Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
terveyspalveluiden vastuualuejohtaja Carita Schröder,
lääkinnällisen kuntoutuksen palveluiden tulosyksikköpäällikkö Annina Alexandersson
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
Aloitteen sisältö lyhyesti
Aloitteessa todetaan, että muutokset terveydentilassa ja eri sairauksiin liittyvät lääkitykset voivat heikentää jalkaterveyttä. Aloitteentekijät korostavat, että hyvinvointialueella on tärkeää kehittää jalkaterveyttä tukevaa toimintakulttuuria. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen keskisellä alueella toimii yksi jalkojenhoitaja mutta riittävien palveluiden turvaamiseksi aloitteessa esitetään palveluseteleiden lisääntyvää käyttöä.
Vastaus aloitteeseen
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen yhteisten terveyspalveluiden vastuualue (lääkinnällisen kuntoutuksen tulosyksikkö ja terveyskeskuspalveluiden tulosyksikkö) toteaa vastauksenaan seuraavaa:
Vastauksessa käytetään jalkahoidon/jalkahoitajan sijasta termejä jalkaterapia/jalkaterapeutti, koska nämä ovat vakiintuneita termejä, joita käytetään virallisissa valtakunnallisissa ohjeissa ja julkaisuissa.
Julkisen terveydenhuollon jalkaterapian perusteena on aina asiakkaan/kuntoutujan yksilöllisesti arvioitu tarve, joka kirjataan asiakkaan hoitosuunnitelmaan. Jalkaterapiaa voi toteuttaa jalkaterapeutin (AMK) koulutuksen saanut henkilö, jolle Valvira on myöntänyt ammatinharjoittamisoikeuden (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2022).
Sosiaali- ja terveysministeriön (2022) ohjeistuksen mukaan lääkinnällisen kuntoutuksen mukaiseen jalkaterapiaan tulee ohjata:
- Diabeetikot, joilla on jalkojen riskiarvioinnin luokkaan 2 tai 3 kuuluvat jalat.
- Nivelreuma-, psoriartriitti- ja muut niveltulehduspotilaat, joilla on jaloissa deformiteettejä ja haavaumariski sekä huomattavia vaikeuksia hoitaa jalkojaan esimerkiksi käsien, lonkkien ja polvien liikerajoitusten vuoksi.
- Potilaat, joilla on neurologinen sairaus tai polyneuropatia ja haavauma nyt tai aiemmin.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on yksi jalkaterapeutin toimi, joka siirtyi Porvoon kaupungilta Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen lääkinnällisen kuntoutuksen tulosyksikköön (keskinen alue). Jalkaterapiaan tarvitaan aina lähete. Lähetteen tekee lääkäri tai hoitaja, ja sen perusteella hyvinvointialueen jalkaterapeutti arvioi jalkaterapian tarpeen. Nykyinen jonotilanne hyvinvointialueen jalkaterapiaan on keskimäärin noin neljä viikkoa.
Läntisen ja itäisen alueen osalta jalkaterapeutin palveluja ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Palvelu toteutetaan myöntämällä asiakkaalle henkilökohtainen maksusitoumus jalkaterapiaan. Ostopalveluiden piiriin ohjataan ja hyvinvointialueen omassa lääkinnällisen kuntoutuksen tulosyksikössä hoidetaan asiakkaita, jotka täyttävät yllä mainitut sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistamat kriteerit.
Jalkaterapeuttisen lääkinnällisen kuntoutuksen turvaamiseksi tulosyksikkö seuraa hoitotakuun toteutumista myös oman jalkaterapeutin aikojen osalta ja myöntää tarvittaessa maksusitoumuksia asiakkaille. Lääkinnällisen kuntoutuksen tulosyksikkö pyrkii jatkossakin varmistamaan jalkaterapeuttisen hoidon saatavuuden yhdistämällä omaa palvelutuotantoa ja ostopalveluja. Palveluseteleiden käyttöönotto jalkaterapian osalta ei ole tällä hetkellä ajankohtaista, koska toiminta pystytään turvaamaan nykyisillä maksusitoumuskäytännöillä.
Ehdotus
Sosiaali- ja terveysjohtaja
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelujen järjestäminen -lautakunta esittää Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hallitukselle, että edellä esitetty annetaan vastauksena valtuustoaloitteeseen.
Päätös
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelujen järjestäminen -lautakunta päätti yksimielisesti esittää Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hallitukselle, että edellä esitetty annetaan vastauksena valtuustoaloitteeseen.