Aluevaltuusto, kokous 14.11.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 121 Itä-Uudenmaan kuntien ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen välinen strategisen yhteistyön sopimus

IUHVADno-2023-1074

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot: johtava lakimies Salla Paavilainen,
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi 

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan 11.5.2023 ja 25.5.2023 hyvinvointialueen ja kuntien välistä strategista yhteistyösopimusta. Asia jätettiin 11.5.2023 kokouksessa pöydälle ja 25.5.2023 kokouksessa asia palautettiin uuteen valmisteluun siten, että asia tuodaan uuteen käsittelyyn, kun muut osapuolet ovat hyväksyneet sopimuksen liitteineen. Kaikkien sopimusosapuolten valtuustot ovat nyt hyväksyneet sopimuksen. 

Lainsäädäntö edellyttää kuntia ja hyvinvointialueita toimimaan yhteistyössä. Yhteistyöstä on säädetty muun muassa hyvinvointialueesta annetussa laissa (611/2021, ”hyvinvointialuelaki”) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa (612/2021, ”sote-järjestämislaki”). Itä-Uudenmaan kuntien ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen välisessä strategisen yhteistyön sopimuksessa huomioidaan hyvinvointialuelain 14 §:n ja sote-järjestämislain 6, 7, 10, 32, ja 50 §:n osapuolille asettamat velvoitteet. 

Hyvinvointialueilla ja kunnilla on yhteiset asukkaat sekä asukas- ja asiakaskohtaisesti toteutettaviin palveluihin liittyviä yhteistyötarpeita. Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä muiden hyvinvointialueiden ja kuntien toiminnallista yhteistyötä edellyttävien tehtävien asianmukaista ja asiakaslähtöistä toteuttamista tukevat yhteisesti asetetut tavoitteet, sovitut menettelytavat ja toimiva tiedonkulku. Myös Itä-Uudenmaan alueen turvallisuuden ylläpitämistä varten tarvitaan kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyötä.  

Yhteistyön keskeisenä periaatteena on olemassa olevan yhteistyön jatkaminen ja kehittäminen tukemaan parhaalla mahdollisella tavalla alueen asukkaita. 

Strategisen yhteistyön sopimusta on valmisteltu kevään 2023 aikana yhteistyössä alueen kuntien ja hyvinvointialueen välillä. Työskentelyyn ovat osallistuneet kaupunkien ja kuntien johtajat ja viranhaltijajohtoa, ja hyvinvointialuejohtaja ja hyvinvointialueen viranhaltijajohtoa. Sopimuksen pohjana on käytetty Kuntaliiton pohjaa yhteistyösopimukseksi, ja muokattu siitä Itä-Uudenmaan alueen kannalta tarkoituksenmukainen sopimuskokonaisuus. 

Itä-Uudenmaan kuntien ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen yhteistyö tapahtuu yhteisen asiakastyön lisäksi yhteisissä moniammatillisissa operatiivisen työn verkostoissa, sekä johtotason ja poliittisen johdon välisissä yhteisissä foorumeissa. 

Yhteistyötä varten perustetaan kerran valtuustokaudessa kokoontuva poliittisen johdon yhteistyöfoorumi. Poliittisen yhteistyöfoorumin valmistelevana elimenä toimii kuntien ja hyvinvointialueen ylimmän johdon yhteistyöfoorumi, joka kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Operatiivista yhteistyötä ohjaavat toimialajohtajien tai heidän määrittelemiensä viranhaltijoiden muodostamat operatiivisen ohjauksen ryhmät, jotka kokoontuvat asiakokonaisuuksittain tarpeen mukaan. Operatiivisen tason työryhmät toteuttavat lakisääteistä yhteisyötä asiakokonaisuuksittain kootuissa työryhmissä. Verkostoissa vastaavasti varmistetaan tiedonkulku yhteistyön sujuvoittamiseksi. Kaikki Osapuolet tahoillaan päättävät omista resursseistaan, linjauksistaan ja toiminnastaan ja näin ollen operatiivisen tasot työryhmät ja verkostot eivät tee päätöksiä eivätkä jaa resursseja.  

Strategisen tason yhteistyöfoorumit ja operatiivisen tason työryhmät ja verkostot on kuvattu sopimuksen liitteessä 1. Liitettä päivitetään tarpeen mukaan. Jokainen organisaatio tekee täydennykset omien hallinnon sääntöjen puitteessa. 

Aiempaan yhteiseen valmisteluun verrattuna strategisen ja operatiivisen tason yhteistyön kuvauksessa on alkuperäinen tarkoitus säilynyt. Yhteistyörakenteessa on kaikissa selkeytetty työnjakoa ja ydintehtävää sekä määritelty koollekutsuja. Erityisesti verkostokokoustasolla rakenne on resurssiviisaampi, kun verkostoissa käsitellään kokoavia teemoja, jolloin aikaa jää myös työn konkreettiseen edistämiseen kunnissa sekä hyvinvointialueella. Yhteisestä työryhmä- ja verkostotasosta on irrotettu ohjelmatyö ja hyvinvointialueen nimeämät järjestökumppanuudet, jotka ovat hyvinvointialueen sisäistä organisoitumista. Yhteisestä yhteistyörakenteesta on poistettu myös esteettömyysryhmä, joka voidaan sisällyttää hyte-koordinaattoriverkoston vuosikelloon, ja jota työtä tehdään vahvasti kunnissa. Operatiivisessa työssä voidaan tarvittaessa perustaa useampia erillisiä epävirallisia verkostoja. 

Ehdotus

Hyvinvointialuejohtaja: 

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy kuntien ja hyvinvointialueen sopimuksen strategisesta yhteistyöstä ja valtuuttaa aluehallituksen hyväksymään sopimuksen liitteet. 

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

Kokouskäsittely

Pöytäkirjaan merkittiin, että aluehallituksen 1. varapuheenjohtaja Riku Honkasalo sekä jäsenet Arto Kujala, Kaj Lindqvist, Marketta Mattila, Kevin Servin sekä Lotte-Marie Stenman poistuivat kokouksesta esteellisenä tämän asian käsittelyn ajaksi klo 21.07-21.09 (yhteisöjäävi). Aluehallituksen 2. varapuheenjohtaja Tapani Eskola johti puhetta tämän asian ajan.

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot: johtava lakimies Salla Paavilainen, 
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi 

Ehdotus

Aluehallitus: 

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto päättää

  1. hyväksyä kuntien ja hyvinvointialueen sopimuksen strategisesta yhteistyöstä ja
  2. valtuuttaa aluehallituksen hyväksymään sopimuksen liitteet. 

Päätös

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti

  1. hyväksyä kuntien ja hyvinvointialueen sopimuksen strategisesta yhteistyöstä ja
  2. valtuuttaa aluehallituksen hyväksymään sopimuksen liitteet.

 

Lisäksi aluevaltuusto päätti, että ruotsinkielisessä liitteessä (liite 3) olevat käännösvirheet korjataan teknisinä korjauksina ja liite 2 käännetään.

Kokouskäsittely

Valtuutettu Christoffer Hällfors esitti, että ruotsinkielisessä liitteessä (liite 3) olevat käännösvirheet korjataan ja että myös liite 2 käännetään.


Muutoksenhaku

Valitusosoitus (Aluevalitus)

Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella aluevalituksella.

Valitusaika

Aluevalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena (3) päivänä viestin lähettämisestä. Jäsenkunnan ja jäsenkunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Aluevalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.

 

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

 

Valitusviranomainen:

Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki.
​​​​​helsinki.hao(at)oikeus.fi

Sähköpostia lähetettäessä (at)-merkintä korvataan @-merkillä.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

 

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimusten perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

 

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle. Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

 

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

 

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää: Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)itauusimaa.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 09.00 – 15.00.