Aluehallitus, kokous 13.4.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 122 Vastaus aluevaltuutettujen aloitteeseen: Neurokirjonstrategian laatiminen Itä- Uudenmaan hyvinvointialueelle 19.4.2022

IUHVADno-2023-659

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot:
sosiaalityön johtaja Hanna Kaunisto
apulaisylilääkäri Tanja Eklöf
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

 

Aloitteen sisältö lyhyesti

Aloitteessa todetaan, että neurokirjon häiriöiden määrä on ollut kasvussa sekä tuen ja palvelujen tarjonta ei ole kehittynyt tarpeen mukaisesti. Palvelujärjestelmä ei ole riittävästi kyennyt huomioimaan asiakkaiden yksilöllisiä tilanteita ja tarpeita, vaan palveluiden saamiselle on usein asetettu ehdoksi tietty diagnoosi, jonka perusteella tukea on voitu tarjota. Tämä on saattanut johtaa viiveisiin tuen saamisessa. Aloitteessa esitetään neurokirjon strategian luomista Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle.

Palvelujen nykytila

Palvelujärjestelmän aukot on tunnistettu kansallisella tasolla ja niitä on lähdetty jo osin paikkaamaan mm. lainsäädännön muutoksilla (mm. sosiaalihuoltolaki).  Lainsäädännön muutosten lisäksi käynnissä on  palveluketjutyö, myös neurokirjon palveluiden osalta.

Hyvinvointialueilla palvelujen kehittäminen tapahtuu palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen määrittämisen kautta. Palveluketjutyö palvelee sekä strategisena työkaluna että käytännön mallinnuksena toimijoille. Palveluketjut muodostavat palvelujen järjestäjälle myös palvelutuotannon ohjauskeinon sekä palvelun tuottajalle raamin ja säännöt, joiden mukaan toimia asiakkaiden kanssa. Palveluketjutyön avulla pystytään myös määrittelemään palvelujen laatua ja vaikuttavuutta sekä valvomaan palvelujen tuottamista.

Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyn, ohjauksen ja seurannan käsikirja (julkari.fi)

Palveluketjutyö Uudenmaan alueella on aloitettu monen palvelukokonaisuuden osalta jo mm. Uusimaa 2019 -hankkeen aikana ja sitä on jatkettu yhteistyössä Uudenmaan alueen kuntien kanssa myös sen jälkeen. Neurokirjon palveluketjun määrittäminen on ollut työn alla Uudenmaan alueella yhteistyössä HUSin kanssa jo parin vuoden ajan. Tässä työssä ovat olleet mukana myös Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kunnat.

Palveluketjun kehittäminen saumattomaksi tulee vaatimaan hyvinvointialueilta lisäresursointia ja palvelujen priorisointia, sillä kunnissa näitä palveluita on ollut hajanaisesti tarjolla. Joissain kunnissa neurokirjon haasteisiin ei ole ollut tukea saatavilla lainkaan. Hyvinvointialueuudistuksen jälkeen näiden palvelujen osalta on huomioitava, että merkittävässä roolissa ovat kuntiin jäävät palvelut sivistystoimessa ja varhaiskasvatuksessa, joissa voidaan havainnoida lapsen ja nuoren kehitystä ja toimintaa tavallisissa arjen toiminnoissa. Ne ovat tärkeä osa toimivaa palveluketjua sekä asiakkaan polun alkuvaiheessa, jolloin haasteita tunnistetaan, mutta myös tuettaessa asiakasta selviytymään arjessaan. Neurokirjon asiakkaat eivät aina tarvitse erityistä hoitoa, vaan usein suurimmat haasteet kohdataan ympäristön suhtautumisessa ja arjen järjestelyissä (mm. koulujen suuret ryhmäkoot, pedagogiikka, opetuksen ja kasvatuksen rakenteet, työelämän vaatimukset).

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on tehty mm. ADHD – palveluketju (lapset ja nuoret), jonka mukaan myös käytännössä pyritään jo toimimaan. ADHD:n diagnostiikka tehdään perusterveydenhuollon palveluissa ja lasten ja nuorten osalta koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Haasteena nykytilanteessa on, että ADHD-diagnostiikka on pääasiassa siirtynyt opiskeluhuollon vastuulle. Resurssisuositukset eivät opiskeluhuollossa huomioi täysimääräisesti sitä tarvetta, jonka sekä ADHD että muut neurokirjon lisääntymässä olevat vaikeudet ovat kohdentaneet opiskeluhuollon palveluiden hoidettavaksi. Hyvinvointialueella ei ole vielä täysin toimivaa moniammatillista työryhmärakennetta, joka vahvistaisi palveluketjun toimivuutta ja varmistaisi oikeanlaisen avun saamisen oikea-aikaisesti. Myös aikuisten osalta nämä ylisektoriset rakenteet vielä puuttuvat. Riittävän laajan ja kattavan osaamistason luominen ja ylläpitäminen palveluissa on pitkäjänteistä ja aikaa vievää.

Nuorten osalta jonkin verran parannusta tuo nuorten mielenterveys- ja päihdeyksikön perustaminen alueelle, jonka ympärille voidaan myös koota ko. ikäryhmää tukevia palveluita ja tiivistää yhteistyötä perustason, keskivaikean hoitotason ja erikoissairaanhoidon välillä.

Viime vuosien aikana koulutusta on tarjottu lasten ja nuorten osalta koko alueelle, ja aikuisten osalta HUS on järjestänyt koulutuksia 3–4 kertaa vuodessa. Näitä on tarve jatkaa ja monipuolistaa entisestään.

Palveluketjujen kehittäminen Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue aloitti toimintansa 1.1.2023. Uudistuksen yhteydessä palveluketjuihin vaikuttavat organisaatiorakenteet muuttuivat ja toiminta vasta hakeutuu uomiinsa. Mm. lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut keskitettiin terveyspalveluihin ja alueen kunnissa toimineet kuntoutustyöryhmät lopettivat toimintansa. Tällä on ollut vaikutuksia palvelujen saatavuuteen väliaikaisesti, mutta alueellinen toiminta on kehittymässä ja tilanne paranee. Pääsääntöisesti kuitenkin palvelut toimivat kuten ennenkin ja mm. ADHD - hoitopolkua toteutetaan alueella melko yhtenäisesti, olemassa olevien resurssien puitteissa.

Henkilöstön osaamisen lisääminen neurokirjon haasteiden tunnistamisessa ja hoitamisessa/ tukemisessa on lähitulevaisuuden tavoitteena. Lasten ja nuorten osalta toimintaa ja osaamista kehitetään erityisesti Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa, vammaispalveluissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa (erit. nuorten tuki). Asiakasnäkökulman vahvistamisessa tarvitaan mm. kokemusasiantuntijatoimintaa, jota kehitetään tällä hetkellä myös RRP-hankerahalla. Samoin hankerahalla tuetaan hoitopolkujen työstämistä edelleen. Hankkeessa on erillinen pilotti 6–12-vuotiaiden lasten Nepsy -palveluihin – tästä konkreettinen esimerkki on nepsy omahoito-ohjelman julkaiseminen.

Aikuisten neurokirjon haasteiden tunnistamisessa ja hoidossa päävastuu on perusterveydenhuollossa ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluissa. Myös aikuissosiaalityön palveluissa neurokirjon asiakkaille voidaan räätälöidä palveluita esim. sosiaalisen kuntoutuksen sisällä ja asiakkaiden työllisyyttä sekä osallisuutta tukien.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteissa ja yhdyspintayhteistyössä neurokirjon asiakasryhmään tulee kiinnittää myös erityishuomiota. Tulevaisuudessa tähän voidaan vaikuttaa mm. hyvinvointialueen ja kuntien yhteisiä hyvinvointisuunnitelmia laatimalla. Sivistyksen ja nuoristoimen sekä kolmannen sektorin   rooli on erittäin merkittävä, kun puhutaan arjen ympäristön turvallisuudesta ja kannustavuudesta nepsy- oireileville henkilöille.

Lopuksi

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella valmistellaan palvelustrategiaa mutta työ ja käsittely ovat vielä kesken. Palvelustrategiassa tullaan painottamaan mm. ennaltaehkäisyn merkitystä ja ensisijaisuutta, sujuvia palveluketjuja ja digitaalisten palvelujen kehittämistä. Strategian alla on yksityiskohtaisia ohjelmia ja suunnitelmia, joiden alle sijoittuvat myös palveluketjut. Palveluketjutyötä jatketaan alueella ja edetään kansallisten ohjeiden ja Uudenmaan alueella tehdyn kehittämistyön linjaa seuraten.

Hyvinvointialue käyttää saamaansa RRP-hankerahaa palvelujen kehittämiseen, ja suunnitelmissa mukana ovat myös neurokirjon palvelut. Hankerahoitus jatkuu vuoteen 2025 saakka. Palveluiden järjestäydyttyä uuden organisaation mukaisesti, päästään sopimaan tarkemmin myös yhteistyörakenteista sekä hyvinvointialueen sisällä että yhdyspinnoilla kuntien ja järjestöjen kanssa. Henkilöstön osaamista neurokirjon haasteiden tunnistamiseen ja hoitamiseen tullaan lisäämään mm. koulutuksen avulla. Resursointia ja palvelujen järjestämisen tapaa arvioidaan hyvinvointialueella tuotettuun tietoon perustuen.

Ehdotus

Sosiaali- ja terveysjohtaja:

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelujen järjestäminen -lautakunta esittää Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hallitukselle, että edellä esitetty annetaan vastauksena valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelujen järjestäminen -lautakunta päätti yksimielisesti esittää Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hallitukselle, että edellä esitetty annetaan vastauksena valtuustoaloitteeseen.

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot:
sosiaalityön johtaja Hanna Kaunisto
apulaisylilääkäri Tanja Eklöf etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

Ehdotus

Hyvinvointialuejohtaja:

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se merkitsee tiedokseen edellä olevan vastauksena tehtyyn valtuustoaloitteeseen, ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.


Muutoksenhaku

 

Päätökseen, joka koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä aluevalitusta.

Sovelletaan lakia hyvinvointialueesta, lainkohta: § 141.