Aluehallitus, kokous 11.5.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 151 Oikaisuvaatimus asiassa Järjestöjen kumppanuuspöydän tavoitteet ja jäsenten valintakriteerit (Kehittäminen ja yhteistyö -lautakunta 5.4.2023 § 10)

IUHVADno-2023-746

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot:
järjestötyön ja osallisuuden asiantuntija Nanna Kostiainen, etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

Kehittäminen ja yhteistyö -lautakunta palautti kokouksessaan 1.3.2023 järjestöjen kumppanuuspöydän uuteen valmisteluun hakukriteerien ja kumppanuuspöydän kokoonpanon tarkistamiseksi.  

Hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyön rakenteiden vaihtoehtoja ovat järjestöneuvottelukunta, järjestöneuvosto tai kumppanuuspöytä. Hyvinvointialueen aluehallitus on kokouksessaan 25.8.2022 (oheismateriaali) päättänyt, että hyvinvointialueen ja järjestöyhteistyön rakenteena on kumppanuuspöytä. Itä-Uudenmaan järjestökenttä on vielä niin pirstaleinen, että tarkoituksenmukaisin järjestäytymismuoto on tässä vaiheessa kumppanuuspöytä.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen järjestöjen valmisteleva kehittämisryhmä perustettiin 23.5.2022 järjestetyn avoimen järjestötapaamisen pohjalta. Avoimessa järjestötapaamisessa kutsuttiin kiinnostuneet järjestöt mukaan kehittämisryhmään. Valmistelevaan kehittämisryhmään ilmoittautui 14 järjestöedustajaa. He eivät edustaneet kehittämisryhmässä yhtä tiettyä järjestöä, vaan yleisesti hyvinvointialueen palveluja täydentäviä järjestöjä. Kehittämisryhmän edustajat ovat jäseninä ainakin seuraavissa järjestöissä tai yhdistyksissä: Ikäinstituutti, Parisuhdekeskus Kataja, A-Klinikkasäätiö, EHYT ry, Porvoon seudun muistiyhdistys, Porvoon yhdistyskeskus, Porvoon Invalidit, Ituspy, Porvoon eläkkeensaajat ry, Porvoon seudun Allergia- ja astmayhdistys, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Väestöliitto, Neuro-Porvoo, Neuroliitto, Heta-liitto ja Loviisan järjestöt. Hyvinvointialueen Yhdyspinnat- jaostosta kehittämisryhmässä olivat mukana palvelujohtaja Annika Immonen (Porvoon kaupunki), hyvinvointijohtaja Jaana Keisala (Myrskylän kunta) ja osallisuussuunnittelija Nanna Kostiainen (Itä-Uudenmaan hyvinvointialue). SOSTE ry:stä oli mukana järjestöasiantuntija Ilari Karhumalja.

Järjestöyhteistyön valmistelussa tunnistettiin tarve alueelliselle järjestöyhteistyörakenteelle. Valmistelussa pyrittiin suunnittelemaan sellainen yhteistyörakenne, joka palvelee parhaalla mahdollisella tavalla alueen järjestökentän tarpeita, realiteetteja ja toimintaresursseja. Valmistelukeskustelun pohjalta päädyttiin siihen, että alueellisiin tarpeisiin vastaa parhaiten järjestöjen kumppanuuspöytä, jota hyvinvointialue koordinoi.

Valmistelussa käytiin keskustelua kumppanuuspöydän jäsenistöstä ja vertailtiin muiden alueiden käytäntöjä. Esimerkiksi Helsingin ja Keski-Uudenmaan järjestöneuvottelukunnat koostuvat ainoastaan järjestöedustajista.

Kumppanuuspöytä on järjestökentän ja julkisen toimijan välisen yhteistyön mahdollistava kumppanuudellinen vuorovaikutuksen, yhteiskehittämisen ja yhteistyön foorumi. Kumppanuuspöytä ei koske vain palveluntuottajajärjestöjä, vaan siinä korostuu ennen kaikkea järjestölähtöinen auttamistoiminta.

Järjestöjä on paljon, ne ovat erikokoisia ja niiden toiminnan kirjo on laaja, joten kaikkien järjestöjen näkemysten saaminen erikseen mukaan alueen palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon on vaikeaa. Kumppanuuspöytä kokoaa yhteen eri alojen järjestöjä ja tarjoaa keskitetyn yhteyden hyvinvointialueen suuntaan.

Kumppanuuspöytää on valmisteltu järjestöperusteisesti Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallituksen päätöksen pohjalta yhteistyöfoorumiksi juuri hyvinvointialueen kanssa toteutettavaan järjestöyhteistyöhön ja tässä on nähty hyväksi rajata se järjestötoimijoihin, jotka tukevat ja täydentävät hyvinvointialueen palveluita.

Yhdistysten toiminta poikkeaa perusluonteeltaan yritystoiminnasta. Yhdistysten järjestölähtöisessä auttamistoiminnassa ei tavoitella voittoa eikä kilpailla markkinoilla. Sote-järjestämislakivelvoitteet (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021 §7) edellyttävät yhdistyksille hyvinvointialueelta tukea toimintaedellytyksiin, ennen kaikkea rahallisia avustuksia ja erilaisia tilojen käyttöä koskevia tukiratkaisuja (jollaisia ei voi tarjota yrityksille). Saman §7:n mukaan hyvinvointialueen on edistettävä järjestöjen toimintaedellytysten lisäksi järjestöjen vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Kumppanuuspöydän jäsenen kriteerit:

  • olla sellaisen järjestön jäsen, joka edistää toiminnallaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa tai hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta
  • omata laajempi ymmärrys ja näkemys järjestöistä sekä itäuusimaalaisen toimintaympäristön tuntemus
  • omata tuntemus oman teemansa asiakasryhmästä
  • edustaa kumppanuuspöydässä kaikkia hyvinvointialueen järjestöjä, ei vain omaa järjestöään
  • sitoutua jäsenyyteen (toimikaudeksi ehdotettu 2 vuotta)
  • sitoutua oman teemaverkostonsa koordinointiin ja pitää yhteyttä omaan teemaryhmäänsä kuuluviin muihin järjestöihin. Jäsen viestii hyvinvointialueelle ja teemaryhmänsä muille järjestöille kumppanuuspöydässä käsitellyistä asioista.

 

Kumppanuuspöydän edustamat teemat:

  • Lapset ja perheet
  • Työllisyyttä ja yhteisöllisyyttä tukevat sosiaalialan järjestöt
  • Ikäihmiset
  • Mielenterveysjärjestöt
  • Päihdejärjestöt
  • Vammaisjärjestöt
  • Potilas- ja sairausjärjestöt
  • Monialajärjestöt
  • Muut

 

Kumppanuuspöydän tavoite:

  • Edistää tiedonkulkua, viestintää sekä yhteistyötä alueen järjestöjen, hyvinvointialueen ja kehittäminen ja yhteistyö –lautakunnan välillä.
    • Tuo hyvinvointialueen päätöksentekoon asukkaiden ja kolmannen sektorin tunnistamia hiljaisia signaaleja ja järjestöjen kokoamaa tietoa.
  • Toimii yhteistyökanavana hyvinvointialueen ja järjestöjen välillä.
  • Tekee järjestötoimintaa näkyväksi, tunnetuksi ja saavutettavaksi.
  • Lisää läpinäkyvyyttä ja demokratiaa.
    • Vaikuttaa alueen asukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseen ja sen oikeudenmukaiseen jakautumiseen.
  • Toimii tarvittaessa järjestöedustajana erilaisissa tilaisuuksissa

 

Kumppanuuspöydän tehtävät:

  • Yhteistyön varmistaminen ja kehittäminen alueella toimivien järjestöjen kanssa
  • Vahvistaa demokratian toteutumista järjestöjen näkökulmasta
    • Esim. ohjaavien asiakirjojen kommentointi (palvelustrategia, hyte-suunnitelma ja -kertomus, osallisuusohjelma jne.)
  • Teemaverkostojen koordinointi
  • Järjestönäkökulman lisääminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmissä.

 

Kumppanuuspöytä on ratkaisuja työstävä kehittämisrakenne sekä perinteistä päätöksentekoa täydentävä osallistumisen malli. Kumppanuuspöydällä ei ole päätöselinten toimivaltaa. Se on vuoropuheluun painottuva keskustelualusta ennen perinteistä päätösprosessia.

Kumppanuspöydässä tulisi olla sekä paikallisia että valtakunnallisia järjestöjä. Jäsenten määrän on suunniteltu olevan maksimissaan 20 henkilöä. Hyvinvointialueen edustajina toimivat järjestötyön ja osallisuuden asiantuntija sekä ehkäisevän työn koordinaattori.

Kumppanuuspöydän jäsenten uusi haku on syytä käynnistää viiveettä toiminnan ja organisoitumisen käynnistämiseksi syksyllä 2023. Hakuilmoitus julkaistaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ja pelastuslaitoksen nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa sekä alueen paikallislehdissä. Hakuajan tulee päättyä 2.5.2023, jotta hakemukset voidaan toimittaa kehittäminen ja yhteistyö -lautakunnalle 3.5.2023 kokoukseen. Hyvinvointialue tekee ehdotuksen kumppanuuspöytään valittavista jäsenistä kehittäminen ja yhteistyö -lautakunnan 1.6.2023 kokoukseen.

Ehdotus

Kehittämisjohtaja:

Kehittäminen ja yhteistyö lautakunta päättää hyväksyä edellä valmistelutekstissä selostetut

  • kumppanuuspöydän tavoitteet ja tehtävät
  • kumppanuuspöytään valittavien jäsenten kriteerit
  • kumppanuuspöytään valittavien jäsenten edustamat teemat

 

Pykälä tarkistetaan heti.

Päätös

Kehittäminen ja yhteistyö -lautakunta hyväksyi valmistelutekstissä selostetut kumppanuuspöydän tavoitteet ja tehtävät, kumppanuuspöytään valittavien jäsenten kriteerit sekä kumppanuuspöytään valittavien jäsenten edustamat teemat. Kumppanuuspöydän edustamiin teemoihin päätettiin lisätä nuoret ja turvallisuus. Kumppanuuspöytään valittavien jäsenten kriteerien viimeiseksi kohdaksi lisättiin teksti: Myös alueen yritysten ja oppilaitosten on mahdollista hakea mukaan kumppanuuspöydän toimintaan.

Pykälä tarkistettiin heti. 

 

Eriävä mielipide

Jäsen Eila Kohonen jätti asiasta eriävän mielipiteen (liite).

Kokouskäsittely

Jäsen Ilkka Luusua esitti jäsen Charlotta Engblomin kannattamana seuraavaa lisäystä: Kumppanuuspöydän teemoihin lisätään nuoret ja turvallisuus. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 

Jäsen Piia Malmberg teki jäsen Nina Uskin kannattamana seuraavan muutosesityksen:
Kumppanuuspöydän jäsenen kriteerien viimeiseksi kohdaksi lisätään: "Myös alueen yritysten ja oppilaitosten on mahdollista hakea mukaan kumppanuuspöydän toimintaan."

Suoritetussa äänestyksessä pohjaehdotus sai kolme ääntä ja muutosesitys kahdeksan ääntä. 

Jäsen Mikko Nieminen teki seuraavan muutosesityksen:
"Tarve yritysyhteistyön ja oppilaitosyhteistyön lisäämiseksi hyvinvointialueella on ilmeinen. Tästä syystä kehittämis- ja yhteistyölautakunnan tulee ripeästi laatia suunnitelma yhteistyömallien luomiseksi myös yritysyhteistyölle ja oppilaitosyhteistyölle, vastaavalla tavalla kuin järjestöyhteistyölle on laadittu yhteistyömalliksi kumppanuuspöytä."
Esitys raukesi kannattamattomana. 

Pöytäkirjaan merkittiin, että lautakunta piti neuvottelutauon klo 19.03-19.17.

Äänestystulokset

  • Kyllä 3 kpl 27%

    Eila Kohonen, Mari Lotila, Mikko Nieminen

  • Ei 8 kpl 73%

    Lotte-Marie Stenman, Nea Hjelt, Charlotta Engblom, Hannu Vihreäluoto, Ilkka Luusua, Jyrki Loijas, Nina Uski, Piia Malmberg

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot: hallintolakimies Tomas Määttä, etunimi.sukunim(atitauusimaa.fi 

Kehittäminen ja yhteistyö -lautakunta hyväksyi 5.4.2023 § 10 kumppanuuspöydän tavoitteet ja tehtävät, kumppanuuspöytään valittavien jäsenten kriteerit sekä kumppanuuspöytään valittavien jäsenten edustamat teemat. Kumppanuuspöydän edustamiin teemoihin päätettiin lisätä nuoret ja turvallisuus. Kumppanuuspöytään valittavien jäsenten kriteerien viimeiseksi kohdaksi lisättiin teksti: Myös alueen yritysten ja oppilaitosten on mahdollista hakea mukaan kumppanuuspöydän toimintaan. 

Päätöksestä on 20.4.2023 hyvinvointialueen jäsenyyden perusteella jätetty oikaisuvaatimus, jossa vaaditaan, että kumppanuuspöytään valittavien jäsenten kriteerien viimeiseksi kohdaksi lisätty teksti: Myös alueen yritysten ja oppilaitosten on mahdollista hakea mukaan kumppanuuspöydän toimintaan, poistetaan. Oikaisuvaatimus on liitteenä.  

Hyvinvointialuejohtaja on 21.4.2023 päättänyt käyttää asiassa otto-oikeutta. Otto-oikeuden käyttäminen merkitsee sitä, että alemman viranomaisen käsittelemä asia siirtyy kokonaan aluehallituksen käsiteltäväksi. Näin ollen oikaisuvaatimus on käsiteltävä aluehallituksessa. 

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallitus on 27.4.2023, § 137 päättänyt kumota kehittäminen ja yhteistyö -lautakunnan päätöksen 5.4.2023 § 10 ja päätti hyväksyä lautakunnan valmistelutekstissä selostetut kumppanuuspöydän tavoitteet ja tehtävät, kumppanuuspöytään valittavien jäsenten kriteerit sekä kumppanuuspöytään valittavien jäsenten edustamat teemat, mukaan lukien nuoret ja turvallisuus. Lisäksi aluehallitus päätti, että kehittäminen ja yhteistyö -lautakunnan tulee laatia suunnitelma yhteistyömallien luomiseksi myös yritysyhteistyölle ja oppilaitosyhteistyölle, vastaavalla tavalla kuin järjestöyhteistyölle on laadittu yhteistyömalliksi kumppanuuspöytä. 

Aluehallituksen päätöksen johdosta ei enää ole käsillä lautakunnan päätöstä, jota oikaisuvaatimus koskisi, kun aluehallitus on kumonnut lautakunnan päätöksen. Lisäksi aluehallituksen päätös on oikaisuvaatimuksessa vaaditun mukainen. 

Ehdotus

Hyvinvointialuejohtaja:

Aluehallitus päättää edellä esitetyillä perusteilla todeta, että lausunnon antaminen oikaisuvaatimuksen johdosta raukeaa. 

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.


Muutoksenhaku

Valitusosoitus (Aluevalitus)

Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella aluevalituksella.

Valitusaika

Aluevalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena (3) päivänä viestin lähettämisestä. Jäsenkunnan ja jäsenkunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Aluevalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.

 

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

 

Valitusviranomainen:

Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki.
​​​​​helsinki.hao(at)oikeus.fi

Sähköpostia lähetettäessä (at)-merkintä korvataan @-merkillä.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

 

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimusten perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

 

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle. Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

 

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

 

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää: Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)itauusimaa.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 09.00 – 15.00.