Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
sosiaali- ja terveysjohtaja Annika Immonen
henkilöstöjohtaja Tuuli Lindström
konsernipalvelujohtaja Anneli Lehtimäki
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
Aloitteen sisältö
Aluevaltuutettu Tapani Eskola on tehnyt aloitteen vuokratyövoiman käytön vähentämisestä ja rekrytoinnin tehostamisesta 17.12.2025. Aloitteen on allekirjoittanut yhteensä 18 valtuutettua.
Aloitteessa todetaan, että vuokratyövoiman käyttö aiheuttaa hyvinvointialueella merkittäviä kustannuksia ja heikentää henkilöstön pysyvyyttä. Aloitteessa on esitetty, että hyvinvointialue
- laatii vuoden 2026 aikana suunnitelman vuokratyövoiman hallitusta vähentämisestä,
- tehostaa rekrytointia nopeuttamalla prosesseja, vahvistamalla työnantajamielikuvaa ja tarjoamalla kilpailukykyisiä etuja,
- panostaa henkilöstön pysyvyyteen perehdytyksen, urapolkujen ja koulutusmahdollisuuksien avulla,
- raportoi vuokratyövoiman käytön kehityksestä säännöllisesti valtuustolle.
Vastaus aloitteeseen
Sosiaali- ja terveystoimen vuokratyövoiman kustannukset ovat olleet vuonna 2024 yhteensä 23,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2025 yhteensä 9,4 miljoonaa euroa. Vuokratyövoiman käyttöä on saatu merkittävästi vähennettyä ja toimenpiteet ovat olleet oikeansuuntaisia. Vuoden 2026 talousarvioon on varattu vuokratyövoiman käyttöön 2,0 miljoonaa euroa, josta ensimmäisen vuosineljänneksen aikana on käytetty 49 prosenttia.
Vuokratyövoiman käytön vähentäminen on yksi tuottavuusohjelman keskeisistä toimenpiteistä koko sosiaali- ja terveystoimessa. Kustannuskehitystä seurataan Power BI-raportoinnin kautta sekä yksikkö- että palveluntuottajatasolla. Seurannassa huomioidaan kokonaisuus, joka muodostuu vuokratyövoiman, oman henkilöstön, sijaispoolin sekä sijaisten käyttöön varatuista määrärahoista.
Vuokratyövoiman käytön hallittu vähentäminen on osa laajempaa henkilöstöresursoinnin ja henkilöstön käytön kehittämistä. Toimenpiteiden toteutuksessa on varmistettava, että lakisääteisten palveluiden saatavuus säilyy ja lakisääteiset määräajat, kuten hoitotakuu, toteutuvat. Vuokratyövoiman käyttöön liittyvät ratkaisut edellyttävät huolellista riskienhallintaa ja ennakkoarviointia vaikutuksista lakisääteisten palveluiden saatavuuteen, potilas- ja asiakasturvallisuuteen sekä lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseen.
Toimenpiteillä tavoitellaan lakisääteisten palveluiden jatkuvuuden turvaamista, toiminnallisten ja taloudellisten riskien hallintaa sekä omaan henkilöstöön perustuvaa palvelutuotantoa.
Suunnitelman laadinta vuokratyövoimankäytön hallitusta vähentämisestä
Osana tuottavuusohjelmaa on tunnistettu useita kokonaisuuksia (kuvattu alla), joilla on merkittävä vaikutus vuokratyövoiman käytön hallintaan. Näihin liittyviä toimenpiteitä on käynnistetty vuoden 2025 aikana, ja osa toimenpiteistä on suunnittelussa. Vuokratyövoiman käytön vähentämistä koskeva suunnitelma valmistellaan osana hyvinvointialueen tuottavuusohjelmaa ja sitä täsmennetään tuottavuusohjelman päivityksen yhteydessä vuoden 2026 aikana.
Sairauspoissaolojen vähentäminen
Kuvaus:
- Sairauspoissaolot ovat merkittävä vuokratyövoiman tarvetta lisäävä tekijä, erityisesti ikääntyneiden asumispalveluissa. Poissaolot aiheuttavat äkillistä henkilöstövajausta, jota on paikattu vuokratyövoimalla.
Toimenpiteiden tavoite:
- Tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja, vahvistaa työhyvinvointia ja työkykyä sekä tätä kautta pienentää vuokratyövoiman tarvetta ja kustannuksia.
Käynnissä olevat toimenpiteet:
- Hyvinvointialue osallistuu Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaan Meidän työ -kehittämishankkeeseen, jonka tavoitteena on sote-henkilöstön työn sujuvuuden ja työkyvyn vahvistaminen.
Kehittämisen painopisteet:
- Asiakastyön ja johtamisen toimintatapojen kehittäminen.
- Yhteisten toimintamallien luominen yksiköiden sisällä ja yksiköiden välillä.
- Varhaisen tuen mallien ja työkykyjohtamisen vahvistaminen.
Perusmiehityksen tarkastelu
Kuvaus:
- Ikääntyneiden asumispalveluissa, kotihoidossa, vammaispalveluiden asumisyksiköissä sekä terveyskeskussairaalan osastoilla on syksystä 2025 alkaen valmisteltu perusmiehitysselvitystä.
- Selvityksen yhteenveto valmistui aluehallitukselle helmikuussa 2026. Tarkastelun tavoitteena on ollut arvioida toteutunutta henkilöstöresursointia suhteessa lakisääteiseen minimimiehitykseen ja palvelutarpeeseen.
- Lakisääteinen minimimiehitys koskee ikääntyneiden asumispalveluita; muissa yksiköissä mitoitus perustuu palvelutarpeen arviointiin ja vertailuun suhteessa muiden hyvinvointialueiden käytäntöihin.
Toimenpiteiden tavoite:
- Tavoitteena on varmistaa tarkoituksenmukainen ja riittävä perusmiehitys sekä luoda ennakoitava ja kestävä henkilöstörakenne, joka vähentää vuokratyövoiman käyttöä.
Käynnissä olevat toimenpiteet:
- Perusmiehitysselvityksen tulosten analysointi ja hyödyntäminen johtamisessa.
- Yksikkökohtainen tarkastelu suhteessa lakisääteisiin vaatimuksiin ja palvelutarpeeseen.
Kehittämisen painopisteet:
- Henkilöstöresursoinnin yhdenmukaistaminen ja läpinäkyvyyden lisääminen sekä yhdenvertainen työn jakautuminen.
- Henkilöstösuunnittelun ennakoinnin vahvistaminen.
- Henkilöstöresursoinnin pohjautuminen omaan henkilöstöön ja perusmiehitykseen.
Työvuorosuunnittelun kehittäminen
Kuvaus:
- Tehokkaalla työvuorosuunnittelulla voidaan merkittävästi vaikuttaa yksiköiden toimintakuluihin. Yksikkökohtaisia käytäntöjä yhdenmukaistetaan koko alueella ja työvuorosuunnittelun järjestelmään annetaan koulutusta esihenkilöille.
Toimenpiteiden tavoite:
- Tavoitteena on parantaa työvuorosuunnittelun laatua, ennakoitavuutta ja tehokkuutta siten, että henkilöstön oma työpanos hyödynnetään paremmin ja pyritään työn tasapuoliseen jakautumiseen, lisäksi edellä mainitulla vuokratyövoiman tarve vähenee.
Käynnissä olevat toimenpiteet:
- Esihenkilöiden osaamisen vahvistaminen työvuorosuunnittelujärjestelmän käytössä.
- Nykyisten työvuorosuunnittelukäytäntöjen arviointi.
Kehittämisen painopisteet:
- Mahdollisuuksien selvittäminen automaattisen työvuorosuunnittelun käyttöönottoon.
- Yhtenäisten työvuorosuunnittelun periaatteiden vahvistaminen.
- Ennakoivan suunnittelun lisääminen.
Oman sijaispoolin kehittäminen
Kuvaus:
- Hyvinvointialueen oman sijaispoolin toimintaa selvitetään ja pyritään tehostamaan kevään 2026 aikana. Samalla arvioidaan sijaispoolin roolia suhteessa vuokratyövoiman käyttöön.
Toimenpiteiden tavoite:
- Tavoitteena on vahvistaa omaan henkilöstöön perustuvaa sijaistoimintaa ja vähentää vuokratyövoiman käyttöä sekä lyhytaikaisissa ja ennakoitavissa poissaoloissa että pitkien poissaolojen osalta.
Käynnissä olevat toimenpiteet:
- Nykyisen sijaispoolitoiminnan arviointi.
- Sijaispoolin käytön kustannusten ja toimivuuden analysointi.
Kehittämisen painopisteet:
- Sijaispoolin toiminnan tehostaminen ja käytön laajentaminen.
- Mahdollisuuksien arviointi vuosilomasijaisuuksien kattamiseen omalla sijaispoolilla.
- Vuokratyövoiman korvaaminen kustannustehokkailla omilla ratkaisuilla.
Rekrytoinnin kehittäminen ja henkilöstön pysyvyyden vahvistaminen
Hyvinvointialueen taloudellinen tilanne edellyttää rekrytoinnin ja henkilöstöjohtamisen määrätietoista kehittämistä siten, että kustannustehokkuus, henkilöstön saatavuus ja pysyvyys vahvistuvat samanaikaisesti. Keskeisenä tavoitteena on vähentää vuokratyövoiman käyttöä ja siihen liittyviä kustannuksia sekä turvata lakisääteisen palvelutuotannon jatkuvuus.
Rekrytointiprosessien sujuvoittaminen on keskeinen keino näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Rekrytointeja kehitetään keskitetysti henkilöstöpalveluissa siten, että prosessien läpimenoaikoja lyhennetään, päällekkäisyyksiä karsitaan ja rekrytointien ennakointia parannetaan. Valtuustotasoisena sitovana tavoitteena on, että rekrytointiprosessin läpimenoaika on alle 60 päivää. Tavoitteen toteutumiseen vaikuttavat yhteistoimintaneuvotteluista johtuvat työnantajan takaisinotto- ja uudelleensijoitusvelvoitteet, jotka voivat yksittäistapauksissa pidentää rekrytointiprosessin kestoa. Nämä lakisääteiset velvoitteet huomioidaan rekrytointiprosessissa ensisijaisina, ja niiden vaikutus läpimenoaikaan otetaan huomioon kokonaisarvioinnissa. Tavoitteen toteutumista seurataan säännöllisesti ja raportoidaan osana osavuosikatsauksia.
Hyvinvointialueen rekrytointijärjestelmä on kilpailutettu osana toiminnan ja kustannusten hallintaa. Uusi rekrytointijärjestelmä TalentAdore otetaan käyttöön 8.5.2026. Järjestelmän avulla yhdenmukaistetaan rekrytointikäytäntöjä, parannetaan prosessien läpinäkyvyyttä sekä vähennetään manuaalista työtä. Se tukee kaksikielisen hyvinvointialueen toimintaa mahdollistamalla rekrytointien toteuttamisen suomeksi ja ruotsiksi kustannustehokkaasti. Digitalisaation avulla nopeutetaan hakijaviestintää, parannetaan rekrytointien ennakointia ja lyhennetään täyttöaikoja ilman lisähenkilöstötarvetta.
Työnantajamielikuvaa vahvistetaan taloudellisesti kestävällä tavalla osana arjen johtamista ja työntekijäkokemusta. Painopiste on selkeissä ja sujuvissa rekrytointiprosesseissa, realistisessa viestinnässä sekä toimivassa esihenkilötyössä. Tavoitteena on lisätä hakijamääriä ja parantaa rekrytointien onnistumisastetta, mikä vähentää uusintahakujen ja vuokratyövoiman tarvetta.
Kilpailukykyiset edut muodostuvat ensisijaisesti kokonaisedusta. Taloudellisten reunaehtojen vallitessa painopiste on ei-rahallisissa vetovoimatekijöissä, kuten joustavissa työaikajärjestelyissä, työn organisointiin vaikuttamisessa ja osaamisen kehittämisessä. Etuuksia kehitetään kokonaisuutena siten, että ne tukevat henkilöstön saatavuutta ja pysyvyyttä, mutta eivät lisää pysyvästi kustannustasoa. Paikallisia ratkaisuja hyödynnetään harkiten ja kustannusvaikutukset arvioiden.
Henkilöstön pysyvyyden vahvistaminen on taloudellisesti välttämätöntä ja keskeinen keino hillitä vuokratyövoiman käyttöä. Henkilöstön lähtövaihtuvuutta seurataan säännöllisesti. Perehdytyskäytäntöjä kehitetään kustannustehokkaasti siten, että uusien työntekijöiden työyhteisöön kiinnittyminen ja työn hallinta paranevat varhaisessa vaiheessa. Yhtenäiset perehdytysrakenteet, esihenkilövastuun selkeyttäminen sekä kaksikielinen perehdytysmateriaali tukevat henkilöstön sitoutumista ja vähentävät varhaista vaihtuvuutta.
Urapolkujen ja osaamisen kehittämisessä painopiste on olemassa olevan henkilöstön osaamisen hyödyntämisessä ja sisäisessä liikkuvuudessa. Sisäisiä siirtymiä, tehtäväkiertoa ja osaamisen laajentamista edistetään erityisesti niissä toiminnoissa, joissa henkilöstön saatavuushaasteet aiheuttavat suurimman taloudellisen riskin. Koulutus kohdennetaan strategisesti ja tarpeisiin perustuen siten, että sen tavoitteena on vähentää rekrytointi- ja vuokratyövoimakustannuksia pitkällä aikavälillä.
Henkilöstön pysyvyyttä tukee myös työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen, jolla on suora vaikutus sairauspoissaoloihin ja henkilöstön vaihtuvuuteen. Ennaltaehkäisevät toimet, varhaisen tuen mallit ja työn kuormituksen hallinta toteutetaan osana normaalia johtamista. Näillä toimenpiteillä vähennetään henkilöstön vaihtuvuutta, joka on keskeinen kustannuksia lisäävä tekijä erityisesti vuokratyövoiman käytön kautta.
Toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset realisoituvat vaiheittain erityisesti vuokratyövoiman käytön vähenemisenä. Vaikutukset alkavat näkyä vuoden 2026 aikana ja vahvistuvat vuoden 2027 aikana.
Kokonaisuutena tavoitteena on siirtyä reaktiivisesta henkilöstöhallinnasta ennakoivaan ja kustannustehokkaaseen toimintamalliin, jossa henkilöstön saatavuus, pysyvyys ja talouden tasapaino tukevat toisiaan.
Säännöllinen raportointi vuokratyövoiman käytöstä
Vuokratyövoiman käyttöä seurataan kaikilla johdon tasoilla osana henkilöstö- ja sijaiskulujen seurantaa. Aluehallitukselle vuokratyövoiman käytöstä raportoidaan säännöllisesti osavuosiraportoinnin yhteydessä ja tuottavuusohjelman yhteydessä sekä tarpeen mukaan raporteilla (29.1.2026). Aluevaltuustolle raportoidaan osavuosikatsausten yhteydessä ja tarvittaessa erikseen ajankohtaiskatsauksina.