoimaa. Keskitetyn toiminnan kautta toteutuu myös paremmin näkyvyys kaikkiin apuvälinepalveluiden kustannuksiin. Apuvälineiden keskittäminen yhteiseen keskusvarastoon mahdollistaa muun muassa päällekkäisen varastoinnin purkamisen ja näin varastoarvon pienentämisen. Hyvinvointialueen apuvälineiden siirtäminen yhteiseen tietojärjestelmään (Effector) on jo aloitettu, joten keskitettyyn toimintaan tarvittava tietojärjestelmä on jo valmiina. Keskitetyn apuvälinekeskuksen perustaminen vaatii taloudellisia resursseja toimintatiloihin ja rekrytointeihin, mutta uusi toimintamalli tuo jatkossa toimintaan synergiaetuja.
Kustannusarvio keskitetyn apuvälinekeskuksen perustamiselle vuodelle 2023 on noin 200 000 €. Arvio tarvittavasta rahoituksesta 1.7.-31.12.2023 sisältää tilojen saneerauksen, kalusteet, työkalut, muuttokustannukset, vuokran, sähkön, siivouksen, ict-kulut, autojen leasingkulut ja työntekijöiden palkka- ja koulutuskulut. Apuvälineyksikön käynnistäminen vaatii toisen apuvälinemekaanikon/huoltomiehen toimen perustamista. Hyvinvointialueelle on siirtynyt kiinteistöpalveluista tätä toimintaa varten yksi toimi mutta kyseinen resurssi ei ole vielä käytettävissä. Jatkossa keskitetyn apuvälinekeskuksen vuosikustannus on noin 180 000. Poistuvia kustannuksia ovat alkuun vammaispalveluiden apuvälinevaraston vuokrakustannukset (yli 5 000 euroa) ja Porvoon kaupungille palvelusta nyt maksettavat vuosikustannukset (noin 77 000).
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hallitukselle tullaan esittämään, että hyvinvointialueelle perustetaan keskitetty apuvälinekeskus. Muutoksen ensimmäisessä vaiheessa keskisen alueen apuvälineet siirrettäisiin keskitetyn apuvälinekeskuksen piiriin, jotta voidaan taata keskisen alueen apuvälinehuoltojen ja apuvälinekuljetusten jatkuvuus. Seuraavassa vaiheessa keskitetyn apuvälinekeskuksen kokonaisuuteen siirrettäisiin apuvälineet myös hyvinvointialueen läntiseltä ja itäiseltä alueelta.
Ehdotus
Sosiaali- ja terveysjohtaja:
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelujen järjestäminen -lautakunta merkitsee tiedoksi keskitetyn apuvälinekeskuksen perustamisen valmistelun, sekä esittää Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hallitukselle, että hyvinvointialueelle perustetaan keskitetty apuvälinekeskus edellä esitetyn suunnitelman mukaisesti.
Päätös
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelujen järjestäminen -lautakunta merkitsi tiedoksi keskitetyn apuvälinekeskuksen perustamisen valmistelun, sekä esittää Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hallitukselle, että hyvinvointialueelle perustetaan keskitetty apuvälinekeskus edellä esitetyn suunnitelman mukaisesti.
Pykälä tarkastettiin heti kokouksessa.