Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
talousjohtaja Minna Sevón
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hallintosäännön 82 §:n mukaan hyvinvointialueen rahavaroja hoidetaan siten, että maksuvalmius on varmistettu, maksuliikenne on ajan tasalla, lyhytaikaiset lainat on suunniteltu ja rahavarat sijoitettu hyvinvointialueen hyväksymien sijoitustoiminnan periaatteiden mukaisesti. Aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen kokonaisvarallisuuden hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteista. Rahoitustarvetta ei saa kattaa pitkäaikaisella lainalla. Hyvinvointialue voi ottaa pitkäaikaisen lainan valtioneuvoston päättämän lainanottovaltuuden rajoissa. Muilta osin aluevaltuusto päättää lainan ottamisen ja lainan antamisen periaatteista. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä aluevaltuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Aluehallitus päättää lainan ottamisesta ja lainan antamisesta noudattaen aluevaltuuston hyväksymiä periaatteita. Aluehallitus voi siirtää lainan ottamiseen ja antamiseen liittyvää toimivaltaansa alaiselleen viranomaiselle.
Hyvinvointialueen kassanhallinta ja maksuvalmiuden turvaaminen edellyttävät joustavaa ja kustannustehokasta lyhytaikaisen rahoituksen hankintainstrumenttia. Toistaiseksi hyvinvointialueella on ollut käytössään lyhytaikaisissa, summaltaan pienissä rahoitustarpeissa pankkitilin luottolimiitti, maksimissaan 10 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialuetodistus on hyvinvointialueen rahoituslaitoksen kautta rahamarkkinoille liikkeelle laskema lyhytaikainen velkasitoumus, joka sopii lyhytaikaisiin, alle 12 kuukauden rahoitustarpeisiin. Hyvinvointialuetodistusten käyttöönotto edellyttää hyvinvointialuetodistusohjelman solmimista rahoituslaitoksen kanssa. Ohjelma on puitesopimus hyvinvointialuetodistusten liikkeeseen laskemisesta. Puitesopimuksesta ei aiheudu hyvinvointialueelle kustannuksia, eikä todistusohjelman perustamiselle ja todistuksille edellytetä asetettavan vakuuksia. Hyvinvointialueen rahoituskustannus määräytyy liikkeellelaskuhetken markkinakoron mukaan. Rahoituslaitos vastapuolena takaa jälkimarkkinat hyvinvointialueen liikkeelle laskemille hyvinvointialuetodistuksille sitoutumalla ostamaan ne ilmoitetulla markkinakorolla. Hyvinvointialue päättää todistusten liikkeellelaskun yksityiskohdista, kuten määrästä, ajankohdasta ja laina-ajan pituudesta sopimusehtojen puitteissa.
Hyvinvointialuetodistusohjelmien perustamiseen liittyvä päätöksenteko vaatii lainvoimaisuuksineen oman aikansa ennen sopimusten tekoa, joten riittävän suuruiset hyvinvointialuetodistusohjelmat on syytä perustaa hyvissä ajoin. Hyvinvointialuetodistusohjelmien enimmäislimiitti vastaa hyvinvointialueen noin kahden kuukauden käyttötalousmenoja eli 80 miljoonaa euroa. Jotta kilpailu saadaan varmistettua, hyvinvointialuetodistusohjelmat on tarkoituksenmukaista perustaa kahdenvälisinä kaikkien Suomessa aktiivisesti todistuskauppaa käyvien eli seuraavien rahalaitosten kanssa: Kuntarahoitus Oyj, Nordea Bank Abp, OP Yrityspankki Oyj, Aktia pankki Oyj, Swedbank AB (publ), Suomen sivuliike sekä Danske Bank A/S, Suomen sivuliike.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella oli tilikauden 2023 päättyessä käytössä myönnetystä 10 miljoonan euron tililimiitistä noin 8,2 miljoonaa euroa eli kassatilanne oli kriittinen. Maksuvalmiuden turvaamiseksi vuonna 2024 on tarkoituksenmukaista kasvattaa kassavaroja hyvinvointialuetodistusohjelmien puitteissa vajaan yhden kuukauden käyttötalousmenojen verran eli 35 miljoonalla eurolla.