Kehittäminen ja yhteistyö -lautakunta, kokous 6.9.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 32 Kieliohjelman laatiminen

IUHVADno-2023-385

Aikaisempi käsittely

Kansalliskielilautakunta, 21.2.2023

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot:
hallintojohtaja Camilla Söderström, camilla.soderstrom1(at)itauusimaa.fi

 

21 hyvinvointialueesta seitsemän on kaksikielisiä. Nämä ovat Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Länsi-Uusimaa, Vantaa-Kerava, Itä-Uusimaa ja Kymenlaakso. Näiden lisäksi Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä ovat kaksikielisiä. Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä sekä suomeksi että ruotsiksi kaksikielisen hyvinvointialueen alueella siten, että asiakas saa ne valitsemallaan kielellä, joko suomeksi tai ruotsiksi (järjestämislain 5 §). Uudistuksen myötä oikeus saada sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua sekä suomen että ruotsin kielellä laajenee maantieteellisesti. Tämä johtuu siitä, että kaksikielisen hyvinvointialueen on järjestettävä palvelut suomen- ja ruotsin kielellä myös sen alueella olevissa yksikielisissä kunnissa, joissa palvelu aiemmin on järjestetty kunnan kielellä. Kieliohjelma on tapa varmistaa kielellisten oikeuksien toteutuminen osana kaikkea hyvinvointialueen toimintaa.

Kansalliskielilautakunta on asettanut tavoitteeksi, että Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle laaditaan kieliohjelma kesään 2023 mennessä.

Ehdotus

Hallintojohtaja:

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kansalliskielilautakunta käy lähetekeskustelua liitteenä olevasta kieliohjelmaluonnoksesta.

Päätös

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kansalliskielilautakunta kävi lähetekeskustelun kieliohjelmaluonnoksesta. Lautakunta jatkaa asian käsittelyä seuraavassa kokouksessaan ja kutsuu kokoukseen alan asiantuntijan.

Kansalliskielilautakunta, 23.3.2023

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot:
hallintojohtaja Camilla Söderström, camilla.soderstrom1(at)itauusimaa.fi

Ehdotus

Hallintojohtaja: 

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kansalliskielilautakunta kuulee Folktingetin Christine Kotzevia, joka on sosiaali- ja terveysasioiden erityisasiantuntija, sekä jatkaa kieliohjelman työstämistä. 

Päätös

Kansalliskielilautakunta merkitsi Kotzevin esityksen tiedoksi ja se jatkaa työtään kieliohjelman luomiseksi. Viranhaltijaehdotus kieliohjelmaksi lähetetään lautakunnan jäsenille sähköpostitse kommentoivaksi ennen lautakunnan seuraavaa kokousta, jossa ehdotus kieliohjelmaksi käsitellään.

Hyvinvointialueen henkilökunnalle tullaan myös järjestämään kyselytutkimus, jolla kartoitetaan henkilökunnan suomen ja ruotsin kielen taitoja.

Kansalliskielilautakunta, 10.5.2023

Perustelut

Viranhaltijaehdotus kieliohjelmaksi on lähetetty lautakunnan jäsenille sähköpostitse kommentoivaksi.

Ehdotus

Hallintojohtaja:

Kansalliskielilautakunta jatkaa työtään kieliohjelman luomiseksi.

Päätös

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kansalliskielilautakunta jatkaa työtään kieliohjelman luomiseksi ja syksyksi laaditaan uusi luonnos. Asia lähetetään myös lausuntokierrokselle.

Varautuminen ja turvallisuus -lautakunnan kokous, 13.6.2023

Perustelut

Kansalliskielilautakunta teki kokouksessaan 10.5. § 22 päätöksen, että Itä-​Uudenmaan hyvinvointialueen kansalliskielilautakunta jatkaa työtään kieliohjelman luomiseksi ja syksyksi laaditaan uusi luonnos. Asia päätettiin myös lähettää lausuntokierrokselle lautakunnille, jossa pyydetään seuraavia lautakuntia antamaan kaksikielisyysohjelmasta lausuntonsa:

  • Palveluiden järjestämisen lautakunta
  • Kehittämis- ja yhteistyölautakunta
  • Varautuminen- ja turvallisuuslautakunta

 

Valitettavasti ohjelmaluonnosta ei kokonaisuudessaan ole olemassa suomeksi.

Ehdotus

Esittelijä

Peter Johansson, pelastusjohtaja /räddningsdirektör, peter.johansson@itauusimaa.fi

Pelastusjohtaja:

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen varautuminen ja turvallisuus -lautakunta lausuu seuraavaavasti:

Kaksikielisyysohjelma on tärkeä dokumentti kielellisten oikeuksien turvaamiseksi.

Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella on 15.6.2022 hyväksytty oma kielisuunnitelma.

Valmius- ja turvallisuuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että kohdassa 1.1 ja 1.2 lähtökohtana on potilas, ja säännön kirjausten lähtökohtina ovat sote ja potilastyö. Lautakunta esittääkin, että kohdat joissa mainitaan potilas, muutetaan muotoon asiakas, mikäli kyseessä ei ole ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva kohta.

 

Päätös

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen varautuminen ja turvallisuus -lautakunta lausuu seuraavaavasti:

Kaksikielisyysohjelma on tärkeä dokumentti kielellisten oikeuksien turvaamiseksi.

Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella on 15.6.2022 hyväksytty oma kielisuunnitelma.

Valmius- ja turvallisuuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että kohdassa 1.1 ja 1.2 lähtökohtana on potilas, ja säännön kirjausten lähtökohtina ovat sote ja potilastyö. Lautakunta esittääkin, että kohdat joissa mainitaan potilas, muutetaan muotoon asiakas, mikäli kyseessä ei ole ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva kohta.

Palvelujen järjestäminen -lautakunta, 14.6.2023

Perustelut

hallintolakimies Tomas Määttä
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
​​​​​​

21 hyvinvointialueesta seitsemän on kaksikielisiä. Nämä ovat Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Länsi-Uusimaa, Vantaa-Kerava, Itä-Uusimaa ja Kymenlaakso. Näiden lisäksi Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä ovat kaksikielisiä. Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä sekä suomeksi että ruotsiksi kaksikielisen hyvinvointialueen alueella siten, että asiakas saa ne valitsemallaan kielellä, joko suomeksi tai ruotsiksi (järjestämislain 5 §). Uudistuksen myötä oikeus saada sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua sekä suomen että ruotsin kielellä laajenee maantieteellisesti. Tämä johtuu siitä, että kaksikielisen hyvinvointialueen on järjestettävä palvelut suomen- ja ruotsin kielellä myös sen alueella olevissa yksikielisissä kunnissa, joissa palvelu aiemmin on järjestetty kunnan kielellä. Kieliohjelma on tapa varmistaa kielellisten oikeuksien toteutuminen osana kaikkea hyvinvointialueen toimintaa.

Kansalliskielilautakunta on kokouksessaan 10.5.2023 § 22 päättänyt pyytää lausuntoa kieliohjelman luonnoksesta.

Valitettavasti ohjelmaluonnosta ei kokonaisuudessaan ole olemassa suomeksi.

Ehdotus

Sosiaali- ja terveysjohtaja:
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelujen järjestäminen -lautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon liitteenä olevasta kaksikielisyysohjelmasta:

Päätös

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelujen järjestäminen -lautakunta hyväksyi teknisen korjauksen.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelujen järjestäminen -lautakunta on vastaanottanut Kansalliskielilautakunnan kieliohjelman ja kiittää erinomaisesta ja perusteellisesta työstä. Pitkällä tähtäimellä lautakunta peräänkuuluttaa konkreettisia mittareita asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, jotta hyvinvointialue voi seurata kieliohjelman noudattamista ja henkilöstön kielitaidon kehittymistä hyvinvointialueella. Lautakunta peräänkuuluttaa myös selkeästi nimettyjä vastuuhenkilöitä asetettujen tavoitteiden saavuttmaiseksi.

Kokouskäsittely

Puheenjohtaja esitti seuraavan teknisen korjauksen ruotsinkieliseen ohjelmaan:

kohta 1.1.: 

K​​​​​orjataan ruotsinkielinen teksti ruudussa 3 Toimenpiteet niin, että skrivas korjataan skrivs muotoon.

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot:

kehittämisjohtaja Katja Blomberg, etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

Kansalliskielilautakunta teki kokouksessaan 10.5.2023 § 22 päätöksen, että Itä-​Uudenmaan hyvinvointialueen kansalliskielilautakunta jatkaa työtään kieliohjelman luomiseksi ja syksyksi laaditaan uusi luonnos. Asia päätettiin myös lähettää lausuntokierrokselle lautakunnille, jossa pyydetään seuraavia lautakuntia antamaan kaksikielisyysohjelmasta lausuntonsa: 

  • Palveluiden järjestäminen -lautakunta 
  • Kehittäminen  ja yhteistyö -lautakunta 
  • Varautuminen ja turvallisuus -lautakunta 

Ehdotus

Kehittämisjohtaja:

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kehittäminen ja yhteistyö -lautakunta lausuu seuraavasti: 

Kehittäminen ja yhteistyö-lautakunta on vastaanottanut Kansalliskielilautakunnan kieliohjelman ja kiittää hyvin valmistellusta työstä. Kaksikielisyysohjelma on tärkeä dokumentti sekä kielellisten oikeuksien turvaamiseksi että henkilöstön osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Lisäksi kaksikielisyysohjelma varmistaa hyvinvointialueen arvojen toteutumista.  

Kehittäminen ja yhteistyö -lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että hyvinvointialuetta koskevan ohjelman tulee käsittää sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja konserni- ja strategiapalveluiden palvelut. Johdannossa tämä tulisi nostaa vahvemmin esiin. Luonnoksessa korostuu vahvasti kieliohjelman merkitys sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Lisäksi lautakunta esittää, että ohjelmassa käytetään systemaattisesti muotoa ”asiakas” ”potilaan” sijaan.   

Lautakunta toivoo, että ohjelmassa määritetään selkeästi vastuuhenkilöt asetettujen tavoitteiden seuraamiseksi ja saavuttamiseksi. Tämä on tärkeää myös omavalvonnan näkökulmasta. Lautakunta toteaa, että osallistaminen kaksikielisyysohjelman valmistelussa jää vähäiselle huomiolle ja pyytää ohjelman päivittämisen yhteydessä kiinnittämään huomiota laajempaan osallistamiseen. 

Päätös

Päätettiin esityksen mukaisesti. 

Kokouskäsittely

Jäsen Piia Malmberg teki jäsenten Jyrki Loijas ja Nea Hjelt kannattamana lisäysesityksen päätösehdotukseen: "Lautakunta pyytää huomioimaan, että ostopalveluiden hankinnassa ei vaadita automaattisesti palveluntuottajia tuottamaan palveluita molemmilla kielillä, vaan tässä huomioidaan palvelujen luonne sekä kokonaistilanne. Kilpailutuksissa on kuitenkin tärkeää huomioida molempien kielten edustavuus palveluntuottajien valinnassa asiakastarpeen mukaisesti."

Suoritetussa äänestyksessä pohjaesitys sai 6 ääntä ja muutosesitys 6 ääntä. Puheenjohtajan ääni ratkaisi ja pohjaesitys voitti.

Äänestys

JAA = pohjaesitys
EI = muutosesitys

JAA
Benny Engård
Laura Günsberg-Sandström
Eila Kohonen
Mikko Nieminen
Markus Sjöholm
Lotte-Marie Stenman

EI
Nea Hjelt
Jyrki Loijas
Mari Lotila
Ilkka Luusua
Piia Malmberg
Nina Uski

 

Pöytäkirjaan merkittiin, että lautakunta piti neuvottelutauon klo 18.47-19.02.

Liitteet suomeksi

Liite_ Kaksikielisyysohjelma.pdf (pdf, 101 kt)

Liitteet ruotsiksi

Bilaga_ Tvåspråkighetsprogram.pdf (pdf, 101 kt)

Muutoksenhaku

 

Päätökseen, joka koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä aluevalitusta.

Sovelletaan lakia hyvinvointialueesta, lainkohta: § 141.