Aluehallitus, kokous 21.12.2023

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot:
hoitotyön johtaja Heli Sjöblom, heli.sjoblom2(at)itauusimaa.fi
TKKIO-päällikkö Mari Seppänen, etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

Vastaus aluevaltuutettujen aloitteeseen: Sote- alalta pois vaihtaneiden hoitajien työhönpaluu täydennyskoulutus

Aloitteen sisältö lyhyesti

Aloitteessa todetaan, että sote- alalta muihin työtehtäviin siirtyneiden joukossa on sellaisia henkilöitä, jotka voisivat olla kiinnostuneita palaamaan takaisin hoitotyöhön. Ongelmaksi heidän kohdallaan muodostuvat vanhentuneet tiedot ja taidot. Aloitteessa ehdotetaan, että Itä- Uudenmaan hyvinvointialue tarjoaisi palkallisen työhön paluun koulutuksen hoitajille, jotka haluavat palata entiseen ammattiinsa.  

Taustaa aloitevastaukseen

Hoitajien alan vaihdosta ja alanvaihtoaikomuksista on julkaistu paljon toisistaan poikkeaviakin selvityksiä, tutkimuksia ja arvioita. Alanvaihtoaikeet hoitajilla ovat mm. Tehyn, Sairaanhoitajaliiton ja Työterveyslaitoksen tekemien tutkimusten mukaan yleisiä. Samaan aikaan myös ammattioikeuksien poistoa pyytäneiden ammattilaisen määrä on moninkertaistanut. Alalta poistuu merkittävä määrä osaajia myös eläköitymisen seurauksena seuraavan vuosikymmenen kuluessa. Toki on muistettava, että moni nimenomaan sote- alan osaaja on halukas jatkamaan työelämässä myös eläkeiän jälkeen (65- vuotta täyttäneiden osuus sote- alan palkansaajien osuus Uudenmaan alueella 1,29 %, Tilastokeskus 2018).

Työ- ja elinkeinoministeriön (2021) arvion mukaan sote- alalta pois vaihtaneita olisi 21000–27000. Sote- ammattilainen voi työllistyä myös täysin koulutustaan ja osaamistaan vastaaviin tehtävin muille toimialoille (mm. hallinto- ja koulutustehtävät) tai siirtyä sote- toimialan sisällä tai sektoreiden välillä muihin tehtäviin. Tällöin kyse ei ole alanvaihdosta, vaikka siirtymät ovatkin merkittäviä työvoimatilanteen näkökulmasta.

Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraportin (2023) mukaan sote -ammattilaisia on paljon myös työttömänä huolimatta jatkuvasta työvoimapulasta. Tätä kohderyhmää on oppilaitosten puolelta houkuteltu palaamaan sote- alalle. Muun muassa Turun ammattikorkeakoulu on ELY- keskuksen rahoittamana järjestänyt useampana vuonna työttömille ja työvoiman ulkopuolisille sairaanhoitajatutkinnon suorittaneille 30 opintopisteen laajuista täydennyskoulutusta, saman tyyppistä täydennyskoulutusta on ollut tarjolla myös LAB- ammattikorkeakoulussa (30op), Lapin ammattikorkeakoulussa (30op) ja Metropolia Ammattikorkeakoulussa (15op). Kiinnostus työttömille ja työvoiman ulkopuolisille sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneille suunnattuun koulutukseen on esimerkiksiTurun ammattikorkeakoulun mukaan ollut viime vuosina melko vähäistä. Tällä hetkellä osaamisen päivittämistä tarvitsevat sote- alalle palaavat ohjataan pääasiallisesti avoimen ammattikorkeakoulun kautta suorittamaan tutkintokoulutuksen osia. Tämä mahdollistaa myös niin työmarkkinoilla olevien kuin työttömien alalle palaajien huomioimisen.

Ammatinharjoittamisoikeus on voimassa, vaikka olisi poistunut sote- alalta, mutta niin kuin aloitteessa todettiin, kynnys ammattiin palaamiseen voi olla suuri vanhentuneiden tietojen ja taitojen vuoksi. Toisaalta harvat hakeutuvat omaehtoiseen täydennyskoulutukseen ennen työpaikan varmistumista. Ratkaisuna voisi olla, että sote- alalle paluuta harkitseville olisi tarjolla tavallista pidempi perehdytyspolku, johon sisältyisi tietojen ja taitojen päivittämistä mm. lääkehoidon, kirjaamisen, infektioiden torjunnan ja kliinisen hoitotyön osalta.

Sen sijaan, että yritämme selvittää arviota sote- alalta poislähteneiden määrästä, merkityksellistä olisi selvittää, kuinka suuri osa heistä olisi valmiita palaamaan takaisin palvelujen järjestämiseen ja työskentelemään hoito- ja hoivatehtävissä. Näiden henkilöiden tavoittaminen tai edes määrän selvittäminen on kuitenkin lähes mahdotonta, koska suurin osa heistä ei kuulu enää esim. ammattijärjestöihin eikä esimerkiksi hyvinvointialueilla ole rekisteritietoa mahdollisista palaajista.

Sote- alan pito- ja vetovoiman osalta on kaikki kivet käännettävä, mm. Valtionvarainministeriön arvion mukaan seuraavan 15 vuoden aikana sote- alalle tarvitaan jopa 200 000 uutta työntekijää.  Mediassa käyty keskustelu on osin negatiivissävyistä ja muun muassa resurssipula sekä palkkauksen ja vaativuustason väliset ristiriidat aiheuttavat poistumista hoitotyöstä ja alan houkuttelevuuden vähentymistä. Myös hoitotyön kuormitustekijöiden (eettinen ja kognitiivinen) tunnistaminen ja niihin puuttuminen ovat avainasemassa ennenaikaisen työelämästä poistumisen ehkäisyssä. Edelleen työn merkityksellisyyden kokeminen on vahvin peruste alalle hakeutumiselle tätä voisi hyödyntää voimavarana samaan aikaan kun kehitetään työoloja, johtamista ja työn tekemisen mahdollisuuksia.

Yksi osaratkaisu työvoimapulaan on myös työvoiman liikkuvuuden hyödyntäminen EU:n jäsenvaltioiden sisällä ja toisaalta työperäisen maahanmuuton lisääminen. Riittävä kielitaito ja ammattipätevyyksien tunnistaminen ovat kuitenkin haasteellisempia ratkaista kuin olemassa olevan ammattitaidon päivittäminen.

Johtopäätökset

Oppilaitosyhteistyössä tarjottavan maksuttoman täydennyskoulutuksen aloittaminen sote- alalle palaaville ammattilaisille edellyttää lisäselvitystä erityisesti tarvekartoituksen osalta. Kohderyhmää on kuitenkin haasteellista tavoittaa. Oppilaitosyhteistyö täydennyskoulutuksen osalta mahdollistaisi laadukkaan ja ajantasaisen osaamisen päivittämisen ja piilevän ammattitaidon päivittäminen tulisi myös kustannuksiltaan edullisemmaksi kuin uusien osaajien kouluttaminen. Viitaten tarpeeseen, on kuitenkin huomioitava, että oppilaitokset ohjaavat alalle paluuta harkitsevia tällä hetkellä pääosin avoimiin opintopolkuihin.

Ensisijaisen tärkeää on, että pystymme turvaamaan hoitotyöhön palaaville hoitotyön ammattilaisille riittävän perehdytyksen, jossa huomioidaan mahdolliset vanhentuneiden tietojen ja taitojen päivittäminen. Tämä otetaan osaksi perehdytyssuunnitelmien mallintamista/kehittämistyötä sekä keskusteluun yhteistyössä oppilaitosten kanssa.