Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
talousjohtaja Minna Sevón
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
Hyvinvointialuelain (611/2021) 115 § mukaan aluevaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä hyvinvointialueelle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio, sekä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvion 2025 ja taloussuunnitelman 2025–2028 yhteydessä laaditaan investointisuunnitelma. Lisäksi siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan.
Taloussuunnitelmassa hyväksytään hyvinvointialueen hyvinvointialuestrategiaa toteuttavat toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vuoden 2023 tilinpäätös oli 34,6 miljoonaa euroa alijäämäinen ja vuoden 2024 talousarvio 15,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Osavuosikatsauksen 1-9/2024 ennusteen mukaan vuoden 2024 alijäämä asettuu 48,6 miljoonaan euroon. Talousarviossa ja -suunnitelmassa 2025–2028 tulee osoittaa, että vuosien 2023–2024 alijäämät saadaan katettua vuoden 2026 loppuun mennessä.
Toimintaympäristön vaikutukset
Talousarvioesitykseen ja -suunnitelmaan liittyy merkittävää epävarmuutta valtion rahoituksen riittävyyden osalta. Hyvinvointialueen omaa tuotantoa sopeuttamalla vuosien 2023 – 2024 alijäämiä ei pystytä kattamaan vuoden 2026 loppuun mennessä ja samanaikaisesti turvaamaan hyvinvointialueiden rahoituslain 11 §:ssä mainittujen perustuslain 19 §:n 3 momentissa tarkoitettujen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen tai perustuslain 7, 15 ja 20 §:ssä tarkoitettuihin perusoikeuksiin liittyvien pelastustoimen palvelujen järjestäminen. Kumulatiivisten alijäämien kattaminen vuoden 2026 loppuun mennessä on mahdollista valtion lisärahoituksella.
Hallitusohjelman mukaan hyvinvointialuelainsäädäntöön ja rahoitusmallin perusratkaisuun ei ole tulossa muutoksia 2023 – 2025. Hallitusohjelmassa todetaan hyvinvointipalvelujen rahoituksen kestävyyden edellyttävän toteutunutta ja ennakoitua hitaampaa kustannuskehitystä. Kustannusten kasvua tulisi saada hillityksi 1,4 miljardilla vuoteen 2027 mennessä, vaikka jo nyt muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi on käyttänyt vähemmän rahaa terveydenhuoltoon asukasta kohden.
Valtiovarainministeriö arvioi julkisen talouden alijäämän olevan 3,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2024. Erityisesti hyvinvointialueilla käyttötalouden kustannukset ovat kasvaneet selvästi ennustettua suuremmiksi. Alijäämät 2023 olivat yhteensä noin 1,33 miljardia euroa ja vuonna 2024 alijäämien ennustetaan asettuvan 1,42 miljardin euron tasolle, joten talouden tasapainottaminen tulee olemaan valtaosalle hyvinvointialueista erittäin haasteellista.
Sote-toimialan työvoima- ja palvelutarpeen arvioidaan tulevaisuudessa kasvavan. Väestö ikääntyy, millä on vaikutuksia työvoimapulaan sekä julkisen sektorin työntekijöiden eläköitymisen että ikääntyneiden palvelutarpeen kasvun kautta. Vaikka hallitusohjelmaan sisältyy mm. ikääntyneiden hoivapalvelun hoitajamitoituksen lykkääminen, vammaispalvelulain ottaminen uudelleen käsittelyyn ja kiireettömään hoitoon pääsyn tiukemmista määräajoista luopuminen, eivät pelkästään hallitusohjelmaan kirjatut toimenpiteet riitä ratkaisemaan alan työvoimapulaa.
Talousarvio ja -suunnitelma 2025 – 2028 sekä tuottavuusohjelma
Aluehallitus hyväksyi taloussuunnitelmakehyksen vuosille 2025 – 2027 30.5.2024 § 137. Pelastustoimen toimialan talousarvioesitys 2025 on toimintatuottojen osalta noin 0,7 miljoonaa euroa ja toimintakulujen osalta 1,1 miljoonaa euroa hyväksyttyä kehystä korkeampi. Pelastustoimen menorakenteeseen on tehty 0,2 miljoonan euron leikkaukset mm. vakituisen henkilökunnan koulutusmäärärahoihin ja ottamalla käyttöön ylityökielto vakituiselle henkilökunnalle. Sopimuspalokuntapuolella kuuden sisarpalokunnan vuokrasopimuksen irtisanominen on viety säästötoimenpiteenä budjettiin. Varautuminen ja turvallisuus -lautakunta päätyi kokouksessaan 1.10.2024 esittämään aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2025 talousarvioksi toimintakatteen, joka on nettona enintään - 13 180 430 euroa.
Sosiaali- ja terveystoimen toimintatuottojen talousarvioesitys on 0,8 miljoonaa euroa ja toimintakulujen osalta 14,6 miljoonaa euroa hyväksyttyä kehystä korkeampi. Vuoden 2025 talousarvioesitykseen on muun muassa tehty seuraavat leikkaukset tuottavuusohjelman mukaisesti: omaishoidon palkkion laskeminen, maksuttoman ehkäisyn poistaminen sekä ostopalveluiden karsiminen, pitäen sisällään sekä varsinaiset palveluiden ostot että henkilöstövuokraukset. Muita tuottavuusohjelman toimenpiteitä ei ole talousarvion lautakuntavaiheen valmistelussa huomioitu, koska kyseiset toimenpiteet edellyttävät yhteistoimintaneuvotteluja. Palvelujen järjestäminen -lautakunta päätyi kokouksessaan 2.10.2024 esittämään aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2025 talousarvioksi toimintakatteen, joka on nettona enintään - 381 864 105 euroa.
Demokratiapalveluiden ja konserni- ja strategiapalveluiden lautakuntana toimii aluehallitus, joka käsitteli talousarvioesityksiä vuodelle 2025 kokouksessaan 10.10.2024. Demokratiapalveluiden 2025 talousarvioesitys on päätetyn kehyksen mukainen. Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle demokratiapalveluiden vuoden 2025 talousarvioksi toimintakatteen, joka on nettona enintään -1 145 330 euroa. Konserni- ja strategiapalveluiden toimintatuottojen talousarvioesitys on 0,3 miljoonaa euroa ja toimintakulujen osalta 4,0 miljoonaa euroa hyväksyttyä kehystä korkeampi. Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle konserni- ja strategiapalveluiden vuoden 2025 talousarvioksi toimintakatteen, joka on nettona enintään -23 561 174 euroa.
Hyvinvointialueen kuluennuste tilinpäätökseen verrattuna (+6,1 %) on liian suuri valtion rahoitukseen nähden ja kulukehitystä tulee hillitä voimakkaammin. Aluevaltuuston 12.12.2023 hyväksymässä tuottavuusohjelmassa on keskitytty määrittelemään nk. korin A tuottavuuskohteita ja toimenpiteitä, joilla talous pyritään ensisijaisesti saamaan tasapainoon. Koska kuitenkaan näiden tuottavuuskohteiden toimeenpano ei ole edennyt suunnitelmien mukaan, tuottavuusohjelmassa on siirrytty valikoitujen toimenpiteiden valmisteluun, joilla palvelujen saatavuustasoa lasketaan (kori B) tai palvelutasoa heikennetään ja leikataan (kori C). Aluehallitus päätti 26.9.2024 käynnistää tuottavuusohjelman B- ja C-korien toimenpiteitä koskevat yhteistoimintamenettelyt talouden tasapainottamisen jatkotoimenpiteiden valmistelemiseksi.
Toimialojen lisäsäästötoimenpiteitä on huomioitu talousarvioesityksessä lautakuntakäsittelyiden jälkeen 3,4 miljoonaa euroa vuodelle 2025. Hyvinvointialueen ulkoinen toimintakate jää 13,5 miljoonaa euroa kehyspäätöstä heikommaksi vuoden 2025 talousarvioesityksessä, joka päätyy 7,7 miljoonan euron ylijäämään. Vuodelle 2026 lisäsäästöjä esitettyjen toimenpiteiden pohjalta on sisällytetty 3,7 miljoonaa euroa, jonka lisäksi vuonna 2026 edellytetään 1,5 miljoonan euron kulukarsintaa esimerkiksi vuokrasopimuksia uudelleen neuvottelemalla. Vuonna 2026 on mahdollista saavuttaa 23,2 miljoonan euron ylijäämäinen tulos.
Vaikka talous saadaankin käännettyä ylijäämäiseksi vuodesta 2025 alkaen, hyvinvointialueen omaa tuotantoa sopeuttamalla vuosien 2023 – 2024 alijäämiä ei pystytä kattamaan vuoden 2026 loppuun mennessä ja samanaikaisesti turvaamaan hyvinvointialueiden rahoituslain 11 §:ssä mainittujen perustuslain 19 §:n 3 momentissa tarkoitettujen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen tai perustuslain 7, 15 ja 20 §:ssä tarkoitettuihin perusoikeuksiin liittyvien pelastustoimen palvelujen järjestäminen. Kumulatiivinen alijäämä vuoden 2026 lopussa on edelleen 52,3 miljoonaa euroa. Alijäämäkertymän kattaminen vuoden 2026 loppuun mennessä on mahdollista ainoastaan valtion lisärahoituksen turvin.
Jos lisäsäästöistä saadaan tehtyä päätökset sekä vuosina 2027 ja 2028 toimintaan saadaan toteutettua 2,5 miljoonan euron vuotuinen alentuminen toimintakuluihin esimerkiksi uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönoton tai digitaalisien palveluiden käytön laajentumisen myötä, vuosien 2023 – 2024 alijäämät on mahdollista saada katettua vuoden 2028 loppuun mennessä. Tämä oletuksella, että valtion rahoitus toteutuu vuosina 2025 – 2028 Valtiovarainministeriön 23.9.2024 julkaisemien rahoitus- ja painelaskelmien mukaisesti, noin 425 miljoonaa euroa vuonna 2025, noin 450 miljoonaa vuonna 2026, noin 458 miljoonaa vuonna 2027 ja noin 467 miljoonaa euroa vuonna 2028, hyvinvointialueen on mahdollista saada taloutensa tasapainoon vuoden 2028 loppuun mennessä. Mikäli esitetyistä säästötoimenpiteistä ei saada tehtyä päätöksiä, alijäämien kattaminen ei ole edes vuoden 2028 loppuun mennessä mahdollista.
Vuodelle 2025 esitetään 7,7 miljoonan euron tilikauden ylijäämää sisältäen lisäsäästötoimenpiteitä tehtäväksi 3,4 miljoonalla eurolla. Vuoden 2026 taloussuunnitelmaesitys on 23,2 miljoonan euron tilikauden ylijäämä sisältäen ja 5,2 miljoonan euron lisäsäästötoimenpiteet. Vuoden 2027 taloussuunnitelmaesitys on 24,9 miljoonan euron tilikauden ylijäämä sisältäen 2,5 miljoonan euron lisäsäästöt sekä vuoden 2028 taloussuunnitelmaesitys 28,1 miljoonan euron tilikauden ylijäämä sisältäen 2,5 miljoonan euron lisäkarsimisen toimintakuluihin. Näin vuoden 2028 lopussa olisi mahdollista saavuttaa 0,7 miljoonan euron kumulatiivinen ylijäämä, mikäli epävarmuudet saadaan pidettyä kurissa ja valtion rahoitus toteutuu ennakoidusti.
Taloussuunnitelmaan sisältyvät merkittävimmät riskit
Valtion rahoituksen riittävyyden lisäksi merkittävimmät riskit Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen talouden tasapainottamiseen suunnitelmakauden kuluessa muodostuvat HUS-yhtymän vuodelle 2024 ennustetusta 66 miljoonan euron alijäämästä, josta aiheutuu merkittävä paine 13.6.2024 yhtymäkokouksessa päätetyn vuoden 2025 talousarviokehyksen saavuttamiseen. Lisäksi hyvinvointialueen oman henkilöstön pitkään jatkuneet rekrytointivaikeudet aiheuttanevat tulevinakin vuosina tarpeen ostopalveluiden ja vuokratyövoiman käyttöön, jota myötä talouden tasapainottaminen saattaa vaarantua.
Henkilöstösuunnitelma
Toimialojen talousarvioesityksen henkilöstösuunnitelma ottaa huomioon lakisääteiset muutokset henkilömitoituksessa ja tunnistetut resurssikapeikot. Henkilöstö siirtyi hyvinvointialueelle yhdeksästä eri organisaatiosta, joissa kaikilla oli oma palkkapolitiikkansa ja palkkausjärjestelmänsä. Liikkeenluovutuksessa henkilöstö siirtyi hyvinvointialueelle niillä palkoilla ja palvelussuhteen ehdoilla, jotka heillä oli siirtymähetkellä. Palkkojen yhteensovittaminen perustuu pakottavaan lainsäädäntöön. Vuoden 2025 talousarvioesityksessä henkilöstökuluihin sisältyy sekä palkkausjärjestelmän uudistamisen että palkkojen yhteensovittamisen myötä 6 % korotus, mutta samanaikaiseen palkkausjärjestelmien uudistamiseen sopimusaloittain ei ole varauduttu. Palkkakustannusten kokonaisnousu saattaa olla peräti 10 %.
Investointisuunnitelma ja investointien rahoitus
Suurimpia ICT-investointeja lähivuosille ovat asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen, kansalaisten digitaalisten palveluiden ja tiedolla johtamisen kehittäminen. Hyvinvointialueen suurimpana rakennushankkeena on 2023 aloitettu Loviisan pelastusaseman rakentaminen. Laajenevan Sipoon tarpeisiin Söderkullan pelastus- ja ensihoitoaseman toteutus on siirretty vuoden 2025 puuttuvan lainanottovaltuuden vuoksi vuodelle 2026. Vuonna 2028 on tavoitteena käynnistää HUS-yhtymän kanssa yhteishankkeena Porvoon hyvinvointikeskuksen suunnittelu- ja toteutustyö.
Tarkasti säädellystä investointisuunnittelusta ja lainanottovaltuudesta muodostuu lisähaasteita hyvinvointialueen toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle ei myönnetty lisälainanottovaltuutta vuosille 2024 ja 2025. Vuoden 2025 investointisuunnitelman toteuttamiseen voidaan nostaa pitkäaikaista lainaa niiltä osin kuin hankkeet sisältyivät 2023 – 2026 investointisuunnitelmaan, jonka toteuttamiseen lainanottovaltuutta on myönnetty. Vuodelta 2025 on siirretty investointien ajankohtaa tuleville vuosille puuttuvan lainanottovaltuuden vuoksi. Hyvinvointialue voi päätyä arviointimenettelyyn, jos sen täytyy anoa lisää lainanottovaltuutta välttämättömän investoinnin toteuttamiseksi tai jos se ei pysty toimimaan valtion rahoituksella ja joutuu hakemaan toimintaansa lisärahoitusta kaksi kertaa kolmen peräkkäisen tilikauden aikana.
Ehdotus
Hyvinvointialuejohtaja:
Aluehallitus päättää
- hyväksyä hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksen vuosille 2025 – 2028 aluehallituksen esityksenä aluevaltuustolle,
- oikeuttaa talouspalvelut tekemään taloussuunnitelmaesitykseen ja sen perusteluihin tarvittavat muutokset sekä teknisluonteiset tarkistukset ja
- esittää aluevaltuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2025 sitovat tavoitteet ja valtuustoon nähden sitovat määrärahat sekä hyväksyttäväksi taloussuunnitelman 2025 – 2028.
Pykälä tarkastetaan heti.
Päätös
Aluehallitus päätti
- hyväksyä hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksen vuosille 2025 – 2028 aluehallituksen esityksenä aluevaltuustolle,
- oikeuttaa talouspalvelut tekemään taloussuunnitelmaesitykseen ja sen perusteluihin tarvittavat muutokset sekä teknisluonteiset tarkistukset ja
- esittää aluevaltuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2025 sitovat tavoitteet ja valtuustoon nähden sitovat määrärahat sekä hyväksyttäväksi taloussuunnitelman 2025 – 2028.
Pykälä tarkastettiin heti.
Kokouskäsittely
Jäsen Bernhard Edgren ehdotti RKP-ryhmän puolesta ja jäsen Patrik Björkmanin kannattamana, että yksiköitä Rosenkulla, Suvituuli ja Suvirinne ei suljeta.
Suoritetussa äänestyksessä, jossa RKP-ryhmän muutosehdotusta kannattavat äänestivät ”Ei” ja pohjaehdotusta kannattavat äänestivät ”Jaa”, pohjaehdotus voitti äänin 9 (Edgren, Eskola, Forsman, Hjelt, Riikonen, Kujala, Kahri, Perokorpi, Broman) – 5 (Björkman, Henriksson, Railila, Baumgartner, Nylander).
Jäsen Kristian Forsman ehdotti jäsen Arto Kujalan kannattamana, että Lapinjärven, Myrskylän ja Pukkilan terveysasemia ei suljeta.
Suoritetussa äänestyksessä, jossa Forsmanin muutosehdotusta kannattavat äänestivät ”Ei” ja pohjaehdotusta kannattavat äänestivät ”Jaa”, pohjaehdotus voitti äänin 12 (Björkman, Edgren, Eskola, Hjelt, Riikonen, Henriksson, Kahri, Perokorpi, Railila, Baumgartner, Broman, Nylander) – 2 (Forsman, Kujala).
Varajäsen Lilli Kahri ehdotti jäsen Nea Hjeltin kannattamana, että lakkautettavista senioripalveluista poistetaan yksiköt Suvituuli ja Suvirinne.
Suoritetussa äänestyksessä, jossa Kahrin muutosehdotusta kannattavat äänestivät ”Ei” ja pohjaehdotusta kannattavat äänestivät ”Jaa”, pohjaehdotus voitti äänin 7-7, puheenjohtajan äänen ratkaistessa Jaa (Björkman, Edgren, Eskola, Forsman, Perokorpi, Baumgartner, Nylander) – Ei (Hjelt, Riikonen, Kujala, Henriksson, Kahri, Railila, Broman).
Jäsen Tapani Eskola ehdotti jäsen Jenna Perokorven kannattamana, että Näsin terveyskeskuksen sairaalaosastoa ei lakkauteta.
Suoritetussa äänestyksessä, jossa Eskolan muutosehdotusta kannattavat äänestivät ”Ei” ja pohjaehdotusta kannattavat äänestivät ”Jaa”, pohjaehdotus voitti äänin 12 (Björkman, Edgren, Forsman, Hjelt, Riikonen, Kujala, Henriksson, Kahri, Railila, Baumgartner, Broman, Nylander) – 2 (Eskola, Perokorpi).
Jäsen Bernhard Edgren ehdotti RKP-ryhmän puolesta ja jäsen Patrik Björkmanin kannattamana, että Lapinjärven terveysasemaa ei suljeta.
Suoritetussa äänestyksessä, jossa Edgrenin muutosehdotusta kannattavat äänestivät ”Ei” ja pohjaehdotusta kannattavat äänestivät ”Jaa”, muutosehdotus voitti äänin 7-7, puheenjohtajan äänen ratkaistessa: Ei (Björkman, Forsman, Kujala, Henriksson, Railila, Baumgartner, Nylander) – Jaa (Edgren, Eskola, Hjelt, Riikonen, Kahri, Perokorpi, Broman).
Jäsen Kristian Forsman ehdotti, että yksiköitä Rosenkulla ja Mäntyrinne ei lakkauteta. Ehdotus ei saanut kannatusta ja raukesi kannattamattomana.
Jäsen Nea Hjelt ehdotti jäsen Tapani Eskolan kannattamana seuraavaa kirjausta:
Viranhaltijoiden tulee välittömästi selvittää, kuinka pystytään vähintään kerran viikossa tarjoamaan ”pienissä kunnissa” vähintään hoitajatason palvelut ja kuinka paljon näiden järjestäminen maksaa.
Suoritetussa äänestyksessä, jossa Hjeltin muutosehdotusta kannattavat äänestivät ”Ei” ja pohjaehdotusta kannattavat äänestivät ”Jaa”, muutosehdotus voitti äänin 8 (Edgren, Eskola, Hjelt, Riikonen, Kujala, Kahri, Perokorpi, Broman) – 6 (Björkman, Forsman, Henriksson, Railila, Baumgartner, Nylander).
Jäsen Bernhard Edgren ehdotti RKP-ryhmän puolesta ja varajäsen Fred Henrikssonin kannattamana, että tuki kaikille tytärpalokunnille jatkuu (lisämeno 18 000e).
Suoritetussa äänestyksessä, jossa Edgrenin muutosehdotusta kannattavat äänestivät ”Ei” ja pohjaehdotusta kannattavat äänestivät ”Jaa”, muutosehdotus voitti äänin 7-7, puheenjohtajan äänen ratkaistessa: Ei (Björkman, Edgren, Forsman, Henriksson, Railila, Baumgartner, Nylander) – Jaa (Eskola, Hjelt, Riikonen, Kujala, Kahri, Perokorpi, Broman).
Jäsen Tapani Eskola ehdotti jäsen Jenna Perokorven sekä varajäsen Lilli Kahrin kannattamana, että perheasianneuvottelukeskuksen sopimusta ei lopeteta.
Suoritetussa äänestyksessä, jossa Eskolan muutosehdotusta kannattavat äänestivät ”Ei” ja pohjaehdotusta kannattavat äänestivät ”Jaa”, pohjaehdotus voitti äänin 11 (Björkman, Edgren, Forsman, Hjelt, Riikonen, Kujala, Henriksson, Railila, Baumgartner, Broman, Nylander) – 3 (Eskola, Kahri, Perokorpi).
Jäsen Tapani Eskola ehdotti jäsen Jenna Perokorven kannattamana, että vakinaisen henkilöstön ylityökielto ei koske työvuorojen täydennystä.
Jäsen Nea Hjelt ehdotti jäsen Arto Kujalan kannattamana, että palohenkilöstön ylityökielto ei koske nostolavankuljettajia ja vesisukeltajia.
Suoritetussa äänestyksessä, jossa Eskolan muutosehdotusta kannattavat äänestivät ”Ei” ja Hjeltin muutosehdotusta kannattavat äänestivät ”Jaa”, Hjeltin ehdotus voitti äänin 9 (Björkman, Forsman, Hjelt, Riikonen, Kujala, Railila, Baumgartner, Broman, Nylander) – 4 (Eskola, Henriksson, Kahri, Perokorpi), 1 tyhjä (Edgren).
Suoritetussa äänestyksessä, jossa Hjeltin muutosehdotusta kannattavat äänestivät ”Ei” ja pohjaehdotusta kannattavat äänestivät ”Jaa”, muutosehdotus voitti äänin 12 (Björkman, Eskola, Forsman, Hjelt, Riikonen, Kujala, Henriksson, Kahri, Perokorpi, Railila, Baumgartner, Broman) – 2 (Edgren, Nylander).
Jäsenet Tapani Eskola ja Jenna Perokorpi jättivät seuraavan pöytäkirjamerkinnän: Ylityökieltoja toteutettaessa on varmistettava, että lakia ei rikota ja ihmisten henkiä ei vaaranneta.
Jäsen Tapani Eskola ehdotti jäsen Jenna Perokorven kannattamana, että työsuojelupäällikön tehtävää ei yhdistetä muihin tehtäviin.
Suoritetussa äänestyksessä, jossa Eskolan muutosehdotusta kannattavat äänestivät ”Ei” ja pohjaehdotusta kannattavat äänestivät ”Jaa”, pohjaehdotus voitti äänin 11 (Björkman, Edgren, Forsman, Hjelt, Riikonen, Kujala, Henriksson, Railila, Baumgartner, Broman, Nylander) – 3 (Eskola, Kahri, Perokorpi).
Jäsen Tapani Eskola ehdotti jäsen Jenna Perokorven kannattamana, että hoitotyön johtajan tehtävää ei yhdistetä muihin tehtäviin.
Suoritetussa äänestyksessä, jossa Eskolan muutosehdotusta kannattavat äänestivät ”Ei” ja pohjaehdotusta kannattavat äänestivät ”Jaa”, pohjaehdotus voitti äänin 11 (Björkman, Edgren, Forsman, Hjelt, Riikonen, Kujala, Henriksson, Kahri, Railila, Broman, Nylander) – 3 (Eskola, Perokorpi, Baumgartner).
Jäsen Nea Hjelt ehdotti jäsen Arto Kujalan kannattamana, että Mäntyrinne muutetaan yhteisöllisen asumisen yksiköksi.
Suoritetussa äänestyksessä, jossa Hjeltin muutosehdotusta kannattavat äänestivät ”Ei” ja pohjaehdotusta kannattavat äänestivät ”Jaa”, pohjaehdotus voitti äänin 10 (Björkman, Edgren, Eskola, Forsman, Henriksson, Kahri, Perokorpi, Railila, Baumgartner, Nylander) – 4 (Hjelt, Riikonen, Kujala, Broman).
Jäsen Nea Hjelt ehdotti jäsen Arto Kujalan kannattamana, että yleinen toimintojen tehostamissuunnitelma hallintoon tehdään kaikilla toimialoilla. Tehostamissuunnitelman tulokset esitellään aluehallitukselle Q1/2025 loppuun mennessä.
Suoritetussa äänestyksessä, jossa Hjeltin muutosehdotusta kannattavat äänestivät ”Ei” ja pohjaehdotusta kannattavat äänestivät ”Jaa”, pohjaehdotus voitti äänin 9 (Björkman, Edgren, Eskola, Henriksson, Kahri, Perokorpi, Railila, Baumgartner, Nylander) – 5 (Forsman, Hjelt, Riikonen, Kujala, Broman).
Jäsen Tapani Eskola ehdotti jäsen Jenna Perokorven kannattamana, että aluehallitukselle annetaan kevään 2025 aikana suunnitelma, josta selviää yhteisöllisen asumisen edistäminen ja kattavauus sekä konkreettinen suunnitelma, miten hyvinvointialue varautuu tilanteeseen, jossa ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkamäärä ei ole riittävä.
Suoritetussa äänestyksessä, jossa Eskolan muutosehdotusta kannattavat äänestivät ”Ei” ja pohjaehdotusta kannattavat äänestivät ”Jaa”, pohjaehdotus voitti äänin 10 (Björkman, Edgren, Forsman, Hjelt, Riikonen, Kujala, Henriksson, Railila, Baumgartner, Broman) – 4 (Eskola, Kahri, Perokorpi, Nylander).
Jäsen Kristian Forsman ehdotti tekstilisäyksenä, että lääkärin avovastaanottopalveluja suunnitellaan tarjottavan uudelleen, kun omaa lääkäriresurssia on tarjolla, tai kun vuokralääkäriresurssi on kohtuullisemmalla tasolla tai kun siirrytään omalääkärimalliin. Ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi kannattamattomana.
Jäsen Nea Hjelt ehdotti jäsen Arto Kujalan kannattamana, että yhteisöllisen asumisen paikkoja tulee lisätä nykyistä vuoden 2030 tavoitetta eli kahden prosentin peittävyyttä nopeammin.
Suoritetussa äänestyksessä, jossa Hjeltin muutosehdotusta kannattavat äänestivät ”Ei” ja pohjaehdotusta kannattavat äänestivät ”Jaa”, pohjaehdotus voitti äänin 7-7, puheenjohtajan äänen ratkaistessa: Jaa (Björkman, Edgren, Forsman, Henriksson, Railila, Baumgartner, Nylander) – Ei (Eskola, Hjelt, Riikonen, Kujala, Kahri, Perokorpi, Broman).
Jäsen Tapani Eskola ehdotti jäsen Jenna Perokorven kannattamana, että vastuulääkäripalvelun kilpailutuksessa on kiinnitettävä huomiota laatuun.
Suoritetussa äänestyksessä, jossa Eskolan muutosehdotusta kannattavat äänestivät ”Ei” ja pohjaehdotusta kannattavat äänestivät ”Jaa”, muutosehdotus voitti äänin 9 (Björkman, Eskola, Forsman, Riikonen, Henriksson, Kahri, Perokorpi, Railila, Baumgartner) – 4 (Hjelt, Kujala, Broman, Nylander), 1 tyhjä (Edgren).
Jäsen Tapani Eskola ehdotti jäsen Jenna Perokorven kannattamana, että varmistetaan että vakinaisen henkilöstön ylityökielto ei johda osaamisvajeeseen.
Suoritetussa äänestyksessä, jossa Eskolan muutosehdotusta kannattavat äänestivät ”Ei” ja pohjaehdotusta kannattavat äänestivät ”Jaa”, muutosehdotus voitti äänin 10 (Björkman, Eskola, Forsman, Riikonen, Henriksson, Kahri, Perokorpi, Railila, Broman, Nylander) – 4 (Edgren, Hjelt, Kujala, Baumgartner).
Jäsen Tapani Eskola ehdotti jäsen Jenna Perokorven kannattamana, että alueen sisäistä urakehitystä kehitetään.
Suoritetussa äänestyksessä, jossa Eskolan muutosehdotusta kannattavat äänestivät ”Ei” ja pohjaehdotusta kannattavat äänestivät ”Jaa”, pohjaehdotus voitti äänin 10 (Björkman, Edgren, Forsman, Hjelt, Riikonen, Kujala, Henriksson, Kahri, Railila, Broman) – 4 (Eskola, Perokorpi, Baumgartner, Nylander).
Jäsen Nea Hjelt ehdotti jäsen Arto Kujalan kannattamana, että terveyskeskuksen vuodeosaston sulkemisen yhteydessä viranhaltijoiden tulee esittää riittävät ja toimivat resurssit kotihoitoon sekä ihmisten kotikuntoutukseen.
Suoritetussa äänestyksessä, jossa Hjeltin muutosehdotusta kannattavat äänestivät ”Ei” ja pohjaehdotusta kannattavat äänestivät ”Jaa”, muutosehdotus voitti äänin 12 (Björkman, Edgren, Forsman, Hjelt, Riikonen, Kujala, Henriksson, Kahri, Railila, Baumgartner, Broman, Nylander) – 0 Jaa, 2 tyhjää (Eskola, Perokorpi).
RKP-ryhmä jätti seuraavan pöytäkirjamerkinnän: Yksiköt Rosenkulla, Suvirinne ja Suvituuli tulisi säilyttää koska näiden laskettu säästö on pieni ja asiakkaiden sijoittelu muihin yksiköihin on epäselvää.
Kok-Kd-ryhmä ja Vihreiden ryhmä jättivät seuraavan pöytäkirjamerkinnän: Esitämme, että Sipoon ympärivuorokautiset yksiköt säilytetään. Edellytämme, että Sipoon kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti seniorikeskuksen vuokraa lasketaan vähintään noin 6 % Sipoon kunnanhallituksen lausunnon mukaisesti ja että vuokranantaja tekee kiinteistöön tarvittavat korjaukset.