Perustelut
Valmistelu: Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Lisätiedot: talousjohtaja Minna Sevón, minna.sevon(at)itauusimaa.fi
Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (616/2021) annetun lain (myöh. voimaanpanolaki) 20 §:n mukaan erityishuoltopiirit siirretään varoineen ja velkoineen sekä sitoumuksineen hyvinvointialueille 1. päivänä tammikuuta 2023. Kårkulla kuntayhtymä (myöhemmin Kårkulla) on edellä kuvatun lainkohdan mukainen erityishuoltopiiri.
Voimaanpanolain § 20:ssä todetaan, että kuntayhtymän varat, velat ja sitoumukset liitetään siihen hyvinvointialueeseen, jonka alueeseen kuntayhtymän jäsenkunnat kuuluvat. Jos kuntayhtymän jäsenkunnat kuuluvat useampaan hyvinvointialueeseen, varat, velat ja sitoumukset on jaettava hyvinvointialueiden välillä jäsenkuntien omistusosuuksien suhteessa, paitsi jos varojen, velkojen ja sitoumusten siirrot olisivat hyvinvointialueiden taloudelliseen kantokykyyn nähden vähäisiä. Hyvinvointialueet voivat sopia varojen, velkojen ja sitoumusten jakamisesta myös toisin.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki ovat sopineet kuntayhtymän toiminnan päättämiseen liittyvistä toimenpiteistä, siltä osin kuin kyse ei ole voimaanpanolaissa säädetyistä seikoista, sekä kuntayhtymän hallintoon 31.12.2022 jälkeen liittyvien tehtävien hoitamisesta ja muista muutosvaiheeseen liittyvistä asioista. Erillisellä sopimuksella on lisäksi sovittu kuntayhtymän rahalaitosvelkojen jakautumisesta. Lisäksi Kårkullan kuntayhtymän osapuolina olevat hyvinvointialueet ovat sopineet, että Varsinais-Suomen hyvinvointialue toimii vastuuhyvinvointialueena, joka vastaa Kårkullan kuntayhtymän tilinpäätöksen 31.12.2022 laadinnasta.
Selvyyden vuoksi todettakoon, että Itä-Uudenmaan aluehallitus käsitteli kokouksessaan 15.12.2022 § 4 Kårkullan kuntayhtymän toimintojen päättämiseen liittyvien toimenpiteiden hoitamista koskevien sopimusten hyväksymistä. Aluehallitus päätti tuolloin hyväksyä Kårkullan kuntayhtymän jakautumissopimuksen liitteineen, sopimuksen velkojen jakautumisesta liitteineen, sopimuksen pankkitilien siirrosta, oikeuttaa hyvinvointialuejohtajan hyväksymään sopimuksiin sekä niiden liitteisiin tarvittavia vähäisiä täsmennyksiä ja korjauksia sekä oikeuttaa talousjohtajan hyväksymään edellä mainittujen sopimusten täytäntöönpanon edellyttämät, rahoituslaitosten kanssa tehtävät sopimukset ja muut asiakirjat.
Voimaanpanolain § 41 mukaan edellä 20 §:ssä tarkoitettujen kuntayhtymien ja erityishuoltopiirien tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vuodelta 2022 allekirjoittavat hyvinvointialueen hallitus ja hyvinvointialuejohtaja. Kårkulla jakaantuu lainsäädännön perusteella kahdeksalle hyvinvointialueelle. Kårkullan tilinpäätöksen allekirjoittavat seuraavien hyvinvointialueiden hallitukset sekä hyvinvointialuejohtajat: Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Pohjanmaan hyvinvointialue, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue, Kymenlaakson hyvinvointialue, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ja Helsingin kaupunki.
Kårkullan tarkastuslautakunta antaa arviointikertomuksen tilikaudesta 2022 ja toimittaa sen käsiteltäväksi edellä mainittujen hyvinvointialueiden tarkastuslautakuntiin. Hyvinvointialueiden tarkastuslautakunnat osaltaan valmistelevat arviointikertomuksen käsiteltäväksi hyvinvointialueen aluevaltuustolle.
Hyvinvointialueen aluevaltuuston on käsiteltävä tilinpäätös ja päätettävä tilivelvollisille myönnettävästä vastuuvapaudesta 30. päivään kesäkuuta 2023 mennessä.
Kuntayhtymän toimintakuluiksi vuonna 2022 muodostui 62,2 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 5,8 % kasvua edellisestä vuodesta. Toimintakulut alittivat vuoden 2022 talousarvion 1,3 miljoonalla eurolla (2,0 %). Vuoden 2022 toimintatuotot 64,2 miljoonaa euroa alittivat talousarvion 1,9 miljoonalla eurolla (2,8 %). Nousua edellisen vuoden toimintatuottoihin verrattuna tuli 3,9 miljoonaa euroa (6,4 %). Toimintatuottojen alitukseen vaikuttivat suurimmaksi osaksi jäsenkuntatuotot, jotka jäivät 2,5 miljoonaa euroa (4,3 %) alhaisemmaksi kuin talousarviossa 2022.
Sitovat nettokulut alittivat talousarvion kuntayhtymän tasolla 0,6 miljoonaa euroa (22,0 %). Sitovat nettokulut olivat noin 0,5 miljoonaa euroa (31,65) korkeammat verrattuna vuoteen 2021.
Henkilöstökulut vuonna 2022 olivat 48,8 miljoonaa euroa. Talousarvio alittui 0,9 miljoonalla eurolla (1,7 %). Palvelujen ostomenot olivat 5,7 miljoonaa euroa eli noin 0,2 miljoonaa euroa (3,0 %) alhaisemmat kuin talousarviossa. Myös materiaalin ostomenot alittivat määrärahat noin 48 500 eurolla (1,3 %).
Investointimenot olivat vuonna 2022 kuntayhtymän tasolla 0,7 miljoonaa euroa eli 1,4 miljoonaa euroa (66,1 %) alhaisemmat kuin talousarviossa. Investointimenoihin sisältyy edellisestä vuodelta siirtynyt keskeneräinen rakennushanke, jonka osuus vuoden 2022 investointimenoista oli 0,3 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueuudistuksen tultua hyväksytyksi kesällä 2021 kuntayhtymän hallitus ja kiinteistöjaosto antoivat vuosia 2021 – 22 koskevan ohjeen, jonka mukaan investointimenot ohjataan pääosin PTS-ohjelman mukaisiin kohteisiin, eikä uudisrakentamista enää aloiteta.
Tulorahoituksella voitiin vuonna 2022 rahoittaa käyttötalous ja investoinnit. Rahoitusylijäämää jäi 1,1 miljoonaa euroa. Kun lainan lyhennykset olivat noin 65 000 euroa, oman pääoman muutokset 1,3 miljoonaa euroa ja muut maksuvalmiuden muutokset 4,6 miljoonaa euroa, muodostui kassavarojen muutokseksi -2,1 miljoona euroa. Kassavarojen määrä 31.12.2022 oli 9 590 euroa (2,1 miljoonaa euroa 31.12.2021). Vuoden 2022 talousarviossa oli varattu lainojen nostoon 2,1 miljoonaa euroa.
Lainakanta 31.12.2022 oli 27,2 miljoonaa euroa (27,1 miljoonaa euroa 31.12.2021). Kuntayhtymä ei ole nostanut uutta pitkäaikaista lainaa vuosien 2020 – 2022 aikana. Kuntayhtymän rahoitus- ja sijoitusstrategian mukaan tulee lainasalkun suojausasteen olla vähintään 30 % ja enintään 90 %. Kuntayhtymän lainasalkun suojausaste oli noin 58 %.
Kuntayhtymän tilikauden 1.1. – 31.12.2022 alijäämäksi muodostui 442 841 euroa, kun tavoitteena oli 475 888 euroa ylijäämäinen tulos. Kårkullan kuntayhtymän toiminta on jaettu valtuustoon nähden sitovasti seuraaviin tulosalueisiin: Asiantuntija- ja kehittämiskeskus (EUC), asumispalvelut ja päivätoiminta, hallinto sekä kiinteistöpalvelut. Tulosalueista asumispalvelut ja päivätoiminta ylitti talousarvion mukaiset sitovat nettokulut. Ylitys oli 2,1 miljoonaa euroa (13,9 %). Kuntayhtymän valtuusto myönsi 10.11.2022 §32 asumispalvelut ja päivätoiminta -tulosalueelle 1,85 miljoonan euron sekä asiantuntija- ja kehittämiskeskukselle 25 000 euron ylitysoikeuden sitoviin nettokuluihin. Samalla kuntayhtymälle myönnettiin 1,7 miljoonan euron lisämääräraha kertynen alijäämän kattamiseen vuoden 2022 lopussa perussopimuksessa sovitulla tavalla.
Kuntayhtymän aikaisemmilta tilikausilta kertynyt alijäämä 1,3 miljoona euroa sekä päättyneen tilikauden alijäämä 442 841 euroa, yhteensä 1,7 miljoonaa euroa, on laskutettu kuntayhtymän jäsenkunnilta ja huomioitu tilinpäätöksessä. Siten tilinpäätös osoittaa aikaisemmilta vuosilta kertyneet alijäämät sekä vuonna 2022 syntyneen alijäämän katetuiksi.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.