Aluehallitus, kokous 13.4.2023

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot:
tulosyksikköpäällikkö, perhe- ja sosiaalipalvelut, Katarina Alhovuori
vastuualuejohtaja, perhe- ja sosiaalipalvelut, Ilona Koskenniemi
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

Silja Metsola on tehnyt valtuustoaloitteen 23.1.2023 jossa ehdotetaan Voimaperheet-toimintamallin käyttöönottoa tai pilotointiin Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Toimintamallissa puututaan lasten käyttäytymishäiriöihin jo neuvolassa ja ajatuksena on, että vanhemmat saavat työkaluja itseopiskeluohjelman, tietopaketin sekä puhelimen että internetin välityksellä. Toimintamallin tavoitteena on tukea lasta ja perheitä ennaltaehkäisevästi sekä vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia.

Valtuustoaloitetta ja siihen liittyvää vastausta on käsitelty yhdessä varhaisen tuen, neuvolan ja kouluterveydenhuollon palveluvastaavien Kristina Huopalaisen ja Marjo Karppisen kanssa. Lisäksi lasten mielenterveyspalveluiden kehittämisestä on keskustelu vastaavien terveydenhoitajien kanssa, prevention ylilääkäri Tanja Eklöfin ja perheneuvolan esihenkilön Netta Berglöf-Haverisen kanssa.

Selvitystä tehtäessä yllä mainittujen ammattilaisten yhteinen näkemys on, että hyvinvointialueella on luotava yhtenäinen malli ja hoitopolku lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Prevention apulaisylilääkäri Tanja Eklöf on mm. tuonut esille, että tarvitsemme hyvinvointialueelle yhteisen nepsy-tiimin, joka koordinoi neuropsykiatristen haasteiden kanssa kamppailevien lasten ja vanhempien palveluita, kuten nepsy-valmennusta. Nuorisoaseman perustaminen tulee olemaan iso parannus, mutta yhtä tärkeää on myös saada selkeät rakenteet ja riittävät resurssit nuorempien lasten mielenterveyden tukemiseen.

Vastausta laatineen työryhmän yhteinen näkemys on, että Voimaperheet toimintamallin pilotointi ja käyttöönotto ei tällä hetkellä ole mahdollinen ja tarkoituksenmukainen toimintamalli alueen resursseja ja tarpeita silmällä pitäen. Voimaperheet-materiaali on hyvä ja toimiva, mutta vaatii sen kaltaisia henkilöstöresursseja, että sitä ei ole mahdollista toteuttaa. Tällä hetkellä hyvinvointialueella pyritään varmistamaan, että henkilöstö pystyy tarjoamaan lakisääteiset neuvolapalvelut. Voimaperheet- toimintamalli on myös melko kallis ja tämän hetken arvio on, että on kustannustehokkaampaa panostaa olemassa olevien toimintamallien, kuten Perhepolun kehittämiseen, joihin alue on jo saanut hankerahoitusta. Vastausta laatinut työryhmä on hyvinvointialueen toiminnan alussa jo todennutkin, että yksi alueen haasteista on, että erilaisiin kehittämishankkeisiin on saatu rahoitusta, mutta että alueella ei ole henkilöstöä, joka ehtisi ottaa eri työmalleja käyttöön. Alueen henkilöstöä on jo nykyisellään koulutettu esim. Terapiat etulinjaan-hankkeen kautta, mutta tilanteessa, jossa neuvola ja opiskelijahuolto eivät kykene turvaamaan lakisääteisten palveluiden tuottamista, on mahdotonta vielä ottaa käyttöön muita toimintamalleja.

Tämän hetken suunnitelmana on, että neuvolan ja opiskelijahuollon esihenkilöt saadaan valittua. Tämän jälkeen pystymme luomaan yhteistyörakenteet mm. alueen preventiivisen yksikön ja perheneuvoloiden kanssa. Myös on tarpeen kartoittaa jo käytössä olevat toimintamallit, kuinka paljon niihin on jo nykyisellään koulutettu henkilöstöä ja mitä resursseja tai rakenteita tarvitsemme näiden tehokkaaseen hyödyntämiseen. Myös lakisääteisten palveluiden tuottaminen on turvattava, samoin jo olemassa olevien hankkeiden kytkeminen käytännön toimintaan.

Johtopäätökset

Itä-Uusimaan hyvinvointialueen neuvolatyössä ei tässä vaiheessa ole riittävästi voimavaroja perustyön ohessa ottaa käyttöön voimaperhe -toimintamallia.