Aluehallitus, kokous 11.4.2024

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot:
Ville Heininen, tulosyksikköpäällikkö (työikäisten palvelut)
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

Työikäisten palvelut vastaavat valtuustoaloitteeseen, joka on tehty 17.10.2023 koskien ensisuojan puuttumista ja sen tarvetta Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Asunnottomuus on sosiaalityön näkökulmasta olennainen ihmisoikeuskysymys. Samalla kysymys ensisuojasta ulottuu myös itsemääräämisoikeuden piiriin. Vastauksessa lähestytään ensisuoja -teeman käsittelyä sen ilmeisimmän tarpeen eli asunnottomuuden näkökulmasta. Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan tehtävänä on turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Lisäksi perustuslain 19 § 4 momentin mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Asunto katsotaan perustellusti ihmisen subjektiiviseksi perusoikeudeksi.

Toisaalta oikeuksia voi myös tarkistella näkökulmasta, jossa jonkin oikeudet ovat aina toisen oikeuksia vastaan: onko yksilöllä oikeus saada asunto silloin, kun hän on toistuvasti osoittanut olevansa kykenemätön maksamaan asuntoa, tuhonnut toistuvasti asunnon omistajan omaisuutta tai aiheuttaa häiriökäyttäytymisellään tilanteita, joissa naapurusto pelkää asua samassa talossa häiritsijän kanssa? Tällöin yhden asujan oikeus on veronmaksajien oikeuksia, naapureiden oikeuksia ja jopa asujan itsensä itsemääräämisen oikeuksia vastaan. Asunnottomuudesta pitäisi pystyä puhumaan pragmaattisesti ja ongelmatilanteita purkaen. Ensisuoja on kuitenkin asia, jonka tarve palveluna on lyhytaikainen, tilapäinen ja kiistaton. Ensisuojan voi tukitoimena katsoa vastaavan tarpeeseen, joka on sosiaalihuoltolaissa ilmaistu 3. luvussa § 11, erityisesti momentit 2 ja 8.

ARA:n selvityksen mukaan Itä-Uudenmaan kolmella suurimmalla kunnalla Porvoolla, Sipoolla ja Loviisalla on yhteensä 76 yksinelävää asunnotonta, joista 49 lasketaan pitkäaikaisasunnottomaksi. Naisia ja nuoria asunnottomia on 40. Maahanmuuttajista asunnottomia on näissä kunnissa tiedossa olevana 1. Askola on ilmoittanut, ettei sillä ole vuonna 2022 asunnottomia. Pukkila, Myrskylä ja Lapinjärvi eivät ole vastanneet ARA:n kyselyyn selvityksen taustaksi. Rakenteellisen sosiaalityön verkoston kautta Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella tehtiin alustavasti tilannetta kartoittava kysely alkusyksystä 2023. Se osoitti, että asunnottomuuden mitattavuus ja näin myös toimien mitattavuus asunnottomuuden vähentämiseksi on vähäistä. Sosiaalihuollolla on kuitenkin merkittävä rooli asunnottomuuden synnyn ehkäisijänä muun muassa taloudellisen sosiaalityön ja varhaisen vaiheen systemaattisen sosiaaliohjauksen kautta. Kun asunnottomuutta jo ilmenee, sosiaalityössä kootaan verkostoa asiakkaan tueksi palvelutarpeen arvioinnissa nousevien tekijöiden pohjalta. Ongelmaksi muodostuu usein salassapitoon vetoaminen muun muassa tiedon vaihdossa, jonka ongelmana pystyy ohittamaan paitsi asiakkaan luvalla, myös sosiaalihuollon moniammatillisen yhteistyön pykälällä (§41) sekä ns. asiakaslain suomilla mahdollisuuksilla (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 17 §). Näiden painoarvoa ei tunnuta ymmärtävän yhteistyön pinnoilla esimerkiksi eri ministeriöiden alla olevien työalueiden kesken.

Osa asunnottomaksi katsotuista henkilöistä joutuu turvautumaan tilapäisluonteisesti ja/tai akuutissa tarpeessa niin sanottuun ensisuojaan. Ensisuojan käsite on väljä ja se voi pitää sisällään erilaisia palveluita. Terminologisesti ensisuoja sekoitetaan palvelumuotona helposti tilapäis- ja kriisiasumisen (ns. hätämajoitus) palvelukategorioiden kanssa. Ensisuojaan palveluna liittyy päihdehuollon laatusuositukset, mikä erottaa sen lähtökohtaisesti em. palvelujen kanssa. Pelkistetyimmillään ensisuoja on sosiaalipalveluna järjestetty tilapäinen yöpymispaikka päihtyneille/sekavasti käyttäytyville henkilöille, jotka ovat välittömän yöpymissuojan tarpeessa. Ensisuojan laatua sellaisenaan ei määrittele lainsäädäntö, mutta toimintalogiikkansa vuoksi toiminta vaatii toimintaan ja ihmisarvoon soveltuvaa tilaa, selkeää resurssointia ja myös turvallisuustekijöiden vankkaa huomiointia.

Ensisuojapalvelut kilpailutettiin Itä-Uudellamaalla ensimmäistä kertaa osana mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalvelujen kilpailutusta talvella 2022-2023. Kilpailutuksessa käytetyn palvelukuvauksen mukaan ensisuojapalveluissa on kyse tilapäisistä yöaikaisista majoituspalveluista, jonne voi tulla myös päihtyneenä. Palvelun tarkoituksena on edistää asunnottomien ja päihtyneiden henkilöiden turvallisuutta. Palvelun tarkoituksena on myös tarjota asiakkaille tukea, ohjausta ja neuvontaa, joka edistää elämänhallintaa ja auttaa hakeutumaan palvelutarvetta vastaavaan palveluun. Palvelussa noudatetaan soveltuvin osin päihdepalvelujen laatusuosituksia. Ensisuojassa työskentelee ensisuojan valvoja, jolta asiakkaat saavat tarvittaessa apua ja ohjausta. Ensisuojassa on paikalla myös palveluohjaajia, jotka voivat auttaa esimerkiksi asuntolapaikan saamisessa. Kilpailutuksen tuloksena saatiin yksi tarjous Sininauhakodin Keravalla sijaitsevalta Vuorelan asumispalveluyksiköltä. Vuorela ei ole valitettavasti kyennyt tuottamaan puitesopimuksesta huolimatta tilaresurssiensa vuoksi palvelua Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle.  Niin ikään erillisen kiintiöpaikan ostaminen Vuorelasta ei ole ollut mahdollista.

Asunto ensin -periaate on toiminut jo vuosien ajan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kuntien johtoajatuksena asunnottomuuden haittojen ehkäisyssä. Asunto ensin -periaate lähtee siitä, että ensisijaisena tavoitteena on asiakkaalle koti omilla avaimilla ja vuokrasopimuksella ja vasta tämän jälkeen on mahdollista asunnottomuuden tuottamien ongelmien ja juurisyiden hoitaminen, ja lopulta kuntoutuminen. Haasteita tämän mallin toteuttamiseksi asettaa asuntojen saamisen hankaluus silloinkin, kun sosiaalihuolto on sitoutunut sekä taloudellisesti että ohjauksen ja neuvonnan tuella kantamaan asiakasta arjessa. Kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on yleisesti pulaa. Yksi ongelma on kotiin vietävän tuetun asumisen palveluntuottajien vähäinen määrä tilanteessa, missä omat henkilöstöresurssit eivät riitä ko. palvelun tuottamiseen.  

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen oman tuetun asumisen yksikön Koivulan toimintaa kehitetään jatkuvasti. Keväällä 2024 on käynnistymässä remontti, missä yhteen rakennukseen rakennetaan lyhyeen tilapäisasumiseen sopivia asuntoja. Varsinaista ensisuojapalvelua Koivula ei tuota jatkossakaan, sillä se vaatisi huomattavasti enemmän resursseja ja mm. lisää päivystävää henkilöstöä. Työikäisten palvelut käyvät parhaillaan neuvotteluja Attendon Lapinjärven asumispalveluyksikön kanssa ensisuojapalvelun/lyhytaikaisen asumisen tuottamisesta. Hyvinvointialueen sisäinen monialainen asunnottomuustyöryhmä kokoontuu säännöllisesti. Lisäksi alueella kokoontuu säännöllisesti Y-säätiön kokoon kutsumana asunnottomuustyön verkosto, mihin osallistuu laajasti kuntien edustajia ja mm. Kumppanuustalon toimijoita. Erityinen merkitys asunnottomuuden hoitamisessa on hyvinvointialueiden ja alueen kuntien välisellä tiiviillä yhteistyöllä, kolmannen sektorin toimijoita unohtamatta. Kesällä 2023 toimintansa aloittaneella Kumppanuustalolla asunnottomia asiakkaita palvelee mm. anonyymin asioinnin mahdollistava lakisääteinen päihdeasiakkaille suunnattu päiväkeskustoiminta, missä asiakkailla on mahdollisuus mm. pyykinpesuun ja peseytymiseen.      

Omasta kehittämistyöstä voidaan mainita myös vuoden 2024 aikana käynnistyvä pilotti, missä on tarkoitus monialaisen työryhmän avulla ehkäistä asunnottomuutta hyödyntämällä mm. mahdollisesti kolmea Y-säätiöltä välivuokrattua asuntoa. Pilotin kohderyhmänä on asunnottomat tai asunnottomuuden välittömässä riskissä olevat erityistä tukea tarvitsevat henkilöt, joilla on vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Tämänkin pilotin tiimityö perustuu Asunto ensin – periaatteeseen. 

Niin sanotut selviämishoitoasemapalvelut, joihin ensisuojapalvelu usein yhdistetään, ei ole lakisääteistä toimintaa. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella ko. yksikön  asiakasmäärät ovat kovin pienet, eikä tarve ole säännöllistä, mutta siitä huolimatta yksikön olisi oltava valmiudessa ja henkilöstö palkattuna. Pragmaattisimmalla tavalla asia järjestyisi ympärivuorokautisesti päivystävän terveydenhuollon toimipaikan yhteydessä. Tämä ei ole hyvinvointialueella mahdollista nykyisten tilajärjestelyjen puitteissa, mutta asiaa pidetään kuitenkin suunnitteluissa mukana, kun hyvinvointialueen toimintoja kehitetään.