Aluevaltuusto, kokous 14.11.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 125 Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen talousarvioesitys vuodelle 2024 ja taloussuunnitelma vuosille 2024 – 2026

IUHVADno-2023-3277

Aikaisempi käsittely

Aluehallitus, 12.10.2023

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot: talousjohtaja Minna Sevón, 
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

Perustelut 

Hyvinvointialuelain (611/2021) 115 § mukaan aluevaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä hyvinvointialueelle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio, sekä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvion 2024 ja taloussuunnitelman 2025–2026 yhteydessä laaditaan investointisuunnitelma. Lisäksi siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. 

Taloussuunnitelmassa hyväksytään hyvinvointialueen hyvinvointialuestrategiaa toteuttavat toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. 

Toimintaympäristön vaikutukset 

Talousarvioesitykseen ja -suunnitelmaan liittyy merkittävää epävarmuutta valtion rahoituksen osalta. Hyvinvointialueen rahoituksen suunnittelu on erityisen haasteellista, koska vuoden 2023 valtion rahoituksen taso on edelleen avoimena lokakuun 2023 alussa, kuten myös suunnitelmakauden 2024 – 2026 osalta. Talousarviossa ja -suunnitelmassa käytetty valtion rahoituksen taso perustuu 31.8.2023 saatuun ennakkotietoon vuosien 2023 ja 2024 rahoituksesta sekä 4.4.2023 painelaskelman mukaisiin euromääriin vuosien 2025 – 2026 osalta. Hyvinvointialueiden rahoituksen on turvattava perustuslain edellyttämällä tavalla riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen, joten pitkäjänteinen ja ennustettava rahoituksen taso toisi paremman pohjan merkittävien muutos- ja tuottavuusohjelmien läpivientiin ja talouden tasapainottamiseen. Hallitusohjelman mukaan hyvinvointialuelainsäädäntöön ja rahoitusmallin perusratkaisuun ei ole tulossa muutoksia 2023 – 2025. Hallitusohjelmassa todetaan hyvinvointipalvelujen rahoituksen kestävyyden edellyttävän toteutunutta ja ennakoitua hitaampaa kustannuskehitystä. Kustannusten kasvua tulisi saada hillityksi 1,4 miljardilla vuoteen 2027 mennessä, vaikka jo nyt muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi on käyttänyt vähemmän rahaa terveydenhuoltoon asukasta kohden. Talouden tasapainottaminen tulee olemaan haasteellista huomioiden, että hyvinvointialueiden alijäämän ennustetaan pelkästään kuluvana vuonna olevan vähintään 1,2 miljardia euroa. 

Julkisyhteisöjen alijäämän arvioidaan kasvavan jopa kolmeen prosenttiin vuonna 2025 bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Julkisen talouden alijäämän kasvua selittävät yleisen taloustilanteen lisäksi korkotason nousu, hintojen indeksitarkistukset sekä varautumisen myötä kasvavat menot. Julkistalouden suuri alijäämä, kasvavat velanhoitokustannukset ja väestön ikääntyminen luovat painetta velanhoitosuhteen epäsuotuisan kehityksen jatkumiseen, ellei hallitusohjelman toimenpitein saada velkaantumista käännettyä laskuun. Geopoliittinen vastakkainasettelu ja globaalin talouskasvun epävarmuudet heijastuvat Suomen talousnäkymiin edelleen koholla olevan inflaation ja kohonneen korkotason negatiivisten vaikutusten myötä. 

Sote-toimialan työvoima- ja palvelutarpeen arvioidaan tulevaisuudessa kasvavan. Väestö ikääntyy, millä on vaikutuksia työvoimapulaan sekä julkisen sektorin työntekijöiden eläköitymisen että ikääntyneiden palvelutarpeen kasvun kautta. Vaikka hallitusohjelmaan sisältyy mm. ikääntyneiden hoivapalvelun hoitajamitoituksen lykkääminen, vammaispalvelulain ottaminen uudelleen käsittelyyn ja kiireettömään hoitoon pääsyn tiukemmista määräajoista luopuminen, eivät pelkästään hallitusohjelmaan kirjatut toimenpiteet riitä ratkaisemaan alan työvoimapulaa. 

Talousarvio ja -suunnitelma 2024 – 2026 sekä tuottavuusohjelma 

Aluehallitus hyväksyi taloussuunnitelmakehyksen vuosille 2024 – 2026 31.8.2023 § 214. Palvelujen järjestäminen -lautakunta käsitteli Sosiaali- ja terveystoimen toimialan talousarvioesitystä ja -suunnitelmaa vuosille 2024 – 2026 kokouksessaan 20.9.2023 ja päätyi esittämään aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle hyväksyttäväksi kehyspäätöksen mukaisen ulkoisen toimintakatteen vuodelle 2024, joka on nettona enintään -336 926 euroa sekä taloussuunnitelmaa kehyksen mukaisesti. Pelastustoimen toimialan talousarvioesitys ja -suunnitelma 2024 - 2026 on vuonna 2024 toimintatuottojen osalta noin 0,3 miljoonaa euroa alemmalla ja toimintakulujen osalta noin 0,8 miljoonaa euroa korkeammalla tasolla kuin hyväksytty kehys. Varautuminen ja turvallisuus -lautakunta päätyi kokouksessaan 21.9.2023 esittämään aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle hyväksyttäväksi ulkoista toimintakatetta, joka on nettona enintään -10 963 euroa sekä taloussuunnitelmaa vuosille 2025 – 2026 kehyksen mukaisesti. Konserni- ja strategiapalveluiden lautakuntana toimii aluehallitus, joka käsittelee kehyspäätöksen mukaista toimialan esitystä talousarvioksi ja -suunnitelmaksi 2024 - 2026 kokouksessaan 12.10.2023. 

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen tuottavuusohjelman käsittely ja tarkentaminen on ollut käynnissä syksyllä 2023. Tuottavuusohjelmalla tavoitellaan sellaisia kehitystoimenpiteitä, joilla hyvinvointialueen tuottavuutta parannetaan tulevien vuosien aikana rahoituksen alijäämän kiinnikuromiseksi ja tulevaisuuden sote- ja pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi sekä kehittämiseksi. Laskennallisesti tuottavuusohjelman toimenpitein tulee saada ulkoa ostettavien palveluiden kustannuksia leikatuksi yhdellä prosenttiyksiköllä viimeistään suunnittelukauden 2025 puolivälistä lukien siten, että tuottavuustoimenpiteet alkavat kerryttää täysimääräisesti kustannushyötyä suunnittelukauden 2026 alusta, vaikka inflaatio kehittyy samanaikaisesti päinvastaiseen suuntaan. Lisäksi tuottavuusohjelman toimenpitein tulee saada muiden kulujen, myös henkilöstökulujen, taso pidettyä vuosina 2025 – 2026 vuoden 2024 tasolla, jotta hyvinvointialueen talous on mahdollista tasapainottaa vuoden 2026 loppuun mennessä. 

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen talousarvio vuodelle 2023 on 27,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2023 ennusteen mukaan alijäämä asettuu noin 24 miljoonaan euroon. Vuoden 2023 ennusteessa on huomioitu 31.8.2023 ennakoitu valtion lisärahoitus, noin 3,7 miljoonaa euroa. Mikäli valtion rahoitus toteutuu vuosina 2024 – 2026 arvioidun mukaisesti, noin 393 miljoonaa euroa vuonna 2024, noin 411 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 433 miljoonaa euroa vuonna 2026, hyvinvointialueen on mahdollista saada taloutensa tasapainoon vuoden 2026 loppuun mennessä. Vuodelle 2024 esitetään 12,4 miljoonan euron tilikauden alijäämää. Vuonna 2025 nähdään mahdolliseksi saavuttaa 6,4 miljoonan euron ylijäämä ja vuonna 2026 jo 31,3 miljoonan euron ylijäämä, mikäli epävarmuudet saadaan pidettyä kurissa ja valtion rahoitus toteutuu ennakoidusti. 

Taloussuunnitelmaan sisältyvät merkittävimmät riskit 

Valtion rahoituksen epävarmuuden lisäksi merkittävimmät riskit Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen talouden tasapainottamiseen suunnitelmakauden kuluessa muodostuvat HUS-yhtymän vuodelle 2023 ennustetusta 95 miljoonan euron alijäämästä ja vuoden 2024 talousarviokehyksen 52,1 miljoonaa euroa yhtymähallituksen esittämää alemmasta tasosta. HUS-yhtymän alijäämien kattamista ei ole huomioitu talousarviovalmistelussa. Lisäksi hyvinvointialueen oman henkilöstön rekrytointivaikeudet aiheuttanevat tulevinakin vuosina tarpeen ostopalveluiden ja vuokratyövoiman lisääntyneeseen käyttöön, jota myötä talouden tasapainottaminen saattaa vaarantua.  

Henkilöstösuunnitelma 

Toimialojen talousarvioesityksen henkilöstösuunnitelma ottaa huomioon lakisääteiset muutokset henkilömitoituksessa ja tunnistetut resurssikapeikot. Henkilöstö siirtyi hyvinvointialueelle yhdeksästä eri organisaatiosta, joissa kaikilla oli oma palkkapolitiikkansa ja palkkausjärjestelmänsä. Liikkeenluovutuksessa henkilöstö siirtyi hyvinvointialueelle niillä palkoilla ja palvelussuhteen ehdoilla, jotka heillä oli siirtymähetkellä. Palkkojen yhteensovittaminen perustuu pakottavaan lainsäädäntöön. Vuoden 2024 talousarvioesityksessä henkilöstökuluihin sisältyy palkankorotuksia 3,1 %, mutta palkkojen harmonisointia ei talousarvioesityksessä ole täysimääräisesti huomioitu. 

Investointisuunnitelma ja investointien rahoitus 

Suurimpia ICT-investointeja lähivuosille ovat asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen, kansalaisten digitaalisten palveluiden ja tiedolla johtamisen kehittäminen. Hyvinvointialueen suurimpana rakennushankkeena on 2023 aloitettu Loviisan pelastusaseman rakentaminen. Vuonna 2024 aloitetaan laajenevan Sipoon tarpeisiin Söderkullan pelastus- ja ensihoitoaseman suunnittelu. 

Tarkasti säädellystä investointisuunnittelusta ja lainanottovaltuudesta muodostuu lisähaasteita hyvinvointialueen toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle ei myönnetty lisälainanottovaltuutta vuodelle 2024. Jos lainanottovaltuuteen ei haeta muutosta, vuoden 2024 investoinnit tulee kattaa tulorahoituksella, lyhytaikaisella lainalla tai siirtämällä investointien ajankohtaa tuleville vuosille. Hyvinvointialue voi päätyä arviointimenettelyyn, jos sen täytyy anoa lisää lainanottovaltuutta välttämättömän investoinnin toteuttamiseksi tai jos se ei pysty toimimaan valtion rahoituksella ja joutuu hakemaan toimintaansa lisärahoitusta kaksi kertaa kolmen peräkkäisen tilikauden aikana. 

Ehdotus

Hyvinvointialuejohtaja: 

Aluehallitus päättää 

  • hyväksyä hyvinvointialueen vuoden 2024 talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksen vuosille 2024 – 2026 aluehallituksen esityksenä aluevaltuustolle, 

  • oikeuttaa talouspalvelut tekemään taloussuunnitelmaesitykseen ja sen perusteluihin tarvittavat muutokset sekä teknisluonteiset tarkistukset ja 

  • esittää aluevaltuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2024 sitovat tavoitteet ja valtuustoon nähden sitovat määrärahat sekä hyväksyttäväksi taloussuunnitelman 2024 – 2026. 

Päätös

Asia palautettiin valmisteluun.

Kokouskäsittely

Pöytäkirjaan merkittiin, että aluehallitus piti tauon klo 20.18-20.30. Pöytäkirjaan merkittiin myös, että aluevaltuuston puheenjohtaja Heikki Vestman poistui kokouksesta tauon aikana.

Esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että asia palautetaan valmisteluun.

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot: talousjohtaja Minna Sevon
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

Aluehallitus 26.10.2023 § 271

Vuoden 2023 ennusteessa ja talousarviossa ja -suunnitelmassa 2024 – 2026 käytetty valtion rahoituksen taso perustuu 10.10.2023 saatuun tietoon vuosien 2023 ja 2024 osalta sekä painelaskelman mukaisiin tietoihin vuosien 2025 – 2026 osalta. Vuoden 2023 rahoitusta on tarkistettu alaspäin 31.8.2023 tilanteeseen nähden -0,2 miljoonaa ja vuoden 2024 osalta -3,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 valtion rahoituksen on ennakoitu olevan noin 422 miljoonaa ja vuoden 2026 osalta noin 446 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmavuosien 2025 – 2026 osalta palkkaharmonisaation arvioitu vaikutus on otettu huomioon vuodesta 2025 alkaen täysimääräisesti, jonka lisäksi kustannuskehitystä on päivitetty realistisemmalle tasolle. Hyvinvointialueen sisäiset erät on päivitetty käyttötalouden taulukoihin. Talousarvion ja -suunnitelman tekstiosuuksia on täydennetty aluehallituksessa 12.10.2023 käydyn keskustelun pohjalta. Henkilöstösuunnitelmia on tarkennettu ja tehty tarvittavat yhdenmukaistukset laskentaan.

 

Ehdotus

Aluehallitus: 

Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto hyväksyy hyvinvointialueen vuoden 2024 talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksen vuosille 2024 – 2026, vuoden 2024 sitovat tavoitteet ja valtuustoon nähden sitovat määrärahat.

Päätös

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti yksimielisesti palauttaa vuoden 2024 talousarvion ja vuosien 2024-2026 taloussuunnitelman uudelleen valmisteluun. Kannatetut muutosehdotukset toimitettiin aluehallitukselle valmisteltaviksi.

Aluevaltuusto jatkaa talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyä 12.12.2023.

Kokouskäsittely

Puheenjohtaja ehdotti, että talousarviota ja taloussuunnitelmaa koskevat muutosehdotukset esitetään lähtökohtaisesti tässä lähetekeskustelussa. Aluehallitus ottaa myöhemmin kantaa kannatettuihin ehdotuksiin, jonka jälkeen talousarvio ja taloussuunnitelma tulevat valtuuston lopullisesti hyväksyttäviksi.

Aluevaltuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen.

Pöytäkirjaan merkittiin, että valtuutettu Elin Blomqvist-Valtonen saapui kokoukseen klo 16.30, valtuutettu Benny Engård saapui klo 16.37, valtuutettu Lotte-Marie Stenman saapui klo 16.45, valtuutettu Bernhard Edgren saapui klo 16.46, ja valtuutettu Otto Andersson saapui klo 17.06.

Ryhmät pitivät puheenvuoronsa talousarviosta, jonka jälkeen aluevaltuusto kävi yleiskeskustelun.

Varsinaisen talousarviokäsittelyn aikana tehtiin seuraavat muutosesitykset:

RKP-ryhmä / valtuutettu Patrik Björkman:

  1. Lastensuojelun perhehoitoa kehittämällä ja perhehoitoa tukemalla voimme lisätä perhehoidon piirissä sijaishuollettavien lapsien määrää. Tällä tavalla voimme korvata kalliimpaa sijaishuoltoa, esimerkiksi laitoshoitoa. 

    Vuoden 2024 aikana meidän tavoitteenamme on, että yli 50 % lastensuojelun sijoituksien sijaishuollon muodoksi valittaisiin perhehoito. Lähialueen muihin hyvinvointialueisiin verrattaessa meillä on huomattavasti pienemmät hoitopalkkiot lastensuojelun perhehoidon sijaishuollossa (Itä-Uudenmaan hva hallitus 16.3.2023: 966,45 e/kuukausi. 2023: Helsinki 1524,69 e/kuukausi, LUVN 1581,55 e/kuukausi, Vake 1593,06 e/kuukausi). 

    Me esitämme noin 300000€ lastensuojelun perhehoitoon hoitopalkkioiden nostamiseen tasolle 1500 e/kuukausi ja perhehoidon kehittämiseen, perhehoitajien kouluttamiseen ja tukemiseen. Jos emme nosta palkkiotasoa, on olemassa suuri riski perhehoitajien houkutukselle ottaa vastaan sijaishuollettavia muista hyvinvointialueista. Tällä rahalla voimme välttää kalliimpien sijaishuollon muotojen käyttämistä lastensuojelun sijoituksissa ja säästää niiden kustannuksista.
     
  2.  Muutosehdotus kouluterveydenhuollosta
    Henkilöstösuunnitelmaan 
    Lisätään seuraava virke: 
    "Oppilasterveydenhuoltoon lisätään sekä terveydenhoitajia että psykiatrisia sairaanhoitajia, jotta lakisääteiset tarkastukset voidaan toteuttaa koko alueella."

    Henkilöstösuunnitelmaan tehdään seuraavat muutokset:
    - Lisätään 2 vakituista terveydenhoitajaa oppilasterveydenhuoltoon

    - Lisätään 2 vakituista psykiatrista sairaanhoitajaa oppilasterveydenhuoltoon

    Henkilöstömenoihin lisätään seuraavat menot: 208 000€
     

  3. Lisätään lause sivulle 47, ensimmäinen kappale toisen lauseen perään: 
    Sidosryhmien, kuten kuntien ja järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö mahdollistaa asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseen kokonaisvaltaisesti ja vaikuttavasti. Lasten ja nuorten hyvinvointia tuetaan heidän arkiympäristöissään, ja varhaisen tuen kehittämistä jatketaan yhteistyössä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, toisen asteen oppilaitosten sekä nuoriso- ja vapaa-ajan palvelujen kanssa. 

    Perustelu: Erityisesti lasten ja nuorten palveluissa yhteistyö muiden toimijoiden ja varsinkin opetustoimen kanssa on erittäin tärkeää.  
     
  4. Lisätään Konserni ja strategiapalveluiden avustuksien alle 75 000 euroa joten yhteissumman on 100 000€ budjetissa. Tällä halutaan taata tarpeellinen tuki kolmannelle sektorille. 
  5. RKP esittää, että valtuuston infotilaisuuksiin osallistumisesta maksetaan vain puolet kokouspalkkiosta. Säästö korvamerkitään kolmannen sektorin avustuksiin. 

 

​​​​​​V​​​​​altuutettu Elin Blomqvist-Valtonen kannatti kaikkia esityksiä.

 

SDP-ryhmä / valtuutettu Johanna Aaltonen:

  1. Esitämme, että koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon lisätään kolme (3) terveydenhoitajaa, kaksi (2) psykiatrista sairaanhoitajaa ja yksi (1) lääkäri. Lisätään tähän 300 000e ja kirjataan nämä henkilöstösuunnitelmaan vakituisina toimina.
  2. Esitämme, että järjestön avustuksiin 10 000e lisäystä. 

 

Esitykset 1 ja 2 rahoitetaan heikentämällä tulosta.

Valtuutettu Marianne Korpi kannatti molempia esityksiä.

 

Vihreiden ryhmä / valtuutettu Lilli Kahri:

1.

2.4.5 Perhe- ja sosiaalipalvelut, Keskeiset tavoitteet ja palvelujen kehittäminen vuonna 2024, s. 47, ensimmäinen tekstikappale:

Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa ehkäisevät ja varhaiset palvelut ovat keskeisiä. Nuorille ja perheille suunnattujen sähköisten kanavien kehittäminen tukee varhaisten palvelujen saavutettavuutta. Asiakasohjausta kehittämällä ja hoidonporrastuksen avulla pystytään tarjoamaan ja varmistamaan oikea-aikaiset palvelut. Turvaamalla opiskeluhuollon riittävät henkilöstöresurssit ja kehittämällä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja tarjoavan Zempin toimintaa pyritään vähentämään kustannuspainetta psykiatrisessa hoidossa ja lastensuojelussa

Lisäys tekstiin: Neurokirjon lasten ja nuorten palveluketjua pyritään sujuvoittamaan perusterveydenhuollon, opiskeluhuollon, perhe- ja sosiaalipalvelujen, vammaispalvelujen ja kuntien koulutuspalvelujen yhteistyötä lisäämällä sekä kokemusasiantuntijatoiminnalla. (perustelu: Näitä asioita tuotu esille vastauksessa valtuustoaloitteeseen: Neurokirjonstrategian laatiminen Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle)  

 

2. 

s. 47 (kolmannen tekstikappaleen puolivälissä): Mielenterveys ja päihdehuollossa nykyisten asumispalvelujen kehittämisellä tarjotaan palvelut alueella ja siten vältetään ostettujen palvelujen suuret kustannukset.

Tämän jälkeen lisäys: Panostamalla asumisohjaukseen pyritään ennaltaehkäisemään asunnottomuutta ja syrjäytymistä.

Valtuutettu Sanna Kivineva kannatti molempia esityksiä.

 

Itä-Uudenmaan hyvinvoinnin puolesta-ryhmä / valtuutettu Markus Pietikäinen:

  1. Esitämme, että 360 000 euroa lisätään Sosiaali- ja terveystoimen alle perusterveydenhuollon päivystyksen järjestämiseksi omana tuotantona. Esitämme, että kyseessä olisi kokeilu, jonka aikana kerätään tietoa miten päivystystoiminnan järjestäminen vaikuttaa kustannuksiin ja asukkaiden saaman palvelun laatuun.

    Esitämme, että budjetista poistetaan 360 000 euroa kohdasta demokratiapalveluiden avustukset.

Valtuutettu Anette Karlsson kannatti tehtyä esitystä.

 

Valtuutettu Kaj Lindqvist: 

Kohta 2.4.8 Ikääntyneiden palvelut, etenkin asumispalvelut: Linjauksena päätetään, että lähtökohtaisesti ikääntyneiden palveluiden järjestämisessä tulee tukea kotona asumista ja kykyä pärjätä itsenäisesti. Tiedämme kuitenkin, että iäkkäiden määrä tulee kasvamaan ja siten myös tarve erityyppisille palveluasumisen muodoille lisääntyy. Taloussuunnitelmasta ei käy ilmi, kuinka valmistelijat ovat ajatelleet selvitä tästä tulevasta ongelmasta. Toivoisin vastausta muun muassa seuraaviin kysymyksiin: 

  • onko tehty tarveanalyysia tulevasta palveluasuntojen tarpeesta tai onko tämä valmistelussa? 
  • onko olemassa selvitys siitä, kuinka tarpeesta huolehditaan – omana työnä vai ostopalveluna? Otetaanko tämä huomioon tulevissa sijoitussuunnitelmissa? 
  • ollaanko vuorovaikutuksessa kuntien ja kaupunkien kaavoituksen kanssa jne.? 

 

Sipoossa käytiin vuosittain keskusteluja talousarvio- ja taloussuunnitelmakäsittelyn yhteydessä iäkkäiden palveluasuntojen tarpeesta. Toivon, että peräänkuuluttamani selvitykset ovat valmistelussa. Muussa tapauksessa esitän, että niihin ryhdytään. 

Valtuutettu Bernhard Edgren kannatti tehtyä esitystä.

 

Hyvinvointialuejohtaja vastasi esitettyihin kysymyksiin, että kyseiset selvitykset ovat työn alla.

 

Pöytäkirjaan merkittiin, että aluevaltuusto piti tauon klo 18.05–18.25.

 

Liitteet suomeksi

Liite 1 Talousarvio 2024 ja taloussuunnitelma 2024-2026.pdf (pdf, 2082 kt)

Liitteet ruotsiksi

Bilaga 1 Budget 2024 och ekonomiplan 2024–2026.pdf (pdf, 2050 kt)

Muutoksenhaku

Valitusosoitus (Aluevalitus)

Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella aluevalituksella.

Valitusaika

Aluevalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena (3) päivänä viestin lähettämisestä. Jäsenkunnan ja jäsenkunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Aluevalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.

 

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

 

Valitusviranomainen:

Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki.
​​​​​helsinki.hao(at)oikeus.fi

Sähköpostia lähetettäessä (at)-merkintä korvataan @-merkillä.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

 

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimusten perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

 

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle. Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

 

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

 

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää: Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)itauusimaa.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 09.00 – 15.00.