Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
henkilöstöjohtaja Anu Rautiainen
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
Hyvinvointialueen kirjaamoon on 12.11.2024 saapunut oikaisuvaatimus asiassa, joka koskee henkilöstöjohtajan tekemää päätöstä palkan takaisinperinnästä (IUHVADno-2024-4089). Oikaisuvaatimus on ohessa liitteenä.
Hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 139 §:ssä on määräykset oikaisuvaatimusmenettelystä. Aluehallituksen ja lautakunnan sekä niiden jaoston ja alaisen viranomaisen päätök-seen tyytymätön saa vaatia siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä. Oikaisuvaatimus tehdään aluehallituksen ja lautakunnan sekä niiden jaoston ja alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle.
Oikaisuvaatimus on saapunut hyvinvointialueen kirjaamoon oikaisuvaatimusajan puitteissa, ja se on näin ollen otettava käsiteltäväksi.
Oikaisuvaatimusta käsitellessään aluehallitus on sidottu niihin laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusvaatimuksiin, joita oikaisuvaatimuksessa on esitetty. Aluehallitus ei näin ollen voi käsitellä asiaa oikaisuvaatimusasiana tätä laajemmin.
Asiaa käsitellessään aluehallituksen on arvioitava oikaisuvaatimuksessa esitetyt laillisuusvirheet sekä arvioitava oikaisuvaatimuksessa esitetyt tarkoituksenmukaisuusperusteet.
Otettuaan asian oikaisuvaatimusasiana käsiteltäväkseen aluehallitus voi muuttaa tehtyä hallintopäätöstä, kumota tehdyn hallintopäätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen.
Oikaisuvaatimuksen tekijän vaatimus
Oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa vaatimuksenaan seuraavaa: ”Vaadin saada oikaistua tekstinne/päätöksenne siitä ettei HR ollut tietoinen että osastonsihteereille maksetaan sitouttamislisän”.
Esimies oli nimenomaan kysellyt sekä Pia Hellmanilta että Carita Schröderiltä kuuluuko myös sitouttamislisän osastonsihteereille ja molemmat olivat sanoneet että kuuluu. Pia Hellman on myös saanut listan tarkistettavaksi kenelle sitouttamislisää maksetaan ja tässäkään vaiheessa ei ole puuttunut asiaan.
Oikaisuvaatimuksen tekijä pyytää oikaisemaan virheellisen päätöksen.
Oikaisuvaatimuksessa esitetyt laillisuusvirheet
Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt oikaisuvaatimuksessaan laillisuusvirheitä.
Oikaisuvaatimuksessa esitetyt tarkoituksenmukaisuusperusteet
Oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa siihen, että virhe ei ole hänen itsensä eikä hänen esihenkilönsä tekemä. Hän toteaa, että ”näin ollen ei voida tulkita että sitouttamislisä on vahingossa maksettu ja ettei HR tai ylempi johto ollut tietoinen tästä”.
Asian käsittely
Aiheettomasti maksettu palkka tai muu palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden määrä saadaan lain mukaan periä takaisin. Tämä koskee sekä työsuhteisia (työsopimuslaki 2 luku 17 §) että virkasuhteisia (laki kunnallisesta viranhaltijasta 56 §).
Aiheettomasti maksettu palkka on palkansaajan perusteeton etuus, joka peritään takaisin. Työnantajalla on oikeus periä liikaa maksettu palkka (ns. perusteeton etuus) takaisin riippumatta siitä, missä tai kenen tekemänä virhe on sattunut. Työnantajan tulee lisäksi huolehtia siitä, että palkanmaksun virheet tulevat korjatuiksi myös Verohallinnon tulorekisteriin.
Palvelussuhteen kestäessä liikasuoritus peritään tulonsaajan nettopalkasta. Kun palvelussuhde on päättynyt, tulonsaajalle lähetetään lasku. Jos summa on suuri, työnantaja ja työntekijä voivat sopia takaisinmaksuajan kohtuullistamisesta.
Työsopimuslaissa on rajoitettu työnantajan kuittausoikeutta. Palkan ulosmittausta koskevan rajoituksen tarkoituksena on turvata työntekijän vähimmäistoimeentulo. Lain mukaan työn-antaja ei saa kuitata työntekijän palkkasaamista vastasaamisellaan siltä osin kuin palkka on ulosottokaaren (705/2007) mukaan jätettävä ulosmittaamatta.
Aluehallitus päätti 2.5.2024 § 113 sitouttamisrahan maksamisen pilottikokeilusta. Sen avulla tavoitellaan merkittävää vuokratyövoimakustannusten alenemista. Aluehallituksen päätöksen mukaisesti pilottikokeilu koskee sellaisia ammattiryhmiä, joissa on käytetty paljon vuokratyövoimaa ja joissa henkilöstön saatavuuden ongelmat ovat suuria.
Aluehallituksen päätöksellä sitouttamisrahaa maksetaan yhteisissä terveyspalveluissa suuhygienisteille (19 henkilöä), osastojen hoitohenkilöstölle (112 lähi- ja sairaanhoitajaa) sekä puheterapeuteille (11 henkilöä). Ikääntyneiden palveluissa sitä maksetaan kotihoidon hoitohenkilöstölle (257 lähi- ja sairaanhoitajaa) ja perhepalveluissa koulupsykologeille (22 henkilöä). Lisäksi edellytyksenä on, että henkilö on vakituisessa palvelussuhteessa tai hänet rekrytoidaan vakituiseen palvelussuhteeseen, tai että hän on yli vuoden kestävässä määräaikaisessa palvelussuhteessa tai hänet rekrytoidaan yli vuoden kestävään määräaikaiseen palvelussuhteeseen.
Hyvinvointialueilla sovellettavan Sote-sopimuksen hinnoittelutunnukset ja niitä koskevat rakenteet on päätetty valtakunnallisesti ja ne tulivat voimaan 1.2.2024. Palkkahinnoittelukohta määräytyy ensisijaisesti henkilön työtehtävien perusteella. Virka- ja työehtosopimus ohjaa, mitä tehtäviä kuhunkin palkkahinnoittelukohtaan voidaan sijoittaa ja millaista koulutustasoa kussakin hinnoittelukohdassa edellytetään. Kun palkkahinnoittelukohdassa on todettu siihen kuuluvat tehtävät, työnantajalla ei ole asiassa harkintavaltaa. Valtakunnallisessa virka- ja työ-ehtosopimuksessa on oma palkkahinnoittelukohta osastonsihteereille. Osastonsihteereiden hinnoittelutunnus osoittaa sen, että työtehtävät ovat potilashallinnollisia.
Osastonsihteerit eivät kuulu hoitohenkilöstöön työtehtäviensä, ammattinimikkeensä eivätkä palkkahinnoittelutunnuksensa perusteella. Näin ollen osastonsihteerit eivät kuulu myöskään niihin ammattiryhmiin, joille aluehallituksen päätöksellä maksetaan pilottikokeiluna määräaikaista sitouttamisrahaa.
Vaikka oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan työnantajaa edustavat ylemmät esihenkilöt ovat suusanallisesti hänelle todenneet, että osastonsihteereille maksettaisiin sitouttamisrahaa, näin ei tosiasiassa ole. Mikäli oikaisuvaatimuksen tekijälle on annettu virheellistä tietoa, me-nettely on sellaisenaan moitittava. Tämä seikka ei kuitenkaan vaikuta työnantajan oikeuteen periä liikaa maksettu palkka takaisin. Oikeustapauksissa on linjattu, että työnantajan
Oikeuteen periä palkka takaisin ei vaikuta myöskään se, että onko työntekijä itse havainnut ylimääräistä palkkaa. (esim. KHO:n ratkaisu 19.11.2018/5349).
Esitetään, että aluehallitus hylkää oikaisuvaatimuksen koska oikaisuvaatimuksessa esitettyjä laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperusteita tutkittaessa ei ole ilmennyt sellaisia perusteita, joiden nojalla oikaisuvaatimus tulisi hyväksyä tai tehty päätös kumota.