Aluehallitus, kokous 15.2.2024

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot:
Heli Sjöblom, hoitotyön johtaja
Malin Heikkinen, HYTE- erityisasiantuntija
Minna Mattila, HYTE- erityisasiantuntija
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

Aloitteen sisältö lyhyesti

Aloitteessa todetaan, että tulevaisuuden palveluverkkomuutosten myötä lähipalveluiden tarvetta neuvonnan, ohjauksen ja pienten toimenpiteiden osalta voitaisiin korvata kustannustehokkailla, terveellisillä ja esteettömästi saavutettavilla terveyskioski- palveluilla. Terveyskioskiin voidaan keskittää monialaisia palveluja, joita ei muuten lähipalveluna enää olisi tarjolla sekä tarjota digitukea alueen asukkaille. Vaihtoehtona esitetään kierrätettävistä tilaelementeistä koottavaa tilaa, jossa vuorollaan työskentelisi esimerkiksi lääkäri, suuhygienisti, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, terapeutit, sosiaaliohjaaja.

Aloitteessa pyydetään terveyskioski- konseptin selvittämistä.

Taustaa aloitevastaukseen

Sitran Kuntaohjelmassa on toteutettu kaksivuotinen (2010–2012) kokeilu- ja tutkimushanke Terveyskioski- konseptista. Hankkeessa pilotoitiin matalan kynnyksen Terveyskioski- toimintamallia ja sen kehittymismahdollisuuksia terveydenhuollon rakenteellisessa uudistamisessa. Sitran kokeilu- ja tutkimushankkeen aikana ja sen jälkeen on valtakunnallisesti käynnistetty palvelukonseptiltaan samankaltaisia kioskipilotteja useita, joiden palvelutarjonta on vaihdellut (esimerkiksi Mielikioski Pirkanmaalla, pop-up terveyskioskitoiminta Varsinais-Suomessa, Hyvinvointikioski Jyväskylässä). Kaikkia pilotteja yhdistää matalan kynnyksen palvelutarjonta, palveluohjaus ja elintapaohjaus.

Sitran Terveyskioskit (Ylöjärvi, Lahti) tarjosivat hoitajapainotteisesti tuotettuja matalan kynnyksen terveydenhuollon palveluja ihmisten luontaisten asiointipaikkojen yhteydessä, kuten kauppa- tai ostoskeskuksissa. Terveyskioskien palvelutarjonta painottui ehkäisevään terveysneuvontaan, palveluohjaukseen sekä pienimuotoiseen vastaanottotoimintaan (esim. verenpaine-, verensokeri- ja lihasvoimamittauksia, rokotuksia, ompeleiden poistoa). Lisäksi terveyskioskeissa järjestettiin eri kohderyhmille suunnattuja teemapäiviä (esim. liikuntaan liittyen). Terveyskioskin hyödyiksi kuvattiin loppuraportissa terveydenhuollon resurssien tehostaminen, kustannustehokkuus, palveluiden parempi saatavuus ja helpompi palveluiden piiriin hakeutuminen, ennaltaehkäisevän terveydenhuollon vahvistaminen, joustavuus ja lisäresurssin hyödyntämisen mahdollisuus esim. rokotekampanjoiden aikana. Lahdessa pilotoitu Terveyskioski-toiminta ei hankkeen aikana tavoittanut alkuperäistä kohderyhmää (nuoret, miehet) vaan Terveyskioskin palvelujen piiriin hakeutuvat samat henkilöt, jotka käyttivät jo ennestään terveysaseman palveluita.

Lahdessa toiminut Terveyskioski lopetti toimintansa vuonna 2019 ja nykyisellä Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on keskitetyn asiakasohjauksen sekä erilaisten sähköisten palvelukanavien määrä lisätty merkittävästi. Pirkanmaan hyvinvointialueella sijaitsevan Ylöjärven Terveyskioskin toimintaa on muutettu Hyvinvointikioskin toiminnaksi ja vastaava löytyy myös Lempäälästä. Hyvinvointikioskin toiminta on osa Pirkanmaan hyvinvointialueen elintapaohjauksen rakenteita, mutta toimintaa ei ole toistaiseksi laajennettu koko alueelle.

Suureen osaan terveyttä ja hyvinvointia uhkaavista riskitekijöistä voidaan vaikuttaa suotuisasti ennen kuin varsinainen sairaus puhkeaa, mutta tutkimusten mukaan elämäntapojen muuttamisen halukkuus on hyvin vaihtelevaa ja hoidon jatkuvuuden turvaaminen edistäisi sekä motivoinnin että puheeksi ottamista merkittävästi. Hoidon jatkuvuutta ei terveyskioski- konseptilla voida turvata.  

Johtopäätökset:

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen liittäminen kiinteäksi osaksi palvelurakennetta tuo merkittävää kustannusvaikuttavuutta. Kanavat HYTE- työn liittämiseksi palvelurakenteeseen voivat olla varsin moninaiset, esim. Vantaalla terveysmentoripalvelut on keskitetty terveysasemalle, Kymenlaaksossa hyvinvointivalmentajamalli toimii pääsääntöisesti digitaalisesti, samoin Etelä- Karjalassa. Pirkanmaalla kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyötä ovat lähitori-palvelut sekä hyvinvointikeskusten palvelukioskitoiminta.

Itä- Uudellamaalla HYTE- työn rakenteet ja yhteistyö kuntien sekä järjestöjen kanssa ovat vasta muodostumassa ja tulevat vaatimaan kaikilta osapuolilta yhteistä tahtotilaa sekä yhteisesti muodostettuja tavoitteita. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen erityisenä haasteena on heikoimmassa asemassa olevien tavoittaminen sekä niiden, jotka eivät aktiivisesti itse etsi ratkaisuja oman hyvinvointinsa ja terveytensä edistämiseksi. Näiden asukkaiden tavoittamiseksi tarvitaan alueen sisällä tiivistä ja monialaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Sitä kautta voidaan vahvistaa matalan kynnyksen palveluohjausta ja mahdollistaa, että ammattilaiset osaavat ohjata alueen asukkaat heitä parhaiten tukevien palvelujen tai toimintojen luokse.

Suomen kestävän kasvun (RRP) hankkeessa tullaan alueella vuoden 2024 aikana käyttöönottamaan digitaalinen hyvinvointia ja terveyttä edistävä palvelutarjotin. Sen avulla sekä asiakasohjauksen ammattilainen että asiakas itse löytävät alueen hyvinvointia ja terveyttä tukevat palvelut ja toiminnot riippumatta siitä, tuottaako palvelua hyvinvointialue, kunta tai kolmannen sektorin toimija. Alustalta asukas voi löytää oman kuntansa liikuntapalvelut tai omahoitopolun ravitsemusterveytensä edistämiseen. Palvelutarjottimen käyttöönotto selkiyttää muun muassa elintapaohjauksen rakenteita hyvinvointialueella.

 Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on matalan kynnyksen palveluita sekä asiakas- ja palveluohjausta tarjolla kaikilla vastuualueilla (vastaanotot, digitaaliset palvelut) ja palvelut ovat alueen sisällä saavutettavissa. Palveluverkkoselvityksen rinnalla on selvitetty liikkuvien sote- palveluiden sijoitusmahdollisuuksia olemassa oleviin tiloihin. Liikkuvissa sote- palveluissa on mahdollista tarjota monialaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä edistää myös digipalveluiden käyttöä tukevaa kulttuuria. Digitukea on järjestetty syksyn aikana myös popup- toimintana.

Terveyskioski- konsepti soveltuu parhaiten asiakasohjaukseen ja neuvontaan, hyvinvoinnin ja terveydenedistämiseen tähtäävään teema- ja popup- toimintaan tai digituen antamiseen, näiden järjestäminen eivät edellytä kiinteistöjä tai liikuteltavia rakennuselementtejä. Elintapaohjauksen mallia on mietitty alueellisesti toteutettavaksi HyVä-digin kautta, painopisteenä alueellamme nousseet haasteet (diabetes, ylipaino, tupakointi). Elintapaohjaus on luonteva osa digitaalisen sote-keskuksen toimintaa ja voi silti pitää sisällään sekä etä- että lähivastaanottoja, palveluohjausta ja alueelle jalkautuvia tapahtumia yhteistyössä esimerkiksi avoapteekkien ja kuntien kanssa. Digitaalisen sotekeskuksen palvelut ovat saatavilla koko alueella riippumatta palveluverkkopäätöksistä. Jatkossa HyVä- digin palvelutarjontaa monialaistetaan muun muassa fysioterapeutin palveluihin sekä suun terveydenhuollon neuvontaan. HyVä-digin käyttäjämäärät ovat kasvaneet syksyn aikana ja käyttäjäkunnassa on myös enenevässä määrin yli 65-vuotiaita. Hyvinvointialueella on toiminnassa edelleen myös Sipoon terveysaseman aikuisneuvola, jonka palvelutarjonta vastaa osittain terveyskioski-konseptin sisältöjä.

Liikuteltavista elementeistä koottujen kioskien haasteena on palvelumahdollisuuksien rajoittuminen neuvontaan ja ohjaukseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten sijoittaminen liikuteltaviin ja kevytrakenteisiin toimipisteisiin edellyttävät ilmanvaihto- ja hygieniavaatimuksien täyttämistä sekä vakaiden tietoliikenneyhteyksien järjestämistä (potilas- ja asiakastietojärjestelmät). Pienet lääkärin, sairaanhoitajan tai suuhygienistin tekemät toimenpiteet edellyttävät vettä, viemäröintiä ja tutkimus- sekä varastointitilaa. Esimerkiksi kausirokotustoiminnan tarjoaminen terveyskioskista edellyttäisi rokotteiden kylmäkuljettamisen ja säilyttämisen osalta toimenpiteitä sekä esimerkiksi lääkejääkaappihankintaa. Kioskissa ammattilaiset työskentelisivät usein yksin ja tämä aiheuttaisi riskejä muun muassa turvallisuuden näkökulmasta. Lisäksi elementtien siirto sekä sijoittaminen muiden palveluiden lähelle muiden kuin hyvinvointialueen omistamiin kiinteistöihin tai tontille aiheuttaisivat kustannuksia.