Aluevaltuusto, kokous 14.11.2023

Perustelut

Lisätietoja: hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist, puh. 040 503 0818, etunimi.sukunimi@itauusimaa.fi 

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 11 §:n mukaan hyvinvointialueen on laadittava taloutensa ja toimintansa suunnittelua ja johtamista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia osana hyvinvointialuestrategiaa. Suunnitelman tulee olla julkinen. Palvelustrategiassa hyvinvointialue päättää järjestämisvastuulleen kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet. Lisäksi hyvinvointialue asettaa strategiassa tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan ottaen huomioon hyvinvointialueen asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet, palvelujen saatavuus sekä kustannusvaikuttavuus. 

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue käynnisti palvelustrategian valmistelun huhtikuussa 2023. Palvelustrategian valmisteluun on osallistettu laajasti eri sidosryhmiä, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia sekä luottamushenkilöitä. Aluevaltuusto ja aluehallitus ovat käsitelleet palvelustrategian sisältöjä iltakoulutyöskentelynä. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia sekä muita työntekijöitä on haastateltu tavoitteena tunnistaa Itä-Uudenmaan lähivuosien keskeisimmät pitkän aikavälin tavoitteet ja kehitystoimet sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lisäksi palvelustrategian sisältöjä on työstetty yhteistyössä palvelutuotannon ammattilaisten kanssa kolmessa työpajassa kevään 2023 aikana. 

Palvelustrategiaa on valmisteltu samanaikaisesti Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen tuottavuusohjelman kanssa ja näiden asiakirjojen työstö aloitettiin yhtäaikaisesti huhtikuussa 2023. Tuottavuusohjelma vie palvelustrategian tavoitteet käytäntöön sisältäen arviot taloudellisista vaikutuksista, kuvauksen keskeisistä toimenpiteistä sekä kuvauksen toteutuksen vastuista ja aikataulusta. Tuottavuusohjelman valmistelu jatkuu syksyllä 2023, ja siitä päätetään erillisenä päätöksenä palvelustrategiasta, kuitenkin niin, että palvelustrategian sisällöt näkyvät konkreettisesti osana tuottavuusohjelmaa. 

Sote-uudistuksen tavoitteet eivät täyty, jos kunnilta ja kuntayhtymiltä siirtyneille palveluille ei tehdä mitään hyvinvointialueella. Yhdenvertaisten, laadukkaiden ja kustannustehokkaiden palvelujen tuottaminen vaatii vahvaa toiminnan yhteensovittamista palvelutuotannossa. Lisäksi se vaatii paljon yhteistyötä hyvinvointialueen sisällä kuin kuntien kanssa. Sosiaali-, terveyspalveluja tuotetaan ja käytetään jatkossa erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt. Siksi tulevaisuusnäkökulman tulee olla vahvasti mukana palvelustrategiasta päätettäessä. Muutos ei tapahdu itsestään, vaan se vaatii tekoja niin  toiminnassa, rakenteissa kuin ajatusmalleissa. Strategiatyön onnistuminen edellyttää  luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistä ymmärrystä sekä yhteisen käsityksen tulevaisuuden tavoitteista. 

Palvelustrategian tärkein sisältö on tiivistetty kolmeen kehityskärkeen: 1) tarpeen mukainen nopea ja suoraviivainen oikeaan palveluun pääsy sekä asian hoito, 2) alueellisesti yhtenäinen ja toiminnallisesti integroitu palvelutuotanto, ja 3) palvelutuotantoa vahvistava riittävä, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö sekä kestävä johtaminen. Kehityskärkien tärkeimmät tavoitteet ovat: 

1. Tarpeen mukainen nopea ja suoraviivainen oikeaan palveluun pääsy sekä asian hoito:  

1.1 Yhdenvertainen ja nopea palveluihin pääsy koko hyvinvointialueella 
1.2 Toimiva ja tehokas neuvonta ja asiakasohjaus 
1.3 Asiakaslähtöisesti tuotetut palvelut 
1.4 Saavutettavasti viestityt ja kuvatut palvelut 
1.5 Ennaltaehkäisevän, kuntouttavan ja itsepalvelujen vahvistaminen palvelutarjonnassa  

2. Alueellisesti yhtenäinen ja toiminnallisesti integroitu palvelutuotanto: 

2.1. Palveluntarpeeseen vastaava monipuolinen palveluverkosto 
2.2. Selkeät ja yhtenäiset palvelutuotannon prosessit sekä toimintatavat 
2.3. Kustannustehokkaat palveluiden tuotantotavat eri tuotantokeinoja hyödyntäen 
2.4. Yhtenäiset tietopohjat ja tiedolla johtaminen 
2.5. Sujuva yhteistyö HUS-yhtymän, kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa  

3. Palvelutuotantoa vahvistava riittävä, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö sekä kestävä johtaminen: 

3.1. Palvelutuotantoa tukeva henkilöstörakenne ja resursointi 
3.2. Laadukas johtaminen palvelutuotannon ytimessä 
3.3. Tukevat ja monipuoliset työskentelymallit palveluita järjestäessä 
3.4. Palveluiden laatua tukeva henkilöstön osaamisen kehittäminen 

Hyvinvointialueen asukkailla ja palvelujen käyttäjillä tulee olla osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia palvelustrategian laadinnassa. Palvelustrategia luo perustan hyvinvointialueen toiminnan suunnittelulle ja taloussuunnitelmalle. Ehdotus käsitellään seuraavan kerran hyvinvointialueen aluevaltuustossa 19.9.2023 lähetekeskusteluna, minkä lisäksi hyvinvointialue lähettää hyvinvointialueen palvelustrategialuonnoksen lausuntokierrokselle aluehallituksen kokouksen jälkeen niin, että alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajilla sekä muilla sidosryhmillä on mahdollisuus lausua näkemyksensä palvelustrategian sisällöstä ennen päätöksentekoa. 

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot: kehittämisjohtaja Katja Blomberg, hallintojohtaja Camilla Söderström, 
katja.blomberg(at)itauusimaa.fi, camilla.soderstrom1(at)itauusimaa.fi

Aluehallitus päätti 17.8.2023 pyytää sidosryhmiltä lausuntoja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelustrategian luonnosversiosta. Aluevaltuusto piti iltakoulun palvelustrategiasta 19.9.2023. Yrittäjille ja järjestöille järjestettiin palvelustrategian verkkotilaisuus 22.9.2023. Asukkaille pidettiin 2.10.2023 keskustelutilaisuus verkossa sekä lähitapaaminen. Palvelustrategialuonnosta on ollut mahdollista kommentoida myös hyvinvointialueen verkkopalvelun itauusimaa.fi kautta.

Lausunnot palvelustrategialuonnoksesta pyydettiin 18.10.2023 mennessä. Toimielimistä palvelujen järjestäminen -lautakunta lausui luonnoksesta 20.9.2023, varautuminen ja turvallisuus -lautakunta 21.9.2023, kansalliskielilautakunta 21.9.2023 sekä kehittäminen ja yhteistyö -lautakunta 4.10.2023. Vaikuttamistoimielimet toimittivat myös omat lausuntonsa.

Askolan, Lapinjärven, Myrskylän, Pukkilan ja Sipoon kunnat sekä Loviisan Porvoon kaupungit ovat lähettäneet lausuntonsa palvelustrategialuonnoksesta. Lisäksi lausuntonsa on lähettänyt Uudenmaan Yrittäjät ja Loviisan Yrittäjät.

Yhteenvetona saapuneista lausunnoista voidaan todeta, että kunnat, toimielimet ja vaikuttamistoimielimet korostavat lähipalveluiden merkitystä ja alueellista yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuus nousee esiin yhteistyön, opiskeluhuollon palveluiden, palveltuotannon, saatavuuden ja saavutettavuuden, palveluiden piiriin pääsyn, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä suomen ja ruotsin kielellä saatavan palvelun osalta.  Lähipalveluiden tarve nousee esiin erityisesti ikäihmisten ja digipalveluita vähemmän hallitsevien asiakkaiden osalta, matalan kynnyksen palveluiden osalta sekä oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden osalta. Myös eri ikäryhmien todellinen ja monikanavainen mahdollisuus osallisuuteen ja asiakaspalautteen antoon tulisi huomioida palvelustrategiassa.

Vammaisneuvosto edellyttää lausunnossaan, että palvelustrategiaan ei sisällytetä mitään vammaisten ihmisoikeuksia loukkaavia toimenpiteitä ja toimintatapoja lainsäädäntö huomioiden ja että esteettömyys ja saavutettavuus huomioidaan.

Lisäksi lausunnoissa toivotaan kiinnitettävän huomiota muun muassa tiedolla johtamiseen, ikäryhmittäiseen palvelutarpeen kuvaukseen, saatavuuteen ja asiakaskokemukseen, yhdyspintatyöhön, kestävään kehitykseen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, valmiuteen ja varautumiseen, osallisuuteen, monituottajamalliin ja aitoon julkisen,​ yksityisen sekä kolmannen sektorin väliseen yhteistyöhön ja tarkempaa palvelujen käytön analyysia (Liite 3). Myös kuntien väestörakenteiden ja muiden olosuhteiden vaikutuksen analyysia palvelunkäyttöön kaivataan. Näiden osalta on huomionarvoista, että palvelustrategian ohessa hyvinvointialueella on ja edelleen laaditaan useita täydentäviä ohjeita, suunnitelmia ja strategioita, joissa kyseisiä esitettyjä teemoja täsmennetään (esim. henkilöstöstrategia, hyvinvointikertomus ja -suunnitelma, osallisuusohjelma).

Uudenmaan Yrittäjät esittää, että hyvinvointialueen oman palveluntuotannon ja tukipalveluiden tuotannon kustannukset arvioidaan ja lasketaan objektiivisesti ja että palveluntuottajia valitessa tehdään tuotantotapa-analyysi ennen kuin päädytään palveluntuottamiseen itse. Luonnoksessa yritysten resursseja hyödynnetään vain julkista tuotantoa täydentävänä resurssina. Uudenmaan Yrittäjät esittää, että yritysten hyödyntämistä lisätään. Mittarina toimisi esimerkiksi hyvinvointialueelle palvelua tuottavien yritysten määrän kasvun seuraaminen. Lähtökohtana palvelustrategian luonnoksessa on tällä hetkellä varsin selkeästi se, että palvelut tuotetaan lähtökohtaisesti itse ja yksityinen sektori vain täydentää niitä.

Lausunnoissa esille tuotuja kehittämisnäkemyksiä ja havaintoja tullaan mahdollisuuksien mukaan huomioimaan palvelustrategian toimeenpanossa.