Aluehallitus, kokous 15.2.2024

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot:
sosiaalityön johtaja Hanna Kaunisto
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

Aloitteen sisältö

Itä-Uudenmaan vihreiden valtuustoryhmä on tehnyt aloitteen 29.8.2023 jälkihuollon ikärajan säilyttämiseksi hyvinvointialueella 25 ikävuodessa. Uuden hallitusohjelman mukaisesti jälkihuollon ikärajaa tullaan laskemaan 23 ikävuoteen ja aloitteessa esitetään, että Itä-Uudenmaan hva voisi säilyttää palvelut ennallaan alle 25-vuotiaille jälkihuoltonuorille lakimuutoksesta poiketen.

Vastaus aloitteeseen

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on lausunut Hallituksen esitykseen liittyen seuraavaa (otteita lausunnosta):

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue katsoo, ettei ikärajausta tule alentaa nykyisestä 25 ikävuodesta. Tutkimukset osoittavat, että jälkihuollossa olleet nuoret syrjäytyvät koulutuksesta ja työelämästä herkästi ja heidän tukemisensa aikuisten palveluissa ei ole riittävää. Lastensuojelun piirissä olevat nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, sillä monesti he eivät voi saada vanhemmiltaan tai aiemmilta huoltajiltaan sellaista tukea, jota muut nuoret saavat. Nuoret tarvitsevat apua pitkälle aikuisuuteen ja ihmisiä, jotka tukevat heitä.

Mikäli uudistus toteutetaan, katsoo hyvinvointialue, että siirtymäajan tulisi olla ehdotettua pidempi. Hyvinvointialueiden palveluverkostot hakevat yhä muotoaan sote-uudistuksen jäljiltä ja siten nopea muutos jälkihuollon palveluiden poistumisessa entisestään lisää riskiä nuorten jäämisestä palveluverkon ulkopuolelle. Jälkihuollossa olevien nuorten, joiden elämässä on monesti ollut lukuisia muutoksia, näkökulmasta oman elämän ennakoitavuus ja saatujen päätösten pysyvyys ovat erityisen tärkeitä. Puolen vuoden siirtymäsäännöstä on siten pidettävä erityisen lyhyenä huomioiden asiakkaiden erityistarpeet. Siirtymän näkökulmasta toivottavaa olisi, ettei jo sovittuja jälkihuoltosuunnitelmia tarvitsisi muuttaa ja siten vähintään vuoden siirtymäaika olisi tarpeellinen. Tällöin hyvinvointialueilla on myös aikaa yrittää varmistaa, että muut sosiaalihuollon palvelut ehtivät kehittää riittävät prosessit nuorten tarpeisiin.

Jälkihuollon rajaaminen alle 23-vuotiaille voi myös aiheuttaa mittavia kustannuksia myöhemmin sosiaalihuoltojärjestelmälle, sillä syrjäytyneen nuoren aiheuttamat kerrannaiskustannukset yhteiskunnalle ovat merkittävät. Saavutettavat taloudelliset hyödyt eivät siten välttämättä ole pysyviä. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue ei siten suosita ikärajan laskemista.

Hyvinvointialueen näkemys jälkihuollon ikärajan nostamiseen on yhteneväinen aloitteen tekijöiden kanssa. Lakivalmistelun tässä vaiheessa on liian aikaista päättää, miten hyvinvointialue tulee toimimaan kyseisessä tilanteessa. Säädöstekstin lopullinen muoto on vielä epävarma ja hyvinvointialue odottaa lainsäädännön valmistumista. Mikäli ikäraja lasketaan 23 ikävuoteen, hyvinvointialue tulee noudattamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Mahdollisuuksia jälkihuoltonuorten tukemiseen on kuitenkin tarkasteltava jatkossa koko palvelujärjestelmän sisällä ja luotava mahdollisuuksia tarjota yksilöllistä tukea jälkihuoltonuorille heidän tarpeidensa mukaan. Lakimuutoksen ei tarvitse merkitä palvelujen loppumista vaan tehostettua tukea voidaan tarjota myös sosiaalihuoltolain nojalla.

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot:
sosiaalityön johtaja Hanna Kaunisto
sähköposti: etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot:
Hanna Kaunisto, sosiaalityön johtaja 
Susann Holst, johtava sosiaalityöntekijä, lastensuojelun jälkihuollon palvelut 
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

Aloitteen sisältö 

Itä-Uudenmaan vihreiden valtuustoryhmä on tehnyt aloitteen 29.8.2023 jälkihuollon ikärajan säilyttämiseksi hyvinvointialueella 25 ikävuodessa. Uuden hallitusohjelman mukaisesti jälkihuollon ikärajaa tullaan laskemaan 23 ikävuoteen ja aloitteessa esitetään, että Itä-Uudenmaan hyvinvointialue voisi säilyttää palvelut ennallaan alle 25-vuotiaille jälkihuoltonuorille lakimuutoksesta poiketen.  

Täydennetty vastaus aloitteeseen 

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallitus käsitteli vastauksen aloitteeseen kokouksessaan 21.12.2023. Aloite palautettiin uudelleen valmisteluun ja tarkennettavaksi.  

Aiemman vastauksen sisältö: 

Hyvinvointialueen näkemys jälkihuollon ikärajan nostamiseen on yhteneväinen aloitteen tekijöiden kanssa. Lakivalmistelun tässä vaiheessa on liian aikaista päättää, miten hyvinvointialue tulee toimimaan kyseisessä tilanteessa. Säädöstekstin lopullinen muoto on vielä epävarma ja hyvinvointialue odottaa lainsäädännön valmistumista. Mikäli ikäraja lasketaan 23 ikävuoteen, hyvinvointialue tulee noudattamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Mahdollisuuksia jälkihuoltonuorten tukemiseen on kuitenkin tarkasteltava jatkossa koko palvelujärjestelmän sisällä ja luotava mahdollisuuksia tarjota yksilöllistä tukea jälkihuoltonuorille heidän tarpeidensa mukaan. Lakimuutoksen ei tarvitse merkitä palvelujen loppumista vaan tehostettua tukea voidaan tarjota myös sosiaalihuoltolain nojalla. 

Tarkennukset vastaukseen: 

Jälkihuollon ikärajaa laskettiin 23 ikävuoteen ja muutokset jälkihuoltoa koskevaan Lastensuojelulain 75 pykälään tulivat voimaan 1.1.2024.  

Tammikuussa 2024 Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella jälkihuollon asiakasmäärä on 220. 

• 24-vuotiaat asiakkaat – 25 kpl 
• 23-vuotiaat asiakkaat – 24 kpl 

Lakimuutoksen myötä 49 asiakasta poistuu vuoden 2024 aikana jälkihuollon piiristä. 

Jälkihuolto, kuten muutkin sosiaalipalvelut, perustuvat asiakkaan yksilökohtaisten tarpeiden arviointiin. Jälkihuoltonuorille ostetaan yleensä seuraavat palvelut ja niiden keskimääräiset kustannukset: 

• Asumispalvelu 6000 €/kk 
• Tuettu asuminen 2500 €/kk 
• Tukihenkilöpalvelu 500–1000 €/kk 

Lakimuutoksen myötä hyvinvointialueelle ei synny säästöjä taikka lisäkustannuksia. Tukipalveluiden tarpeessa olevat 23–24-vuotiaat siirretään hallitusti muihin hyvinvointialueen palveluiden piiriin esim. vammaispalveluihin tai aikuissosiaalityöhön. Näin ollen kustannukset siirtyvät hyvinvointialueen sisällä toiseen palveluun. Kaikkien asiakkaiden tuensaanti turvataan jatkossakin heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti ja palvelusta toiseen siirryttäessä tehdään moniammatillista yhteistyötä. 

Vaikka jälkihuollon ikärajan laskeminen Lastensuojelulakia muuttamalla ei ole välttämättä aina asiakkaan edun mukainen ratkaisu, lainsäädäntö kuitenkin takaa asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun ja palvelujen saatavuuden. Jatkamalla jälkihuollon ikärajan pitämistä 25 ikävuodessa asettaisimme nuoret eriarvoiseen asemaan, sillä tällä hetkellä ja myös jatkossa Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen jälkihuollossa hoidetaan Itä-Uudenmaan sijoittamia asiakkaiden lisäksi myös muiden hyvinvointialueiden jälkihuoltoasiakkaita, jotka asuvat Itä-Uudenmaan alueella. Tämä tapahtuu vastavuoroisesti muiden hyvinvointialueiden alueella asuvien, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen jälkihuollon asiakkaiden kohdalla. Tekemällä oman ratkaisun tässä asiassa emme pystyisi jatkossa turvaamaan kaikille yhdenvertaista kohtelua ja palveluita. Tästä syntyisi asiakkaille myös oikaisuvaatimuksen tai kantelun peruste. 

Ikärajan omaehtoisen nostamisen sijasta haluamme kehittää nuorten palveluita kestävämmällä tavalla ja esim. aikuisille suunnatuissa sosiaalipalveluissa voisi olla jatkossa enemmän erikoistumista nuorten palveluihin.