Aluehallitus, kokous 27.6.2024

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot:
Maritta Koskinen, tulosyksikköpäällikkö (vammaispalvelut)
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

Aluevaltuutettu Johanna Aaltonen on 12.12.2023 tehnyt aloitteen kehitysvammaisen henkilön oikeudesta käyttövaraan. Kyseisestä käyttövaran määrästä ei ole lain velvoitetta, mutta summan on lain mukaan oltava suurempi kuin laitoshoidossa olevan henkilön käyttövara 112 euroa. Aloitteen mukaan hyvinvointialue voisi määritellä käyttövaran edistääkseen palvelustrategian mukaista yhdenvertaisuutta ja yhdenmukaisuutta.

Kehitysvammaisten asumispalveluissa asuu henkilöitä, joiden palvelut on järjestetty asiakkaan tarpeiden mukaan. Yksiköt ovat profiloituneet asiakkaiden hoidon ja ohjauksen tarpeen mukaan. Kehitysvammaisten asumispalveluissa asuville henkilöille jää menojen jälkeen käyttövaraa eri suuruinen summa perustuen siihen, mikä palvelutuote ja hoidon vaativuusluokka heillä on. Käyttövaran määrä riippuu asiakkaan etuuksista, vuokran ja ateriamaksun sekä ylläpitokorvauksen määrästä.

Asiakkaalla on oikeus Kelan etuuksiin ja korvauksiin kuten eläke, asumistuki, hoitotuki, erityishoitoraha, kuntoutusraha, nuoren kuntoutusraha ja mahdollisuus saada tukea lääkekorvauksiin sekä matkakustannuksiin. Työtoimintaan osallistuvilla henkilöillä on oikeus pieneen työosuusrahaan. Tuloissa on vaihtelua etuuksien määrässä ja oikeudessa erilaisiin etuuksiin esim. hoitotuki. Asumistuki korvaa vuokrasta tietyn osan ja loppu maksetaan muista tulevista etuuksista. Menojen jälkeen käyttövara saattaa joillakin asumispalveluissa asuvalla henkilöllä jäädä pieneksi.

Kehitysvammaisten asumispalveluiden asiakasmaksut koostuvat ateriamaksusta ja ylläpitokorvauksesta. Ateriamaksun ja ylläpitokorvauksen määrän vahvistaa vuosittain hyvinvointialueen aluevaltuusto. Päätös maksuista tarkistetaan vuosittain. Asiakas maksaa ateriat ja ylläpitokorvaukset käyttöperusteisesti. Vuokra ei kuulu asiakasmaksuihin.

Asiakkaat, joiden asumispalvelupäätös on tehty vammaispalvelulain tai kehitysvammalain mukaan, ei voida periä asiakasmaksulain mukaista asiakasmaksua. Asiakasmaksu voidaan määritellä sosiaalihuoltolain mukaisiin asumispalveluihin. Tällöin käyttövaraksi on jäätävä 167 euroa /kk (2022). Käyttövaran määritteleminen kehitysvammaisten asumispalveluihin on tästä näkökulmasta haasteellista. Koska asiakasmaksua ei voida lain mukaan määritellä, asiakas ja hänen edunvalvojansa voivat hakea maksun alentamista tai poistamista.

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot:
Maritta Koskinen,​ tulosyksikköpäällikkö (vammaispalvelut)
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot:
Ilona Koskenniemi, vastuualuejohtaja (perhe- ja sosiaalipalvelut)
Maritta Koskinen, tulosyksikköpäällikkö (vammaispalvelut)

Aluevaltuutettu Johanna Aaltonen on 12.12.2023 tehnyt aloitteen kehitysvammaisen henkilön oikeudesta käyttövaraan. Aloitteen mukaan hyvinvointialue voisi määritellä käyttövaran edistääkseen palvelustrategian mukaista yhdenvertaisuutta ja yhdenmukaisuutta.

Kehitysvammaisten asumispalveluissa asuu henkilöitä, joiden palvelut on järjestetty asiakkaan tarpeiden ja hoitoisuuden mukaan. Yksiköt ovat profiloituneet asiakkaiden hoidon ja ohjauksen tarpeen mukaan. Kehitysvammaisten asumispalveluiden asiakasmaksut koostuvat ateriamaksusta ja ylläpitokorvauksesta. Ateriamaksun ja ylläpitokorvauksen määrän vahvistaa vuosittain hyvinvointialueen aluevaltuusto. Päätös maksuista tarkistetaan vuosittain. Asiakas maksaa ateriat ja ylläpitokorvaukset käyttöperusteisesti. Vuokra ei kuulu asiakasmaksuihin. Käyttövaran määrä riippuu asiakkaan etuuksista, vuokran ja ateriamaksun sekä ylläpitokorvauksen määrästä. Ylläpitokorvauksen sisältö ja hinnoittelu sekä ateriamaksu on vahvistettu vuodelle 2024 Itä-uudenmaan aluevaltuustossa 12.12.2023(§139).

Asiakasmaksulain 4 §:ssä on lueteltu maksuttomista sosiaalipalveluista. Säännöksen 1 momentin 2-kohdan mukaan kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/77) tarkoitettu erityishuolto ja lain 39 §:ssä tarkoitettu kuljetus on maksutonta. Saman säännöksen mukaan kehitysvammaisen ylläpidosta voidaan kuitenkin periä maksu lukuun ottamatta alle 16-vuotiaalle annettavaa osittaista ylläpitoa ja lain 28 §:ssä tarkoitettua opetusta saavan lapsen osittaista ylläpitoa sen lukuvuoden loppuun, jonka aikana hän täyttää 16 vuotta. Tämä tarkoittaa erityishuollon asumispalveluiden osalta sitä, että itse palvelu on maksutonta mutta asiakkaalta voidaan periä maksu tavanomaisista asumis- ravinto- ja muista kuluista. Vaikka ylläpitomaksussa on kyse tavanomaisista kuluista, sovelletaan ylläpitomaksuun asiakasmaksulain yleisiä kaikkia maksuja koskevia säännöksiä, kuten sääntelyä maksun perimisestä, maksun alentamisesta ja poistamisesta.

Ylläpidon ja osittaisen ylläpidon käsitteitä ei ole asiakasmaksulainsäädännössä määritelty. Normaalisuusperiaatteen toteuttamisen on katsottu edellyttävän, että tavanomaisista asumis-, ravinto- ja muista vastaavista menoista voidaan periä maksu asiakkaan asuessa asumispalveluiden avulla. Vamman vuoksi tarvittavasta palvelusta, ei voida periä maksua. Vakiintuneen käsityksen ja myös hallinto-oikeuksien ratkaisujen perusteella ylläpitoon on katsottu kuuluvan kaikki tavanomaiset henkilölle kehitysvammaisuudesta riippumatta aiheutuvat asumis- ja ruokakulut sekä muut vastaavat menot. Ylläpitoon kuuluu se, mitä kaikki joutuvat elämisestään maksamaan. Asumispalveluissa ylläpitona voidaan pitää asumisesta sekä ravinnosta ja muusta ylläpidosta aiheutuvia kuluja. Näitä kuluja ovat asiakkaan käyttämistä palveluista (esim. siivous, vaatehuolto, sauna) ja tarvikkeista (esim. hygieniatarvikkeet sekä siivousvälineet ja -tarvikkeet) muodostuneet kustannukset. Kehitysvammaisten erityishuoltona saamasta hoidosta, huolenpidosta ja ohjauksesta ei voida periä maksua.

Asiakkaalla on oikeus Kelan etuuksiin ja korvauksiin kuten eläke, asumistuki, hoitotuki, erityishoitoraha, kuntoutusraha, nuoren kuntoutusraha ja mahdollisuus saada tukea lääkekorvauksiin sekä matkakustannuksiin. Työtoimintaan osallistuvilla henkilöillä on oikeus pieneen työosuusrahaan. Tuloissa on vaihtelua etuuksien määrässä ja oikeudessa erilaisiin etuuksiin esim. hoitotuki. Asiakas tekee asunnosta vuokrasopimuksen ja maksaa vuokraa sopimuksen mukaisesti. Vuokra on näin oma erillinen maksunsa eikä sitä sisällytetä ylläpitomaksuun. Asiakas voi saada vuokran maksamista varten asumistukea tai eläkkeensaajan asumistukea Kelalta. Asumistuki korvaa vuokrasta tietyn osan ja loppu maksetaan muista tulevista etuuksista.

Asiakasmaksulain 7 c §:ssä on säädetty pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen, pitkäaikaisen perhehoidon ja pitkäaikaisen laitoshoidon maksuista. Tämä säännös koskee maksuja, jotka perustuvat asiakkaan tuloihin. Näiden maksujen osalta on säädetty maksun enimmäismäärästä ja asiakkaalle jäävästä käyttövarasta. Nämä säännökset eivät kuitenkaan sovellu erityishuollon palveluiden maksuihin. Erityishuollon osalta ei ole asiakasmaksulaissa säädetty asiakkaan käyttöön jäävien käyttövarojen suuruudesta. Käyttövara on tarkoitettu kattamaan asiakkaan sellaiset henkilökohtaiset menot, jotka eivät sisälly palveluun. Vaikka käyttövara ei sinänsä koske ylläpitomaksua, voitaisiin asiakasmaksulain mukaista käyttövaran suuruutta pitää tässäkin suuntaa antavana.

Asiakasmaksulain 11 §:ssä säädetään maksun alentamisesta ja perimättä jättämisestä. Maksun alentaminen ja perimättä jättäminen on ensisijaista toimeentulotuesta annetussa laissa tarkoitettuun toimeentulotukeen nähden. Hyvinvointialueelle asetetaan laissa ehdoton velvollisuus jättää perimättä tai alentaa sosiaalihuollon palveluista määrättyä maksua siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Hyvinvointialue voi lisäksi päättää alentaa tai jättää perimättä muitakin kuin edellä mainittuja maksuja. Hyvinvointialueen on annettava asiakkaalle tietoa maksun alentamisesta ja perimättä jättämisestä ja tieto on annettava siten, että asiakas ymmärtää sen sisällön ja asiakkaalle on annettava tietoa mistä hän voi saada asiasta lisätietoa. Asiakasmaksuja voidaan alentaa tai jättää kokonaan perimättä tapauskohtaisen tarve- ja tilannearvion perusteella.

Hyvinvointialueen asiakasmaksuohjeessa, voidaan päättää muiden palveluiden osalta käyttövaroista. Voidaan esimerkiksi päättää siitä, kuinka paljon erityishuollon asumispalveluissa asuvalle asiakkaalle pitäisi jäädä käyttövaroja. Jos tästä päätetään, pitää määritellä miten käyttövara lasketaan, mitä asiakkaan tuloja ja menoja huomioidaan. Jos käyttövaroista on päätetty hyvinvointialueen ohjeessa, on kuitenkin aina huomioitava asiakkaan yksiköllinen tilanne ja tarvittaessa sovellettava asiakasmaksulain 11 §:n sääntelyä maksun alentamisesta tai poistamisesta.

Oman tuotannon kehitysvammaisten asiakaspaikkoja on 202. Jos asiakkaille määritellään käyttövara 182€/kk, mikä tarkoittaisin ylläpitokorvausten perimättä jättämistä ja ateriakorvausten pienentämistä nykyisestä 20 eurosta huomattavasti pienemmäksi. Kustannuksellisesti tämä tarkoittaa ylläpitokorvauksista, jos ylläpitokorvaus olisi keskimäärin 40€/kk on vuositasolla n. 100 000€ (96960€).

Vuonna 2024 ympärivuokautisen palveluasumisen ja pitkäaikaisen perhehoidon käyttövara asiakkaalle on vähintään 182 euroa kuukaudessa Nämä määritelmät eivät koske vammaispalvelujen asumispalveluja, vaan käyttövara voidaan määritellä muulla tavoin. Koska asiakasmaksua ei voida vammaispalvelujen asumiseen määritellä käyttövarojen mukaan, asiakkaille jäävä käyttövara tulee määritellä harkinnanvaraisesti. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella tämä olisi 441 168 €/v.

Hyvinvointialueen taloudellisen tilanteen parantamiseksi on meneillään tuottavuusohjelma. Lakisääteisten toimintojen ylläpitäminen on jo itsessään merkittävä haaste, joka vaatii huomattavia resursseja. Viranhaltijoina, meidän tehtävämme on tarkastella erilaisia vaihtoehtoja, mutta tämänkaltaisen harkinnanvaraisen käyttövaran käyttöönotto ei ole tällä hetkellä ajankohtainen tiukan taloustilanteen takia.