Perustelut
Toimialan talousarvioesitys vuodelle 2026, investointisuunnitelma 2026 – 2029 ja henkilöstösuunnitelma 2026
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hallintosäännön 73 §:n mukaan aluehallitus hyväksyy suunnittelukehykset ja talousarvion laadintaohjeet. Taloussuunnitelmakehys vuosille 2027 – 2029 on hyväksytty aluehallituksen kokouksessa 21.5.2026 § 137 ja lähetetty lautakunnille ja toimialoille talousarviovalmistelun pohjaksi. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hallintosäännön 27 §:n mukaan Varautuminen ja turvallisuus -lautakunta vastaa esityksen tekemisestä pelastuslaitoksen palvelutuotantoa koskevasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä investointisuunnitelmasta hyvinvointialueen aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle.
Hyvinvointialuelain (611/2021) mukaan aluevaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä hyvinvointialueelle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio, jota se noudattaa toiminnassaan ja taloudenhallinnassaan (§ 115). Talousarvioon lukeutuu investointisuunnitelma sekä taloussuunnitelma vähintään kolmeksi vuodeksi, joista talousarviovuosi on ensimmäinen. Talousarvio ottaa lukuun toiminnan edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoittaa, miten rahoitustarve katetaan ilman pitkäaikaista lainaa. Suunnitelman on oltava tasapainoinen tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Taseeseen mahdollisesti kertynyt alijäämä tulee kattaa kahdessa vuodessa tilinpäätöksen vahvistamisvuoden päättymisestä.
Hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 122–124 §:ssä säädetään hyvinvointialueen arviointimenettelystä. Arviointimenettelyssä valtio ja hyvinvointialue arvioivat hyvinvointialueen taloudellisia sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palvelujen järjestämiseen liittyviä edellytyksiä selvitä tehtävistään. Arviointimenettely turvaa osaltaan perustuslain mukaista oikeutta riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin tilanteessa, jossa hyvinvointialueen taloudellinen tilanne on heikentynyt.
Valtiovarainministeriö on 17.6.2025 päättänyt käynnistää arviointimenettelyn Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Arviointimenettelyn käytännön seuraus on, että alue voi sopeuttaa talouttaan pidemmällä ajanjaksolla kuin mitä hyvinvointialuelain 115 §:ssä säädetään. Alueen tulee aluevaltuuston päätöksin sitoutua noudattamaan arviointimenettelyssä sovittua suunnitelmaa, jonka lopputuloksena tulee olla, että taseeseen kertynyt alijäämä on saatu katettua. Valtiovarainministeriö seuraa sovitun suunnitelman toteutumista.
Hyvinvointialuelain 124 §:n mukaan arviointimenettelyn käynnistäminen rajoittaa hyvinvointialueen päätösvaltaa. Rajoituksen tarkoituksena on estää alueen taloudellisen tilanteen heikentyminen arviointiryhmän työn aikana ja varmistaa, että arviointiryhmän tekemiä toimenpide-ehdotuksia noudatetaan koko sen ajan kuin toimenpideohjelma on voimassa. Hyvinvointialue ei voi tehdä päätöstä, jolla olisi merkittäviä, pitkäaikaisia kielteisiä vaikutuksia hyvinvointialueen talouteen tai joka olisi arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten vastainen. Tällaisia päätöksiä voi tehdä vain, jos päätöstä ei välttämättömistä syistä ja asian kiireellisyyden vuoksi voida lykätä. Nämä päätökset on annettava tiedoksi valtiovarainministeriölle. Valtiovarainministeriöllä on oikeus tehdä kyseisistä päätöksistä valitus tai oikaisuvaatimus.
Jos arviointiryhmä toteaa, että riittäviä keinoja talouden tervehdyttämiseksi ja palvelujen järjestämisen edellytysten turvaamiseksi ei ole löydettävissä, arviointiryhmä esittää valtiovarainministeriölle hyvinvointialuejakolaissa tarkoitetun aluejakoselvittäjän asettamista.
Vuoden 2025 lopussa hyvinvointialueella oli kattamatonta alijäämää 97,8 miljoonaa euroa. Osavuosikatsauksen 1–6/2026 ennusteen mukaan vuoden 2026 alijäämä asettuu 6,6 miljoonaan euroon. Talouden suunnittelukehyksessä 2027–2030 tulee osoittaa, että vuosien 2023–2025 alijäämät ja tilikauden 2026 mahdollinen alijäämä saadaan katettua, arviointiryhmän edellyttämässä aikataulussa, vuoteen 2031 mennessä.
Strategiset painopisteet vuosille 2027 – 2029
Hyvinvointialueen pelastustoimen strategiset painopisteet muodostuvat pelastustoimen palvelutasopäätöksessä määritellyistä palvelukohteisista tavoitteista. Hyvinvointialueen pelastustoimi on laatinut palveluiden tasosta palvelutasopäätöksen, joka vastaa kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia sekä muita uhkia.
Palvelutasopäätöksessä on otettu huomioon kansallisesti merkittävät riskit, selvitetty alueella esiintyvät uhkat ja arvioitu niistä aiheutuvat riskit sekä määritelty toiminnan tavoitteet, käytettävät voimavarat, tuotettavat palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätöstä tehtäessä on huomioitu myös valtioneuvoston vahvistamat valtakunnalliset strategiset tavoitteet. Pelastustoimen palvelut on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti.
Pelastustoimen palvelutasoa valvoo Lupa- ja valvontavirasto. Jos palvelutasossa on Lupa- ja valvontaviraston arvion mukaan huomattavia puutteita tai epäkohtia, eikä niitä korjata Lupa- ja valvontaviraston asettamassa määräajassa, Lupa- ja valvontavirasto voi määräajassa velvoittaa hyvinvointialueen oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin. Määräyksen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko. Jos uhkat, riskit tai valtioneuvoston vahvistamat strategiset tavoitteet muuttuvat oleellisesti, on tehtävä uusi palvelutasopäätös.
Pelastustoimen palvelutasopäätös on laadittu vuosille 2027-2030. Palvelutasopäätös on valmisteluvaiheessa ja siitä tehdään päätös syksyn 2026 aikana hyvinvointialueen aluevaltuuston toimesta.
Esitys vuoden 2027 talousarvioksi ja investointisuunnitelmaksi vuosille 2027 – 2030
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallitus on määritellyt pelastustoimen toimialan talousarviokehyksen ulkoiseksi toimintakatteeksi 9,2 miljoonaa euroa. Aluehallituksen hyväksymässä talousarviokehyksessä ei ollut huomioitu ulkoistetun laitoshuollon kustannuksia, jotka aikaisempina vuosina on kirjattu sisäisiksi eriksi. Tämä erä huomioiden raamin ulkoinen toimintakate on 9 287 000 euroa. Kun huomioidaan sisäiset erät, muodostuu toimintakatteeksi 12,8 miljoonaa euroa. Sisäisiä eriä ovat muiden yksiköiden pelastustoimelta perimät kulut, suurimpana eränä tilavuokrat, tai vastaavasti pelastustoiminnan saamat tuotot muilta toimialoilta. Myös pelastustoiminnan sisällä voi olla eri vastuualueiden välisiä siirtoja sisäisinä erinä.
Pelastustoimi sisältää neljä vastuualuetta: Pelastustoimen johto, Pelastustoiminta, Riskienhallinta ja Ensihoito. Ensihoidon vastuualueen rahoitus tulee HUS:lta, ja tämän rahoituksen tulisi kattaa myös sisäiset erät ja toimintakatteen jälkeiset erät.
Pelastustoimen toimiala on valmistellut talousarvioesityksen vuodelle 2027 aluehallituksen 21.5.2006 päättämän kehyksen pohjalta. Pelastustoimen toimialan ulkoinen toimintakate kehyksessä on –9 287 000 euroa. Talousarvioesityksessä ulkoinen toimintakate on –9 573 729 euroa, joten talousarvioesitys ylittää erotus kehyspäätökseen 286 729 eurolla.
Pelastustoimen toimiala sisältää ensihoidon, jonka rahoitus tulee täysimääräisesti HUS-yhtymältä. Toimintakatteen lisäksi HUS korvaa myös toimintakatteen jälkeisiä eriä. Pelastuslaitoksen toimintakatetta tulee tarkastella ilman ensihoitoa, joka siis täysimääräisesti korvataan HUS:lta. HUS-korvaukseen on laskennallisesti arvioitu sisäiset erät ja vyörytyserät aiempien vuosien mukaisesti.
Pelastustoimen toimialan ulkoisten toimintatuottojen talousarvioesitys on 7 miljoonaa euroa eli 1,1 miljoonaa euroa hyväksyttyä kehystä suurempi.
Ensihoitopalvelun vuoden 2027 talousarvioesityksessä on huomioitu liikkeenluovutuksen seurauksena HUS-yhtymästä hyvinvointialueen palvelukseen siirtyvät kuusi ensihoidon kenttäjohtajaa ja heistä aiheutuvat kustannukset, jotka katetaan toimintatuottoihin kirjattavan HUS-yhteistoimintakorvauksen nousulla.
Toimialan ulkoisten toimintakulujen talousarvioesitys on 17,7 miljoonaa euroa, eli ylitystä hyväksyttyyn kehykseen on 1,4 miljoonaa euroa (8,7 %). Osa ylityksestä selittyy henkilöstökulujen kasvulla ja yleisellä kustannustason nousulla. Pelastuslaitoksella ei ole lisätty toimintoja eikä henkilöstöä.
Hyvinvointialue laatii vuosittain investointisuunnitelman seuraavaa tilikautta seuraavien neljän tilikauden aikana aloitettavista investoinneista ja investointeja vastaavista sopimuksista sekä niiden rahoituksesta. Investointeja voidaan rahoittaa tulorahoituksella, kertyneillä rahavaroilla sekä lainanottovaltuuden mukaisesti pitkäaikaisella lainalla. Aluevaltuusto hyväksyi vuosien 2027–2030 investointisuunnitelman 17.12.2025 § 93. Valtioneuvosto ei myöntänyt vuodelle 2027 lainanottovaltuutta.
Pelastustoimen lisätoimenpiteitä säästöjen saavuttamiseksi on käyty läpi. Pelastuslaitos on järjestänyt ja kehittänyt toimintaansa nykymuotoiseksi jo vuodesta 2004, ja turhia tai tarpeettomia toimenpiteitä ja tehtäviä on karsittu, yhdenmukaistettu ja nykyaikaistettu. Pelastuslaitoksella ei ole enää karsittavia toimenpiteitä/tehtäviä, ellei puututa rakenteisiin. Näillä tarkoitetaan vakinaisen pelastustoimen järjestämistä kolmella asemalla, sekä näiden lisäksi sivutoimisia palokuntia ja sopimuspalokuntia, jotka tukevat pelastustoimintaa hitaammin saavutettavilla harva-alueilla.
Kokonaisuudessaan toimialan talousarvioesitys vuodelle 2027 ylittää hyväksytyn kehyksen ulkoisten toimintatuottojen osalta noin 1,1 miljoonaa euroa ja ulkoisten toimintakulujen osalta noin 1,4 miljoonaa euroa. Ulkoinen toimintakate ylittyy pelastustoimen toimialalla n. 286 729 euroa.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Peter Johansson, pelastusjohtaja /räddningsdirektör, peter.johansson@itauusimaa.fi
Varautuminen ja turvallisuus -lautakunta päättää esittää aluehallitukselle
· vuoden 2027 talousarvioksi ulkoisen toimintakatteen, joka on nettona enintään – 9 573 729 euroa liitteen mukaisesti,
· vuoden 2027 talousarvioksi ulkoisen + sisäisen toimintakatteen, joka on nettona enintään -13 104 799 euroa liitteen mukaisesti,
· investointisuunnitelmaa vuosille 2027 – 2030 liitteen mukaisesti,
· henkilöstösuunnitelmaa vuosille 2027 – 2029 liitteen mukaisesti.