Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot
tulosyksikköpäällikkö (kotihoito) Nina Moisander
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
Aloitteen sisältö
Aluevaltuutetut Tiina Sinkkonen ja Ari Oksanen ovat tehneet valtuustoaloitteen koskien Buurzog-mallin kokeilua ja käyttöönottoa Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kotihoidossa. Valtuustoaloitteen on aloitteen tekijöiden lisäksi allekirjoittanut 28 valtuutettua. Valtuustoaloitteen mukaan Buurtzog-mallin tarkoittaisi vähemmän esihenkilöitä ja enemmän hoitajien itseohjautuvuutta. Malli sopii aloitteen mukaan erityisesti kotisairaanhoitoon, jossa tiimit koostuisivat 12 hengen ryhmistä, joiden vastuulla olisi suunnitella ja toteuttaa asiakkaiden hoiva. Hoidon suunnittelun ja toteutuksen lisäksi tiimi vastaisi taloudesta. Valtuustoaloitteen mukaan malli on laajasti käytössä Hollannissa, jossa myös hoitajien palkkaa on voitu nostaa samalla kun esihenkilöiden määrää on vähennetty.
Valtuustoaloitteessa todetaan Buurzog-mallin olleen jo ennen hyvinvointialuetta kokeilussa Sipoon kotihoidossa ja aloitteen mukaan kokemukset olivat hyviä.
Vastaus aloitteeseen
Buurzog-mallin taustaa
Buurzog-mallissa tiimit päättävät itse työnsä järjestelyistä, kuten esimerkiksi työvuorojen hoitamisesta tai uusien asiakkaiden ottamisesta. Tiimipalaverit ovat tärkeitä päätöksenteon välineitä.
Mallin haasteena on itseohjautuvan toiminnan yhteensovittaminen perinteisen julkisen organisaation kanssa. Esimerkiksi palkkarakenteet perustuvat koko organisaation käytäntöihin, eivätkä ne jousta samaan tapaan kuin varsinaiset työnkuvat itseohjautuvassa tiimissä. Buurzog-mallin haasteita ovat lisäksi, että malli on kehitetty eri lainsäädännön ja kulttuurin kontekstissa. Suomessa hoivatyön rakenteet, vastuut ja valvonta poikkeavat merkittävästi Hollannista. Mallin käyttöönotto edellyttäisi aikaa ja resursointia vaativaa laajaa koulutusta, kulttuurimuutosta ja rakenteellisia muutoksia. Nykyisessä taloustilanteessa itseohjautuvien tiimien budjettivastuu voi aiheuttaa hallitsemattomia kustannuksia ilman riittävää seurantaa.
Ongelmia tuottaisi myös palveluiden rikkonaisuus, sillä Suomessa on yksityisiä ja julkisia palvelun tarjoajia ja kotihoito ja kotisairaanhoito ovat omina kokonaisuuksinaan. Ongelmia organisaatiotasolla aiheuttaisi esimerkiksi se, että Suomessa terveydenhoitopalvelut katetaan veroilla ja Hollannissa käytössä on erilaiset vakuutukset.
Buurtzorgin malli ei toimi sellaisenaan Suomessa, koska Hollannissa tiimi kostuu sairaanhoitajista ja Suomessa kotihoidossa on paljon lähihoitajia, jotka pääsääntöisesti hoitavat kotikäynnit. Malli voisi kuitenkin olla toimiva, kunhan se mukautettaisiin vastaamaan Suomen olosuhteita.
Suomessa mallin käyttöönottoa hankaloittavat myös erilainen lainsäädäntö, palveluiden rahoitusmalli ja hoitotyön digitaaliset järjestelmät. Buurtzorgin mallin siirto sellaisenaan vaatisi organisatorisia muutoksia muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusten erojen vuoksi.
Buurzoog-mallia on Sipoon kotihoidon lisäksi pilotoitu ainakin Järvenpäässä. Siellä kokeilun johtopäätös oli, että kotihoidon tiimit suunnittelevat, toteuttavat, seuraavat ja arvioivat omaa toimintaansa aiempaa vahvemmin. Itseohjautuvat tiimit päättävät itsenäisesti tavoitteistaan, työtavoistaan, työaikatauluistaan, resurssiensa kohdentamisesta, ongelmanratkaisusta sekä työn jakautumisesta jäsentensä kesken, jolloin väliportaan hierarkiatasoja tarvitaan vähemmän. Tiimit vastaavat itseohjautuvasti työn keskeisistä asioista kuten asiakastyön suunnittelusta ja organisoinnista.
Nykytila Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on noin 1200 säännöllisen kotihoidon asiakasta, yksi tulosyksikköpäällikkö, kaksi palveluvastaavaa sekä kahdeksan esihenkilöä ja noin 250 hoitajaa. Kotihoidon tulosyksikköön kuuluu myös kotihoidon keskitetyt palvelut, jotka sisältävät etähoivan sekä arviointitiimit. Keskitettyjen palvelujen yksikkö vastaa uusien asiakkuuksien hoidon arvioinneista, ohjaa asiakkaat mahdollisen muun palvelun piiriin sekä siirtää kotihoidon myöntämisperusteet täyttävät asiakkuudet kotihoitoon. Kotihoidon asiakkaiden saama palvelu perustuu asiakkaalle tehtyyn palvelu- ja maksupäätökseen, jonka hyvinvointialueen hallintosäännön mukaan ainoastaan viranhaltija voi tehdä. Hyvinvointialueella kotihoidon esihenkilöt ovat viroissa ja muut työntekijät toimissa.
Kotihoidon hoitajat arvioivat ja toteuttavat nykyisessä toimintamallissa asiakkaidensa kotihoidon kokonaisvaltaisesti. Koko kotihoidon henkilöstöllä on käytössä autonominen työaikasuunnittelu eli hoitajat voivat vaikuttaa omiin työvuoroihinsa, sovittaa asiakkaiden palveluiden tarvetta ja omaa vapaa-aikaansa itsenäisesti.
Buurzog-mallin hyödyt on osittain siis jo poimittu Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kotihoidon käyttöön. Hyötyjä, joita on otettu käyttöön ovat:
- Asiakaskeskeisyys: Asiakkaan tarpeet ovat toiminnan keskiössä, ja hoitoa suunnitellaan yksilöllisesti yhdessä hoitajien sekä asiakkaiden kanssa. Esihenkilö ei luo asiakassuunnitelmaa eikä sovi käyntien ajankohdista, vaan sen tekee asiakkaan parhaiten tunteva hoitohenkilökunta.
- Työntekijöiden autonomia: Hoitajat suunnittelevat suurilta osin omat työvuoronsa ottaen huomioon asiakkaiden tarpeet.
- Joustavuus: Päätöksenteko kotihoidon tehtävistä tapahtuu lähellä asiakasta, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin muuttuviin tilanteisiin. Asiakkaan palvelutarpeen muutoksiin voidaan reagoida nopeasti. Hoitajat sopivat asiakkaiden kanssa asiakaskäyntien ajankohdista sekä käyntien sisällöstä.
Buurzog-mallin elementtejä on jo käytössä kotihoidossa koko hyvinvointialueella, kuten autonominen työvuorosuunnittelu, hoitajien suunnittelemat työtehtävät ja asiakaskäyntien toteutustavat sekä -ajankohdat.
Vaikka Buurtzorg-malli sisältää kiinnostavia elementtejä asiakaslähtöisyyden ja työntekijöiden autonomian edistämiseksi, ei sen käytön laajentaminen nykyisestään ole perusteltua. Suomen lainsäädäntö ja järjestämisvastuun käytännöt eroavat Hollannista, mikä rajoittaa osittain mallin kaikkien elementtien soveltamista meillä.
Valtakunnallisia kokeiluja ja tutkimuksia kotihoidon kehittämiseksi seurataan kuitenkin jatkuvasti ja niiden tuloksia hyödynnetään kotihoidon jatkuvassa arvioinnissa ja kehittämisessä.
Päätösehdotus
Sosiaali- ja terveysjohtaja:
Palveluiden järjestäminen -lautakunta esittää aluehallitukselle, että edellä esitetty annetaan vastauksena valtuustoaloitteeseen.