Aluehallitus, kokous 21.12.2023

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot:
vastuualuejohtaja, terveyspalvelut Carita Schröder
​​hankejohtaja Jaana Forslund
sähköposti: etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

Aloitteen sisältö lyhyesti

Aloitteessa todetaan, että Itä-Uudenmaan väestöpohja ei ole riittävä joka paikassa kiinteiden lähipalveluiden tuottamiseksi. Liikkuvat terveyspalvelut voisivat olla hyvä vaihtoehto kiinteille seinille. Niillä asukkaan palvelut saataisiin paremmin oikea-aikaisiksi ja paikkaisiksi niille alueille, joissa palveluita on hankala tuottaa lähipalveluina. Aloitteessa esitetään, että hyvinvointialue selvittää tarvetta liikkuville, joustaville ja uudenlaisille palveluille. Aloitteentekijät mainitsevat mahdollisina liikkuvina palveluina esim. neuvolat, rokotukset sekä lääkärin, hoitajan ja fysioterapeutin vastaanotot

Palvelujen nykytila

 Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on tunnistettu tarve liikkuville palveluille. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on toteutettu jo laaja selvitys liikkuvista sosiaali- ja terveyspalveluista osana Suomen kestävän kasvun hankkeen ensimmäistä vaihetta. Selvityksessä on kuvattu ItäUudenmaan hyvinvointialueen erityispiirteet ja –tarpeet, Suomessa käytössä olevia ja pilotoituja liikkuvien sosiaali- ja terveyspalveluiden malleja, sekä tunnistettu ja kuvattu potentiaalisimpien liikkuvien sotepalvelujen konseptit. Tehdyssä selvityksessä liikkuvat palvelut määriteltiin laajasti. Liikkuvan palvelun määrittelyn ajatuksena oli, että liikkuva palvelu toimii mahdollistajana, mutta ei rajoita palvelun tuottamista pelkästään liikkuvaan yksikköön. Vaihtoehdot palveluille ovat:

1. Palvelu tuotetaan liikkuvassa yksikössä
2. Palvelu tuotetaan asiakkaan luona
3. Palvelu tuotetaan ennalta määritetyssä paikassa

Kaikki eri palveluvaihtoehdot ovat käytössä tällä hetkellä mutta liikkuvat palvelut ovat vielä enemmän ns. pop-up toimintaa.

 Johtopäätökset

 Selvityksessä arvioitiin liikkuvien palveluiden sopivuutta ja kokonaispotentiaalia Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelualueelle kolmen eri arviointikriteerin kautta. Nämä olivat 1) esimerkit toteutuksesta, 2) Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen näkökulma sekä 3) potentiaalinen lisäarvo asukkaalle ja alueelle. Kokonaispotentiaali esitettiin skaalalla; paljon potentiaalia, jonkin verran potentiaalia ja vähän potentiaalia. Tehdyn selvityksen mukaan potentiaalisimpia konsepteja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle ovat sote-auto, suun terveydenhuollon pop-up toiminta ja liikkuva yksikkö.

Sote-auto eli sosiaali- ja terveydenhuollon monitoimiauto parantaisi sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta haja-asutusalueilla ja tarjoaisi matalan kynnyksen kohtaamispaikan, erityisesti vaikeasti tavoitettaville henkilöille (kuten syrjäytyneet tai mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät). Tarkoituksena olisi asiakkaan kokonaisvaltainen tukeminen ja monipuolisten palveluiden saaminen yhdestä paikasta. Palvelu tulisi asiakkaita lähemmäs eli sinne missä asiakkaat liikkuvat. Toimintaa olisi myös mahdollista laajentaa myöhemmin ”satelliittiyksiköksi” tai hybridimalliksi. Terveyspalveluiden osalta tähän malliin sopisivat pientoimenpiteet (verenpaineen mittaus, tikkien poisto ja liikkuva diagnostiikka yms.), rokotukset, asiakasohjaus ja terveysneuvonta. Autossa olisi myös mahdollisuus apuvälineiden palautukseen. Sosiaalipalvelut keskittyisivät sote-automallissa ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden tukemiseen sosiaaliturvaan liittyvien asioiden selvittelyssä sekä digi- ja etälaitteiden käytössä. Lisäksi sosiaalipalvelun osalta sote-autossa annettaisiin tukea mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville.

Suun terveydenhuollon pop-up yksikkö pystytetään tyhjään tilaan, esimerkiksi luokkahuoneeseen. Siellä työskentelevä suuhygienisti tuo mukanaan matkalaukun kokoisen laiteyksikön sisältäen tarvittavat työvälineet (hoitotuoli, valo ja hoitokone ja muut tarvittavat välineet). Potilastietojärjestelmään ollaan yhteydessä kannettavan tietokoneen kautta. Konseptia hyödynnetään erityisesti koululaisten määräaikaistarkastuksissa. Tällainen käynti toimii ns.  ensi käyntinä, jonka jälkeen jatkohoito toteutetaan hammashoitolassa. Tällöin myös vanhemmat pääsevät mukaan. Konseptia on jo pilotoitu onnistuneesti alakouluissa Porvoossa, mikä edesauttaa konseptin laajentamisessa koko hyvinvointialueelle.

Suun terveydenhuollon liikkuva yksikkö tarjoaisi laadukasta hammashoitoa pyörien päällä. Liikkuva yksikkö mukailisi varustetasoltaan kiinteää toimipistettä ja siellä voisi työskennellä suuhygienistit, hammashoitajat ja hammaslääkärit. Palvelun avulla voitaisiin korvata pienet hoitolat tai täydentää palveluiden saatavuutta pienemmissä kunnissa. Liikkuvaa yksikköä pystyttäisiin myös hyödyntämään laajemmin viemällä palvelut myös esim. saaristoon.

Suomen kestävän kasvun hankkeen toinen vaihe on käynnistynyt 1.1.2023. Toisessa vaiheessa on tarkoitus konkretisoida liikkuvien palveluiden konsepteja ja myös laatia kustannusselvitys toiminnan käynnistämisestä. Tiedossa on, että suunterveydenhuollon pop-up-toiminta on laajennettavissa ilman suuria lisäkustannuksia, mutta monitoimiauton, sekä suun terveydenhuollon liikkuvan yksikön perustamiset vaativat alkuun suuren investoinnin ajoneuvoon sekä auton sisätilassa olevaan laitteistoon ja tarpeistoon. Nämä toiminnot tarvitsevat tietysti myös lisäresursointia.