Perustelut
Oheismateriaali 4 kpl: Kokoomus ja KD lausunto strategiaan, Tikkala Terhi lausunto IU HVA strategiaan, Vasemmistoliitto lausunto strategiaan Nieminen Mikko, Kompromissiesitys PJ
Hyvinvointialuelain (611/2021) 41 § mukaisesti hyvinvointialueella on oltava strategia, jossa aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.
Hyvinvointialue valmistelee strategiaa vuosille 2026 - 2029. Hyvinvointialuestrategista päättää aluevaltuusto hallintosäännön 25 § mukaisesti.
Hyvinvointialueen strategiassa tulee ottaa huomioon asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen hyvinvointialueen tehtäväalalla, palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset, hyvinvointialueen tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka ja asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Kaksikielisellä hyvinvointialueella strategiassa tulee huomioida kielellisten oikeuksien toteutuminen hyvinvointialueen palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa.
Hyvinvointialueen strategian tulee perustua arvioon hyvinvointialueen tilanteesta strategian laatimishetkellä sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista hyvinvointialueen tehtävien toteuttamiseen. Strategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Strategia tarkistetaan vähintään kerran aluevaltuuston toimikaudessa.
Itä-Uudellamaalla pelastustoimen toimintaympäristö on poikkeuksellisen haastava. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos toimii kolmella päätoimisella pelastusasemalla: Porvoossa, Loviisassa ja Sipoossa. Näiden lisäksi pelastuslaitoksella on viisi sivutoimista palokuntaa. Sopimuspalokuntia (VPK) alueella on 23 kpl, joiden kanssa yhteistyö perustuu sopimukseen.
Alueen riskit ovat kansallisesti katsoen poikkeukselliset. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella on ydinvoimalaitoksia, Suomen suurin öljysatama sekä merialue, jossa riskit merelliselle alusöljyvahingolle ovat kasvaneet Venäjän varjolaivaston myötä. Näiden lisäksi alueella sijaitsee Pohjoismaiden suurin kemianteollisuuden keskittymä, sekä logistiikkakeskus Sipoossa. Emme myöskään saa unohtaa riskikohteena kulttuurisesti arvokkaita vanhoja kaupunginosia Porvoossa ja Loviisassa.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen strategia julkaistaan 25.3.2026, ja Varautuminen ja turvallisuus - lautakunta antaa hyvinvointialuestrategiasta lausunnon aluehallitukselle, jonka vastuulla on hyvinvointialuestrategian valmistelu.
Varautuminen ja turvallisuus - lautakunnan jäsenille toimitetaan sähköposteihin julkaistu strategia, ja jäseniltä pyydetään kirjalliset kommentit sunnuntaihin 29.3. klo 20:00 mennessä lautakunnan sihteerin sähköpostiin. Ne tullaan kokouksessa esittelemään lautakunnalle.
Ehdotus
Esittelijä
-
Peter Johansson, pelastusjohtaja /räddningsdirektör, peter.johansson@itauusimaa.fi
Varautuminen ja turvallisuus - lautakunta käsittelee liitteenä olevan hyvinvointialuestrategiasta tehdyn luonnoksen ja lausuu seuraavaa:
Varautuminen ja turvallisuus -lautakunta näkee positiivisena, että strategiassa on huomioitu koko hyvinvointialueen varautuminen ja turvallisuus, ja jossa pelastustoimi ja pelastuslaitos ovat keskeinen tekijä. Tätä tulee strategian kautta edelleen vahvistaa.
Päätös
Varautuminen ja turvallisuus - lautakunta käsitteli liitteenä olevan hyvinvointialuestrategiasta tehdyn luonnoksen ja lausuu seuraavaa:
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on varautumisen näkökulmasta useita kriittisiä alueita ja kohteita, jotka vaikuttavat alueen turvallisuuteen, varautumiseen sekä pelastustoimintaan. Näitä kriittisiä kohteita ovat esimerkiksi Porvoon Kilpilahden öljyjalostamo ja yksi Suomen suurimmista satamista, Loviisan ydinvoimala sekä alueen merkittävät logistiikkakeskittymät. Lisäksi alueen yleinen geopoliittinen sijainti ja meren sekä rajan läheisyys asettavat omat haasteensa.
Nykyisessä muuttuneessa turvallisuusympäristössä ja maailmantilanteessa sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista johtuvien sään ääri-ilmiöiden perusteella, varautumisen merkitys korostuu, ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen on varmistettava sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimintakyky myös kriisitilanteissa, ja se edellyttää järjestelmällistä varautumista myös häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin.
Hyvinvointialueen toiminnassa on vahvistettava valmiutta vastata muuttuneen lainsäädännön myötä tulleisiin uusiin velvoitteisiin, joiden mukaan hyvinvointialueiden tulee varautua sotilaalliseen voimankäyttöön tai sen uhkaan. Hallitus on osoittanut lisäbudjetissaan alueille lisärahoitusta varautumisen kehittämiseen, ja tämä rahoitus on hyödynnettävä suunnitelmallisesti turvallisuuden vahvistamiseksi.
Strategiakaudella painopisteen tulee siirtyä varautumissuunnitelmien käytännön toimeenpanoon: varautumista tulee vahvistaa koko organisaatiossa koulutuksen, säännöllisten harjoitusten sekä selkeiden toimintamallien avulla. Varautuminen tulee toteuttaa tiiviissä yhteistyössä pelastustoimen, kuntien, poliisin, puolustusvoimien ja muiden viranomaisten sekä keskeisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
Varautumisyhteistyön tavoitteena tulee olla yhteisen tilannekuvan ja toimivien yhteistyörakenteiden muodostaminen ja kehittäminen, jotta nopea ja vaikuttava toiminta varmistuu kaikissa turvallisuustilanteissa. Tässä yhteistyössä tulee huomioida esimerkiksi alueen toimivien väestönsuojatilojen riittävyys ja toimeenpanovalmius.
Varautuminen ja turvallisuus -lautakunta edellyttää, että strategian visioon lisätään kirjaus “Hyvinvointialueella varaudutaan erilaisiin turvallisuustilanteisiin.”
Lisäksi lautakunta ehdottaa, että strategian toimeenpanokohtaan lisätään “Varautumista tulee vahvistaa koko organisaatiossa koulutuksen, säännöllisten harjoitusten sekä selkeiden toimintamallien avulla.”
Varautuminen ja turvallisuus -lautakunta pyytää myös huomioimaan, että pelastustoimi on keskeinen osa hyvinvointialueen kokonaisturvallisuutta. Strategiakaudella tulee varmistaa pelastustoimen riittävät toimintaedellytykset, resurssit ja toimintakyky sekä vahvistaa pelastustoimen roolia alueellisessa varautumisessa ja turvallisuusyhteistyössä.
Lautakunta katsoo, että strategia on osin keskeneräinen, ja tulevina vuosina strategiaprosessissa tarvitaan tavoitteiden ja tahtotilan kokonaisvaltaista selkeyttämistä.