Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
palveluvastaava (vammaispalvelut) Pamela Stenberg
etunimi.sukunimi2(at)itauusimaa.fi
johtava sosiaalityöntekijä (vammaispalvelut) Laura Lindroos
lakimies Janina Luminto
lakimies Matilda Eklund
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
Hyvinvointialueen kirjaamoon on saapunut liitteenä oleva oikaisuvaatimus 23.3.2026 liittyen (IUHVADno-2025–3438) Palveluiden järjestäminen -lautakunnan 3.2.2026 tekemään päätökseen 11 § Liikkumisen tuen soveltamisohjeesta.
Vaatimus ja perustelu
Ohessa kootusti muutoksen haun kohteet ja niiden perustelut. Koko kirjelmä myös muilta osin on liitteenä.
Huomioita päätöksen voimaantulosta
a. Soveltamisohje on tehty viranhaltijoille, ja lautakunta päättänyt soveltamisohjeen voimaantulon käsittelypäivämäärälle 3.2.2026.
Soveltamisohjeeseen kirjattuja muutoksia ei ole edelleenkään tiedotettu asiakkaille, mikä tarkoittaa, että palvelunkäyttäjät eivät tiedä muuttuneista myöntämisperusteista ja muuttuneista järjestämistavoista. Näin ollen he eivät ole valmistautuneita ottamaan puheeksi ja perustelemaan tarvitsemiaan asioita hakemuksia tehdessään tai asiakassuunnitelman päivityksiin osallistuessaan, ja jäävät jo siksi ilman tarvitsemaansa palvelua.
Tämä on ristiriidassa soveltamisohjeen kohdassa 2.2 mainittujen velvoitteiden kanssa. ”Asiakkaalla on oikeus saada tietoa, neuvontaa ja ohjausta palvelutarpeen arvioinnin ja muiden asiakasprosessin vaiheiden aikana. Arviointia tehtäessä asiakkaalle on selvitettävä hänen yleis- ja erityislainsäädäntöönsä perustuvat oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot palvelujen toteuttamisessa ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Selvitys on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön ja merkityksen.”
Palvelutarpeen arviointi Koematkat:
Ohje: Koematkan aikana fysioterapeutti tai muu soveltuva ammattihenkilö matkustaa asiakkaan kanssa yhdessä joukkoliikennevälineellä. Matka aloitetaan kotoa ja päätetään kotiin.
Kommentti: Entä miten selvitetään matka joukkoliikenteen pysäkiltä haluttuun kohteeseen?
b. Tällainen selvitys ei riitä, jos matka pysäkiltä kohteeseen ylittää palveluntarvitsijan kyvyn liikkua kohteeseen ja kohteessa. Soveltamisohjeiden mukaan kohtuullisuusarviointi tulee tehdä sekä vammaisen henkilön tuen tarpeen että kustannusten näkökulmasta. Vammaispalvelulain tarkoitus on tuoda yhdenvertaisuutta vammattomiin nähden. Päätökset tulee aina tehdä yksilöllisen tarpeen mukaan. Kohtuullista ei ole esim. vertailla yksittäisen palveluntarvitsijan hakemusta alueen tai paikkakunnan muiden vammaisten liikkumistarpeeseen, koska jokaisen edellytykset ja omannäköiseen elämään kuuluvat liikkumisen tarpeet ovat keskenään erilaisia.
c. Soveltamisohjeessa tulee painottaa, että vammaispalvelulain tarkoituksena on turvata vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus, osallisuus ja itsenäinen elämä, eikä sitä pidä käyttää säästökohteena. Välttämättömistä palveluista leikkaaminen on vastoin perusoikeusvelvoitteita ja siirtää kustannuksia muihin palveluihin, aiheuttaen pitkällä aikavälillä syrjäytymistä ja suurempia kuluja. Haavoittuviin ryhmiin kuuluvien ihmisten jättäminen ilman palveluja, joiden avulla he voisivat elää tavanomaista elämää, on epäoikeudenmukaista. Ratkaisut, jotka eivät vastaa yksilöllisiä tarpeita, tulevat lopulta aina yhteiskunnalle kalliiksi. Hyvinvointialueet eivät voi omilla päätöksillään kaventaa lain myöntämiä oikeuksia. Laki ei anna mahdollisuutta tehdä päätöksiä arvioiden matkan hintaa tai hinnan kohtuullisuutta, joten maininta kohtuullisuudesta/kohtuullistamisesta tulee poistaa soveltamisohjeesta.
Liikkumisen tuen sisältö ja tarkoitus
Vammaispalvelulain 31 §:ssä liikkumisen tuen laajuudesta: Ohje: tavanomainen elämä, kuten työssä käyminen, opiskelu, asioiminen, virkistys, yhteiskunnallinen osallistuminen tai niihin verrattava toiminta.
d. Kommentti: Esim. kuntoa ylläpitäviin liikuntaryhmiin osallistumisen ja muut harrastukset voisi mainita myös tässä kohdassa selkeyden vuoksi.
Ohje: ”edistetään vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta”
Kommentti: Soveltamisohjeeseen sisällytetyt kohtuullistamisen ja säästötavoitteet ovat ristiriidassa ohjeeseen kirjattujen tavoitteiden, itsemääräämisoikeuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämisen kanssa. Useat tahot ovat todenneet, että vammaispalvelulaki ei voi olla säästölaki. Soveltamisohjeisiin ei voi kirjoittaa mitään, mikä ei ole johdettavissa suoraan laista.
e. Hintaan kohdistuvat kohtuullistamisarvioinnit yms. tulee poistaa.
Liikkumisen tuen myöntämisedellytykset
Ohje: ”Vammaispalvelulakiin on tehty 1.1.2026 säännöksen lisäys, joka vahvistaa vammaispalvelulain asemaa erityislakina ja ohjaa palvelujen myöntämistä elämänvaiheen ja tuen tarpeen mukaan.”
f. Kommentti: On vakava puute, että säännöksen lisäys, joka takaa vammaispalveluiden jatkuvuuden elämänvaiheesta toiseen siirryttäessä puuttuu tästä soveltamisohjeesta: §2mom 4 ”Arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon palveluiden jatkuvuus siirryttäessä elämänvaiheesta toiseen. ”
Vammaispalvelulain soveltamisala
g. Jälleen tästä soveltamisohjeesta puuttuu oleellinen vammaispalvelulain soveltamisalaa koskevaan pykälään tehty lisäys: §2mom 4 ”Arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon palveluiden jatkuvuus siirryttäessä elämänvaiheesta toiseen. ”
Työmatkat ja Opiskelumatkat
Ohje: Työmatkan laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon vammaisen henkilön yhdenvertainen oikeus työntekoon sekä matkan pituus ja kustannusten kohtuullisuus.
h. Kommentti: Yhdenvertaisuus edellyttää vähintään työmatkojen myöntämistä samalle työssäkäyntialueelle kuin vammattomilla.
Ohje: Opiskelumatkana ei pidetä harrastusluonteiseen opiskeluun liittyvää matkaa.
Kommentti: Mitä tämä tarkoittaa suhteessa yhdenvertaiseen oikeuteen harrastaa opiskelua? Myös muut opiskelevat vapaa-aikana, kun harrastavat opiskelua.
Ohje: Opiskelumatkojen laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon vammaisen henkilön yhdenvertainen oikeus opiskeluun sekä vammaisen henkilön yksilöllinen liikkumisen tuen tarve sekä matkan pituus ja kustannusten kohtuullisuus.
Kommentti: Yhdenvertaisuus vammattomiin nähden? Jälleen soveltamisohjeessa maininnat kustannusten kohtuullisuudesta. Laissa ei tällaista mainintaa ole, eivätkä hyvinvointialueet voi kaventaa vammaisten oikeuksia lain tarkoittamaa kapeammaksi.
i. Kohtuullistamismaininnat tulee poistaa soveltamisohjeesta.
Tavanomaisen elämän matkat
Ohje: Jos asiakas hakee enempää kuin 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa, hänen tulee esittää perustelut lisämatkojen tarpeesta. Edellytyksenä lisäksi on, että kyse on tavanomaisiin elämäntoimintoihin kuuluvasta välttämättömästä liikkumistarpeesta. Lisämatkojen myöntämistä harkittaessa otetaan huomioon asiakkaan yksilöllinen vammasta tai sairaudesta aiheutuva lisämatkojen tarve, yhdenvertaisen liikkumisen ja osallisuuden edistäminen, liikkumisen tuen kohtuullisuus ja asiakkaiden tasapuolinen kohtelu.
j. Kommentti: Asiakkaiden tasapuolinen kohtelu ei voi tarkoittaa vertaamista esim. samalla paikkakunnalla tai alueella asuvien vammaisten tarpeisiin. Päätökset tulee tehdä yksilöllisten tarpeiden mukaan. Liikkumisentarpeen välttämättömyyttä ei voi ratkaista työntekijän mielipide siitä, onko toiminta tai kohde hänen mielestään palveluntarvitsijalle välttämätön.
Matkustusalue: Toiminnallinen lähikunta
Ohje: Toiminnallisella lähikunnalla tarkoitetaan lähintä mahdollista kuntaa, josta asiakkaan tarvitsema palvelu on saatavissa. Toiminnallisen lähikunnan määrittelyyn vaikuttaa se, kuinka ihmiset yleensä alueella liikkuvat ja missä he asioivat sekä se, missä erilaisia palveluita on saatavissa. Toiminnallinen lähikunta arvioidaan kunkin asiakkaan osalta yksilöllisesti. Riippuen missä päin kuntaa asiakas asuu, vaikuttaa minne ihmiset yleensä alueelta liikkuvat ja mistä palvelut ovat saatavilla. Asiakkaalla on oikeus tehdä matkoja oman asuinkunnan ja hänen yksilöllisen tarpeensa mukaisten toiminnallisten lähikuntien välillä.
k. Kommentti: Toiminnallisten lähikuntien määrää ei pidä rajata tarpeettomasti, matkojen määrä itsessään rajaa liikkumisen mahdollisuuksia.
Matkustusalue: Oman elämän kannalta merkittävä kunta
Ohje: Asiakkaan oman elämän kannalta merkittäväksi kunnaksi voidaan katsoa kunta, jossa asiakkaalla on tarve käydä toistuvasti. Tällainen kunta voi olla esimerkiksi kunta, jossa asuvat vammaisen henkilön lähisukulaiset tai läheiset ystävät. Tällainen kunta voi olla myös asiakkaan säännölliseen harrastamiseen liittyvä kunta. Asiakkaan on hakemuksessaan perusteltava matkan tarkoitus ja perustelut vierailla toisessa kunnassa toistuvasti. Jotta kunta, jossa asiakkaan omainen tai ystävä asuu, voidaan katsoa asiakkaan oman elämän kannalta merkittäväksi kunnaksi edellyttää se, että asiakas vierailee omaisten tai ystävien luona säännöllisesti. Satunnaiset vierailut arvioidaan yksittäisinä kertaluontoisina matkustusalueen ulkopuolelle suuntautuvina matkoina.
Kommentti: Elämälle vieras tulkintatapa. Kuvitelkaa vammattomia tekemässä selvitystä siitä, kuinka monta kertaa vuodessa tai kuukaudessa haluavat käydä tapaamassa läheisiään tai ystäviään.
l. Palveluntarvitsijoille tulee vähintäänkin kertoa etukäteen, mitä pidetään säännöllisyyden rajana. Perustelujen vaatimukset eivät voi olla yksityiskohtaiset. Tarpeelliseksi/ välttämättömäksi katsominen tarkoittaa vammaisen henkilön itsensä tarpeelliseksi katsomaa matkaa, muutoin rikotaan yksityisyyden suojaa.
Yksittäiset päätökset ovat palveluntarvitsijoiden kannalta hankalia: koskaan ei voi tietää, miten pitkät käsittelyjonot hakemuksilla on, eikä päätöksiä ole koskaan mahdollista saada äkilliseen tai nopeasti tulevaan tarpeeseen. Lisäksi tämä järjestely tuottaa vammaispalvelun työntekijöille aikaa vievää lisätyötä.
m. Päätöksen voisi sen sijaan aina tehdä joustavasti niin, että myös harvakseltaan matkoja tarvitsevat saisivat toistaiseksi voimassa olevan päätöksen x matkaa/vuosi.
Lain uudistamisessa alkuperäinen tavoite oli, että vammaisten henkilöiden liikkumismahdollisuuksia lisätään. Lainlaatijalle on käynyt lapsus, eikä mainintaa oikeudesta kulkea kaikkiin naapurikuntiin/ lähikuntiin enää laissa ole. Tämä kaventaa tarpeettomista elinpiiriä.
n. Hyvinvointialueen soveltamisohje ei voi lähteä siitä, että vammaisen henkilön tulee etukäteen tietää ja osata ilmoittaa jokaisesta tulevaisuudessa ilmenevästä matkakohteesta, esim. kiinnostava konsertti, museo, toritapahtuma, uudet tuttavat jne, joita ei aluetta määritettäessä ollut olemassa tai tiedossa. Palveluntarvitsijoista ei tee lähikuntiin matkoja ilman, että jokin tarve on olemassa, ja koska myönnettyjen matkojen määrä (väh.18/kk) rajoittaa jo itsessään liikkumisenvapautta.
Mikään ei estä hyvinvointialuetta ja palveluiden järjestäminen -lautakuntaa sallimasta automaattisesti matkat lähikuntiin kaikille palveluntarvitsijoille. Tällöin palveluntarvitsijoita ei velvoitettaisi tekemään selkoa elämänsä yksityiskohdista ja perustelemaan jokaista matkaansa työntekijöille, ja säästäisi työntekijöiden työaikaa tähdellisempään. Eiväthän vammattomatkaan joudu perustelemaan jokaista matkaansa naapurikuntaan!
Matkustusalueen ulkopuolelle suuntautuvien kertaluontoisten matkojen korvaaminen
Ohje: Asiakkaalle voidaan myöntää viranhaltijan yksilöllisellä harkinnalla poikkeuksellisesta ja perustellusta syystä matkustusalueen ulkopuolelle suuntautuvia välttämättömiä kertaluontoisia matkoja.
o. Kommentti: Lain tarkoittama välttämättömyys ei tarkoita, että vammaispalvelu arvioisi, ovatko matkat työntekijän mielestä välttämättömiä vai eivät. Jos niin tapahtuisi, vammattomat olisivat eriarvoisessa asemassa vammattomiin nähden. Välttämättömyys koskee tarvetta palveluun, ei matkan kohteen välttämättömyyden arviointia.
Liikkumisen tuki kuljetuspalvelun: Kuljetuspalveluun liittyvä saattajan apu ja tuki
Ohje: Saattajana ei pääsääntöisesti voi toimia henkilö, joka itse tarvitsee kuljettajan apua siirtymiseen, tällöin kyseessä on yhdistetty yhteiskuljetus.
p. Kommentti: Tämä tulkintatapa on KHO:n päätöksen vastainen.
Kuljetuspalvelumatkan tilaaminen
Ongelmallista vakiotilauksissa: Kuljetustilaukset ovat pääsääntöisesti ennakkotilauksia, jotka on tehtävä viimeistään 60 minuuttia ennen matkan alkua. Asiakas voi asettaa kuljetustilaukselle haku- tai perillä oloajan, mutta ei molempia. Ohjauskeskus noudattaa aikaa 15 minuutin tarkkuudella. Kuljetus voi olla perillä kohteessa enintään 15 min ennen aikaa.
Ohje: Asiakkaan tulee peruuttaa tilaamansa kuljetus viimeistään 60 minuuttia ennen sovittua noutoaikaa. Peruutus tehdään ilmoittamalla siitä ohjauskeskukseen. Mikäli matka perutaan tämän jälkeen, asiakkaalta vähennetään yksi (1) kuljetusmatka.
q. Kommentti: Perustellusta syystä, esim. migreenikohtaus, peruuntuneesta matkasta ei pidä vähentää kuljetusmatkaa. Jos taas auto on myöhässä esim. tunnin ja asiakas olettaa, ettei autoa löydy lainkaan, asiakas ei huomaa peruuttaa matkaa. On kohtuutonta viedä matka tällaisissa tapauksissa ja omavastuu tällaisessa tilanteessa.
Ohje: Mikäli asiakas jättää matkan kokonaan perumatta ilman perusteltua syytä, häneltä vähennetään yksi (1) kuljetusmatka sekä omavastuuosuus suunnitellun reitin mukaisesti. Mikäli matkoja jätetään toistuvasti perumatta ilman perusteltua syytä, voidaan asiakkaalta periä koko suunnitellun reitin kustannukset.
r. Kommentti: Asiallisempaa on, että vammaispalvelu selvittää tarvitseeko asiakas erityistä tukea jossakin asiassa, jotta matkat eivät peruunnu tai jää peruuttamatta. Ei ole oikein sanktioida asiakkaita, joilla monenlaisia toimintakyvyn puutteita.
Kohtuullinen pysähdys tai poikkeama matkan aikana
Ohje: Asiakkaalla on oikeus tehdä matkan aikana kohtuullinen pysähdys tai poikkeama asiointia varten. Pysähtyminen pidempiaikaista asiointia varten esimerkiksi apteekissa, kaupassa tai pankissa keskeyttää yhdensuuntaisen matkan, jolloin paluumatka on uusi kuljetuspalvelumatka. Kohtuullinen pysähdys on noin viidentoista (15) minuutin mittainen välttämätön pysähdys reitin varrella. Kohtuullisena poikkeamana pidetään enintään noin 2000 metrin poikkeamaa suoralta reitiltä pysähdyksen tekemistä varten. Yksilöllisestä perustellusta syystä poikkeama voi olla tätä pidempi. Pysähdys ja sen edellyttämä vähäinen reitiltä poikkeaminen voi olla esimerkiksi postin nouto postilaatikolta, pankkiautomaatilla asiointi tai kirjeen pudotus lähtevän postin laatikkoon. Huoltajalla tai muulla sovitulla henkilöllä on oikeus pysähtyä lapsen jättämiseksi tai noutamiseksi päivähoitopaikasta. Pysähdys ja poikkeama lapsen päivähoitoon viemiseksi kirjataan asiakkaan palvelupäätökseen.
Kommentti: Välityskeskuksen algoritmit laskevat pysähdykset aina valtateitä pitkin, jolloin reititykseen tulee lisää kilometrejä ja lisää aikaa. Algoritmit eivät tunnista tilannetta, jossa välipysähdykseen voi poiketa moottoritieltä maantielle, jolloin säästyy sekä kilometrejä että aikaa. Välityskeskuksen toimintatapa siis tuottaa turhia lisäkustannuksia niin hyvinvointialueelle kuin asiakkaillekin. Alun perin kilpailutuksissa on sovittu palvelun kehittämisestä tarpeen mukaan. Tämä algoritmin toimintatapa on selkeästi yksi niistä kohdista, jotka välityskeskuksen tulisi korjata. Algoritmeja on mahdollista muuttaa.
s. Kunnes niin tapahtuu, on poikkeamien kilometrimäärää kasvatettava esim. 3500-4000metriin. Tällöin hva joutuu maksamaan kyllä algoritmin vaatimat ylimääräiset kilometrit moottori- tai valtateitä pitkin, mutta säästyy sentään uuden aloitusmaksun korvaamiselta. Aloitusmaksuahan ei tule, jos matka reititetään joustavasti lyhintä reittiä pitkin.
Yksinmatkustusoikeus
Ohje: Asiakkaalle voidaan myöntää erityisestä perustellusta syystä yksinmatkustusoikeus. Erityisenä syynä voi olla esimerkiksi haastava käyttäytyminen, vakava sosiaalinen pelkotila, avustaja- tai opaskoira tai erittäin paha allergia.
t. Kommentti: Suurikokoisia apuvälineitä ei yhdistellä kelamatkoissakaan: apuvälineiden lastaaminen sisään ja ulos jokaisen uuden autoon tulevan ja poistuvan kohdalla vie kohtuuttomasti aikaa.
Oikaisuvaatimuksen sisältö/tekijän vaatimus
Oikaisun vaatijat vaativat, että
a. päätöksestä tiedotetaan toimittamalla se vammaisille henkilöille sekä
soveltamisohje kumotaan ja palautetaan valmisteluun erityisesti seuraavien kohtien osalta
b. koematkojen tekemisen -kohtaa tulee muuttaa siten, että asiakkaan palvelutarve huomioidaan eikä hinnan kohtuullisuutta saa mainita,
c. koematkojen tekemisen -kohtaa tulee täydentää siten, että lain periaatteet mainitaan ohjeessa ja kielletään vammaispalveluista leikkaaminen säästöperusteella,
d. liikkumisen tuen sisältö ja tarkoitus -kohtaa tulee täydentää siten, että liikuntaryhmiin osallistumisen ja muut harrastukset mainitaan tässä kohdassa,
e. liikkumisen tuen sisältö ja tarkoitus -kohtaa tulee muuttaa siten, että hintaan liittyvät kohtuullisuusharkintaa sisältävät ohjeet poistetaan,
f. liikkumisen tuen myöntämisedellytykset -kohtaa tulee täydentää siten, että mainitaan palveluiden jatkuvuuden turvaaminen elämänvaiheesta toiseen siirryttäessä,
g. vammaispalvelulain soveltamisala -kohtaa tulee täydentää siten, että mainitaan palveluiden jatkuvuuden turvaaminen elämänvaiheesta toiseen siirryttäessä,
h. työmatkat ja opiskelumatkat -kohtia tulee täydentää siten, että mainitaan oikeus vähintään samaan työssäkäyntialueeseen kuin vammattomilla,
i. työmatkat ja opiskelumatkat -kohtia tulee muuttaa siten, että kustannusten kohtuullisuutta koskeva maininta tulee poistaa,
j. tavanomaisen elämän matkat -kohtaa tulee täydentää siten, ettei vammaisten tarpeita määritellä vertailemalla vammaisia toisiinsa ja ettei työntekijän mielipide voi ratkaista palvelun välttämättömyyttä,
k. matkustusalue, toiminnallinen lähikunta -kohtaa tulee täydentää siten, että lisätään maininta, ettei toiminnallisten lähikuntien määrää pidä rajata tarpeettomasti,
l. matkustusalue, oman elämän kannalta merkittävä kunta -kohtaa tulee täydentää siten, että ohjeistetaan työntekijä kertomaan asiakkaille etukäteen, mikä on säännöllisyyden raja ja kielletään työntekijöitä pyytämästä yksityiskohtaisia perusteluita matkalle,
m. matkustusalue, oman elämän kannalta merkittävä kunta -kohtaa tulee muuttaa siten, että työntekijät ohjeistetaan aina tekemään päätökset joustavasti niin, että myös harvakseltaan matkoja tarvitsevat saisivat toistaiseksi voimassa olevan päätöksen x matkaa/vuosi,
n. matkustusalue, oman elämän kannalta merkittävä kunta -kohtaa tulee muuttaa siten, ettei etukäteistä ilmoitusvelvollisuutta ole liikuttaessa oman elämän kannalta merkittävien kuntien ulkopuolella,
o. matkustusalueen ulkopuolelle suuntautuvien kertaluontoisten matkojen korvaaminen -kohtaa tulee tarkentaa niin, että välttämättömyysarviointi koskee vain palvelun välttämättömyyttä, muttei matkan välttämättömyyttä,
p. liikkumisen tuki kuljetuspalvelun: kuljetuspalveluun liittyvä saattajan apu ja tuki -kohtaa tulee muuttaa niin, että myös itse kuljettajan apua tarvitseva henkilö voi toimia vammaisen henkilön saattajana,
q. kuljetuspalvelumatkan tilaaminen -kohtaa tulee tarkentaa siten, että matkaa ei vähennetä, jos perumattomuus johtuu perustellusta syystä, kuten migreenistä tai oletuksesta, että matka on peruuntunut kuljetusyrityksen aloitteesta,
r. kuljetuspalvelumatkan tilaaminen -kohtaa tulee muuttaa siten, että toistuvienkaan peruutusten laiminlyöntien seurauksena ei voi olla matkan koko kustannuksen periminen asiakkaalta,
s. kohtuullinen pysähdys tai poikkeama matkan aikana -kohtaa tulee muuttaa siten, että poikkeamana voidaan pitää 3500–4000 metrin matkaa, sekä
t. yksinmatkustusoikeus-kohtaa tulee muuttaa siten, että suurikokoisia apuvälineitä käyttäville annetaan oikeus yksinmatkustukseen.
Käsittely:
Oikaisuvaatimus voi kohdistua vain tehdyn päätöksen sisältöön. Siten oikaisuvaatimuksessa ei voida tutkia väitteitä, jotka kohdistuvat päätöksen sisällön ulkopuolelle. Siten kohdan a-vaatimusta ei voida tutkia.
Oikaisuvaatimusmenettelyn tarkoitus on mahdollistaa puuttuminen lainvastaisin päätöksiin. Kohtien c, d, f, g, h, k, l, m, n, q, r, s ja t vaatimukset kohdistuvat toivottuihin sanamuotoihin eivätkä edes väitä aiemman päätöksen muotoilun olevan lain vastaisia. Viranomaisella on harkintavalta lain antamissa raameissa, eikä muutoksenhaulla ole oikeutta puuttua tähän lailliseen harkintavaltaan. Hyvinvointialueen lautakuntaan demokraattisesti valitut edustajat ovat oikeutettuja muotoilemaan lain puitteissa ohjeet haluamallaan tavalla. Siten se, että muutoksenhakija on eri mieltä asiasta ei ole peruste muuttaa päätöstä. Näiltä osin päätöstä ei siten muuteta.
Lisäksi oikaisuvaatimuksessa on tuotu esiin, että päätös on lain vastainen tietyiltä osin. Hyvinvointialue katsoo, etteivät ratkaisut ole lain vastaisia seuraavin perustein.
Vaatimuskohta b:
1. Lainsäädäntö itsessään edellyttää palvelutarpeen huomiointia eikä soveltamisohjeessa kehoteta toimimaan vastoin kyseisiä lain säännöksiä. Lain säännöksiä ei tarvitse toisintaa soveltamisohjeessa, sillä ne velvoittavat hyvinvointialuetta joka tapauksessa.
2. Lisäksi VPL 28 §:n mukaan vammaisella henkilöllä on oikeus saada tarvitsemansa kohtuullinen liikkumisen tuki. THL on ohjeissaan (Vammaispalveluiden käsikirja, Oikeus liikkumisen tukeen, Kohtuullinen liikkumisen tuki -kohta) todennut, että ”Kohtuullisuusarviointi tulee tehdä sekä vammaisen henkilön tuen tarpeen että kustannusten näkökulmasta.” Päätös ei siten näiltä osin ole lain vastainen, eikä sitä tule oikaista.
Vaatimuskohta e:
Perustelut, kuten vaatimuksen b, kohta 2.
Vaatimuskohta i:
Perustelut, kuten vaatimuksen b, kohta 2.
Vaatimuskohta j:
Lainsäädäntö itsessään edellyttää yksilöllisen harkinnan käyttöä, joten ohje ei näiltä osin ole lain vastainen vaan täydentää sitä viranomaisen harkintavallan puitteissa. Välttämättömyyttä on arvioitava yhdenvertaisesti, mikä väistämättä edellyttää vertailua, jotta asiakkaita ei kohdella mielivaltaisesti vaan samoja periaatteita noudatetaan kaikkiin asiakkaisiin. Yhdenvertaista kohtelua ei ole lain tulkinnassa pidetty yksilöllisen tarpeen arvioinnin kanssa vastakkaisina toimenpiteinä vaan toisiaan täydentävinä. Ohjeessa nimenomaisesti ohjeistetaan tunnistamaan olennaisia asiaan vaikuttavia tekijöitä, jotta välttämättömyysharkinta ei jää yksittäisen päätöksentekijän mielipiteen varaan. Päätös ei siten näiltä osin ole lain vastainen, eikä sitä tule oikaista.
Vaatimuskohta o:
Ohjeen mukaan ”asiakkaalle voidaan myöntää viranhaltijan yksilöllisellä harkinnalla poikkeuksellisesta ja perustellusta syystä matkustusalueen ulkopuolelle suuntautuvia välttämättömiä kertaluontoisia matkoja.” Oikaisuvaatimuksessa on huomautettu että ”välttämättömyys koskee tarvetta palveluun, ei matkan kohteen välttämättömyyden arviointia.” Oikaisuvaatimuksen tekijät ovat tämän osalta oikeassa. Ohjeeseen on jäänyt virhe, joka on lainvastainen. Ohjeen valmistelussa sanalla ”matkoja” on yritetty tarkoittaa ”matkapalveluita”, mutta tämä on epähuomioissa muotoiltu huonosti ja heikko muotoilu on muuttanut ohjeen tosiasiallista sisältöä. Ohje on näiltä osin lainvastainen ja lautakunta palauttaa ohjeen kohdan 9.3 valmisteluun.
Vaatimuskohta p:
Oikaisuvaatimuksessa on vedottu KHO: 2015:131 päätökseen, jossa on todettu, ettei saattajana toimiva toinen vammainen henkilö voi menettää omia vammaispalvelulain mukaisia matkojaan tai joutua maksamaan omavastuuosuutta silloin, kun toimii saattajana. Korkein hallinto-oikeus on kuitenkin ottanut asiaan kantaa vain silloin, kun saattaja pystyy tosiasiallisesti hoitamaan kaikki saattajana toimimiseen kuuluvat tehtävät. Oikeustapauksessa saattaja toimi saatettavan omaishoitajan ja oli kykenevä auttamaan saatettavaa omasta vammastaan huolimatta täysipainoisesti. Vammaisen saattajan on siten osoitettava, että hän kykenee esimerkiksi tarvittaessa nostamaan saatettavan autoon vammastaan huolimatta. Liikkumisen tukea saavat vammaiset pääsääntöisesti eivät kykene tällaiseen. Ohjeessa on varattu mahdollisuus poikkeamille, jos vammainen henkilö kykenee tosiasiassa toimimaan saattajana ja tällöin yleisohjeesta saadaan poiketa. Ohjetta ei voida pitää kyseisen ennakkopäätöksen vastaisena. Päätös ei siten näiltä osin ole lain vastainen, eikä sitä tule oikaista.
Lisäksi kehotetaan oikaisuvaatimuksen tekijöitä tarvittavilta osin tekemään tietopyyntö tai pyytämään hallintolain mukaista ohjausta ja neuvontaa, mikäli tarvitsevat soveltamisohjeen tulkinnasta lisätietoja.