Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist
sosiaali- ja terveysjohtaja Annika Immonen
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
Itä-Uudenmaan aluehallitus on käsitellyt kokouksessaan 12.10.2023 tuottavuusohjelmaluonnosta, ja pyytää, että Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelujen järjestäminen -lautakunta antaa lausuntonsa 13.11.2023 mennessä.
Ehdotus
vs. sosiaali- ja terveysjohtaja:
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelujen järjestäminen -lautakunta antaa lausunnon tuottavuusohjelmaluonnoksesta Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hallitukselle.
Päätös
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelujen järjestäminen -lautakunta päätti yksimielisesti antaa aluehallitukselle seuraavan lausunnon Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen tuottavuusohjelmaluonnoksesta.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen Palvelujen järjestäminen -lautakunta kiittää mahdollisuudesta kommentoida tuottavuusohjelmaa. Hyvinvointialueen taloudellinen tilanne on kireä ja kokonaisuuden hahmottaminen on haastavaa, koska saman aikaisesti on laadinnassa palvelustrategia ja palveluverkkoselvitys sekä vuoden 2024 talousarvio. Ymmärtääksemme kaikki osat kuuluvat ainakin osittain yhteen, joten toisaalta on hyvä, että kaikkia laaditaan samanaikaisesti.
Palvelujen järjestäminen -lautakunnan kommentit tuottavuuskärjittäin;
1 Palvelurakenteen kehittäminen toiminnanohjauksen ja palveluintegraation keinoin
Yhteistyö HUSin kanssa tulee tehdä Uusimaan tasolla, koska kaikkia alueita on kohdeltava samalla tavalla. Yhteistyö on äärimmäisen tärkeää, jotta kustannustehokuutta pystytään saavuttamaan. Koska HUS menot hyvinvointialueellamme muodostavat 37 % sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintakuluista on tärkeää panostaa tämän palvelun ohjaamiseen.
Myös sisäisten toimintojen kohdalla on tehtävä mahdollisuuksien mukaan moniammatillista yhteistyötä.
Peruspalveluja tulee kehittää siten, että yhä useampi asiakas pystyy asumaan turvallisesti kotona mahdollisten tukipalveluiden avuin. Tuottavuusohjelmassa esitettyjen raskaiden palveluiden keventämisestä johtuvia säästöjä tulee kohdentaa omais- ja perhehoitajien palkkioihin. Henkilökohtaisten avustajien koulutukseen panostetaan. Tämä lisää asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja turvallisuutta kaikissa ikäluokissa.
Kun lisätään tehokkuutta tuottavia toimintamalleja asiakkaan etu tulee olla keskiössä, ei ainoastaan taloudellinen säästö. Palvelua on tuotettava palvelutarpeen mukaisesti ja asiakkaalle sopivalla tavalla.
2 Ennaltaehkäisevä, hyvinvointia ja terveyttä edistävä palvelutarjonta
Hyvinvointi ja terveyttä edistäviä palveluja tulee laajasti toteuttaa yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja eri tuottajien kanssa. Palvelujen saatavuus ennaltaehkäisevällä ja perustasolla tulee olla hyvä. Palveluja tulee saada kansalliskielillä monella tapaa tuotettuna; digitaalisesti ja tarvittaessa myös paikan päällä.
3 Väestön tarpeeseen vastaava monipuolinen palveluiden verkosto
Palvelut tulevat olla tarjolla tasapuolisesti kaikille, vaikka ne olisivat tuotettuina eri tavoilla. Kotiin vietäviin palveluihin ja liikkuviin palveluihin on satsattava samalla kun digitaalisia palveluja kehitetään. Kaikki asiakkaat ja potilaat eivät kykene suoriutumaan digitaalisista haasteista. Palveluverkkoa tulee kehittää pitkällä tähtäimellä, ei ainoastaan tehdä pieniä muutoksia, joita uudestaan kohta pitää päivittää. Pienet useat muutokset toinen toisensa perään on henkilökunnan näkökulmasta haastavampaa.
4 Kokonaisuutta palveleva monipuolinen tuotantorakenne ja sitä tukeva hankintaosaaminen
Hankintaosaamiseen on kiinnitettävä huomiota sekä hankinnan lainsäädännön kautta mutta myös palvelun tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta. Palveluiden on oltava asiakkaan tarpeista nähtynä tarkoituksenmukaisia.
5 Hyvinvoiva henkilöstö – arvostettu työnantaja
Pidetään erittäin tärkeänä, että henkilöstön jaksamisesta pidetään huolta. Tärkeää on tarjota henkilöstölle monipuolisia työhyvinvointia edistäviä palveluja, jotka ennaltaehkäisevät sairauslomia ja poissaoloja. Sairauslomien kehitystä on tiiviisti seurattava ja nopeasti reagoitava tarvittaessa varhaisen puuttumisen avulla. Kun eläköityvien henkilöiden työtehtävien ja vakanssien täyttötarpeita tarkistellaan on tärkeää ettei potilas- ja asiakastyön laatu kärsi tästä. Henkilöstön mahdollisuus vaikuttaa omaan työn suunnitteluun ja toteuttamiseen lisätään. Työssä kehittymistä ja ammatillista kasvua edistetään.
6 Hyvinvointialueen tiedolla johtamisen kehittäminen
On hyvä, että kehitetään raportointia ja tietojohtamista tukemaan resurssien ja talouden johtamista. Toivomme, että tämän kautta palvelujen järjestämisen lautakunta myös pystyisi seuraamaan isoja linjauksia palveluiden saavutettavuudessa, saatavuudessa ja kehittämisessä.
7 Ydintoimintaa tukeva tukipalvelukokonaisuus
Konsernipalveluiden asiantuntijapalvelut tulee olla tehokkaita ja palvella hyvinvointialueen perustehtäviä, siis sosiaali- ja terveyspalveluja sekä pelastuspalveluja. Tukipalvelujen tulee kehittyä peruspalveluiden tarpeen mukaan ja tavoitteena tulee olla, että yhä enemmän aikaa kokonaisuudessa pystytään satsaamaan suoraan asiakas- ja potilastyöhön. Hoitotarvikkeiden ja apuvälinekeskuksen keskittäminen on hyvä asia. On kuitenkin kannettava huolta, että asiakkaat saavat tarvittavat tavarat ja palvelut läheltä, vaikka ns. ydinpalvelut hoidettaisiin muualla.