Aluehallitus, kokous 26.10.2023

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot: talousjohtaja Minna Sevón, 
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

Perustelut 

Hyvinvointialuelain (611/2021) 115 § mukaan aluevaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä hyvinvointialueelle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio, sekä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvion 2024 ja taloussuunnitelman 2025–2026 yhteydessä laaditaan investointisuunnitelma. Lisäksi siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. 

Taloussuunnitelmassa hyväksytään hyvinvointialueen hyvinvointialuestrategiaa toteuttavat toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. 

Toimintaympäristön vaikutukset 

Talousarvioesitykseen ja -suunnitelmaan liittyy merkittävää epävarmuutta valtion rahoituksen osalta. Hyvinvointialueen rahoituksen suunnittelu on erityisen haasteellista, koska vuoden 2023 valtion rahoituksen taso on edelleen avoimena lokakuun 2023 alussa, kuten myös suunnitelmakauden 2024 – 2026 osalta. Talousarviossa ja -suunnitelmassa käytetty valtion rahoituksen taso perustuu 31.8.2023 saatuun ennakkotietoon vuosien 2023 ja 2024 rahoituksesta sekä 4.4.2023 painelaskelman mukaisiin euromääriin vuosien 2025 – 2026 osalta. Hyvinvointialueiden rahoituksen on turvattava perustuslain edellyttämällä tavalla riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen, joten pitkäjänteinen ja ennustettava rahoituksen taso toisi paremman pohjan merkittävien muutos- ja tuottavuusohjelmien läpivientiin ja talouden tasapainottamiseen. Hallitusohjelman mukaan hyvinvointialuelainsäädäntöön ja rahoitusmallin perusratkaisuun ei ole tulossa muutoksia 2023 – 2025. Hallitusohjelmassa todetaan hyvinvointipalvelujen rahoituksen kestävyyden edellyttävän toteutunutta ja ennakoitua hitaampaa kustannuskehitystä. Kustannusten kasvua tulisi saada hillityksi 1,4 miljardilla vuoteen 2027 mennessä, vaikka jo nyt muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi on käyttänyt vähemmän rahaa terveydenhuoltoon asukasta kohden. Talouden tasapainottaminen tulee olemaan haasteellista huomioiden, että hyvinvointialueiden alijäämän ennustetaan pelkästään kuluvana vuonna olevan vähintään 1,2 miljardia euroa. 

Julkisyhteisöjen alijäämän arvioidaan kasvavan jopa kolmeen prosenttiin vuonna 2025 bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Julkisen talouden alijäämän kasvua selittävät yleisen taloustilanteen lisäksi korkotason nousu, hintojen indeksitarkistukset sekä varautumisen myötä kasvavat menot. Julkistalouden suuri alijäämä, kasvavat velanhoitokustannukset ja väestön ikääntyminen luovat painetta velanhoitosuhteen epäsuotuisan kehityksen jatkumiseen, ellei hallitusohjelman toimenpitein saada velkaantumista käännettyä laskuun. Geopoliittinen vastakkainasettelu ja globaalin talouskasvun epävarmuudet heijastuvat Suomen talousnäkymiin edelleen koholla olevan inflaation ja kohonneen korkotason negatiivisten vaikutusten myötä. 

Sote-toimialan työvoima- ja palvelutarpeen arvioidaan tulevaisuudessa kasvavan. Väestö ikääntyy, millä on vaikutuksia työvoimapulaan sekä julkisen sektorin työntekijöiden eläköitymisen että ikääntyneiden palvelutarpeen kasvun kautta. Vaikka hallitusohjelmaan sisältyy mm. ikääntyneiden hoivapalvelun hoitajamitoituksen lykkääminen, vammaispalvelulain ottaminen uudelleen käsittelyyn ja kiireettömään hoitoon pääsyn tiukemmista määräajoista luopuminen, eivät pelkästään hallitusohjelmaan kirjatut toimenpiteet riitä ratkaisemaan alan työvoimapulaa. 

Talousarvio ja -suunnitelma 2024 – 2026 sekä tuottavuusohjelma 

Aluehallitus hyväksyi taloussuunnitelmakehyksen vuosille 2024 – 2026 31.8.2023 § 214. Palvelujen järjestäminen -lautakunta käsitteli Sosiaali- ja terveystoimen toimialan talousarvioesitystä ja -suunnitelmaa vuosille 2024 – 2026 kokouksessaan 20.9.2023 ja päätyi esittämään aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle hyväksyttäväksi kehyspäätöksen mukaisen ulkoisen toimintakatteen vuodelle 2024, joka on nettona enintään -336 926 euroa sekä taloussuunnitelmaa kehyksen mukaisesti. Pelastustoimen toimialan talousarvioesitys ja -suunnitelma 2024 - 2026 on vuonna 2024 toimintatuottojen osalta noin 0,3 miljoonaa euroa alemmalla ja toimintakulujen osalta noin 0,8 miljoonaa euroa korkeammalla tasolla kuin hyväksytty kehys. Varautuminen ja turvallisuus -lautakunta päätyi kokouksessaan 21.9.2023 esittämään aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle hyväksyttäväksi ulkoista toimintakatetta, joka on nettona enintään -10 963 euroa sekä taloussuunnitelmaa vuosille 2025 – 2026 kehyksen mukaisesti. Konserni- ja strategiapalveluiden lautakuntana toimii aluehallitus, joka käsittelee kehyspäätöksen mukaista toimialan esitystä talousarvioksi ja -suunnitelmaksi 2024 - 2026 kokouksessaan 12.10.2023. 

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen tuottavuusohjelman käsittely ja tarkentaminen on ollut käynnissä syksyllä 2023. Tuottavuusohjelmalla tavoitellaan sellaisia kehitystoimenpiteitä, joilla hyvinvointialueen tuottavuutta parannetaan tulevien vuosien aikana rahoituksen alijäämän kiinnikuromiseksi ja tulevaisuuden sote- ja pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi sekä kehittämiseksi. Laskennallisesti tuottavuusohjelman toimenpitein tulee saada ulkoa ostettavien palveluiden kustannuksia leikatuksi yhdellä prosenttiyksiköllä viimeistään suunnittelukauden 2025 puolivälistä lukien siten, että tuottavuustoimenpiteet alkavat kerryttää täysimääräisesti kustannushyötyä suunnittelukauden 2026 alusta, vaikka inflaatio kehittyy samanaikaisesti päinvastaiseen suuntaan. Lisäksi tuottavuusohjelman toimenpitein tulee saada muiden kulujen, myös henkilöstökulujen, taso pidettyä vuosina 2025 – 2026 vuoden 2024 tasolla, jotta hyvinvointialueen talous on mahdollista tasapainottaa vuoden 2026 loppuun mennessä. 

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen talousarvio vuodelle 2023 on 27,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2023 ennusteen mukaan alijäämä asettuu noin 24 miljoonaan euroon. Vuoden 2023 ennusteessa on huomioitu 31.8.2023 ennakoitu valtion lisärahoitus, noin 3,7 miljoonaa euroa. Mikäli valtion rahoitus toteutuu vuosina 2024 – 2026 arvioidun mukaisesti, noin 393 miljoonaa euroa vuonna 2024, noin 411 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 433 miljoonaa euroa vuonna 2026, hyvinvointialueen on mahdollista saada taloutensa tasapainoon vuoden 2026 loppuun mennessä. Vuodelle 2024 esitetään 12,4 miljoonan euron tilikauden alijäämää. Vuonna 2025 nähdään mahdolliseksi saavuttaa 6,4 miljoonan euron ylijäämä ja vuonna 2026 jo 31,3 miljoonan euron ylijäämä, mikäli epävarmuudet saadaan pidettyä kurissa ja valtion rahoitus toteutuu ennakoidusti. 

Taloussuunnitelmaan sisältyvät merkittävimmät riskit 

Valtion rahoituksen epävarmuuden lisäksi merkittävimmät riskit Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen talouden tasapainottamiseen suunnitelmakauden kuluessa muodostuvat HUS-yhtymän vuodelle 2023 ennustetusta 95 miljoonan euron alijäämästä ja vuoden 2024 talousarviokehyksen 52,1 miljoonaa euroa yhtymähallituksen esittämää alemmasta tasosta. HUS-yhtymän alijäämien kattamista ei ole huomioitu talousarviovalmistelussa. Lisäksi hyvinvointialueen oman henkilöstön rekrytointivaikeudet aiheuttanevat tulevinakin vuosina tarpeen ostopalveluiden ja vuokratyövoiman lisääntyneeseen käyttöön, jota myötä talouden tasapainottaminen saattaa vaarantua.  

Henkilöstösuunnitelma 

Toimialojen talousarvioesityksen henkilöstösuunnitelma ottaa huomioon lakisääteiset muutokset henkilömitoituksessa ja tunnistetut resurssikapeikot. Henkilöstö siirtyi hyvinvointialueelle yhdeksästä eri organisaatiosta, joissa kaikilla oli oma palkkapolitiikkansa ja palkkausjärjestelmänsä. Liikkeenluovutuksessa henkilöstö siirtyi hyvinvointialueelle niillä palkoilla ja palvelussuhteen ehdoilla, jotka heillä oli siirtymähetkellä. Palkkojen yhteensovittaminen perustuu pakottavaan lainsäädäntöön. Vuoden 2024 talousarvioesityksessä henkilöstökuluihin sisältyy palkankorotuksia 3,1 %, mutta palkkojen harmonisointia ei talousarvioesityksessä ole täysimääräisesti huomioitu. 

Investointisuunnitelma ja investointien rahoitus 

Suurimpia ICT-investointeja lähivuosille ovat asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen, kansalaisten digitaalisten palveluiden ja tiedolla johtamisen kehittäminen. Hyvinvointialueen suurimpana rakennushankkeena on 2023 aloitettu Loviisan pelastusaseman rakentaminen. Vuonna 2024 aloitetaan laajenevan Sipoon tarpeisiin Söderkullan pelastus- ja ensihoitoaseman suunnittelu. 

Tarkasti säädellystä investointisuunnittelusta ja lainanottovaltuudesta muodostuu lisähaasteita hyvinvointialueen toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle ei myönnetty lisälainanottovaltuutta vuodelle 2024. Jos lainanottovaltuuteen ei haeta muutosta, vuoden 2024 investoinnit tulee kattaa tulorahoituksella, lyhytaikaisella lainalla tai siirtämällä investointien ajankohtaa tuleville vuosille. Hyvinvointialue voi päätyä arviointimenettelyyn, jos sen täytyy anoa lisää lainanottovaltuutta välttämättömän investoinnin toteuttamiseksi tai jos se ei pysty toimimaan valtion rahoituksella ja joutuu hakemaan toimintaansa lisärahoitusta kaksi kertaa kolmen peräkkäisen tilikauden aikana.