Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
vs. vastuualuejohtaja (perhe- ja sosiaalipalvelut) Hanna Kaunisto
vastuualuejohtaja (terveyspalvelut) Carita Schröder
vastuualuejohtaja (ikääntyneiden palvelut) Kirsi Oksanen
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
Itä-Uudenmaan vammaisneuvoston selvityspyyntö on saapunut Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kirjaamoon 22.9.2025. Selvityspyyntö on merkitty tiedoksi palveluiden järjestäminen-lautakunnan kokouksessa 30.9.2025 (§102) ja samassa yhteydessä sovittiin, että vastaus annetaan kootusti 4.11.2025.
Vammaisneuvosto on liitteenä olevassa selvityspyynnössä nostanut esille huolenaiheita ja/tai epäkohtia liittyen vammaispalvelujen hakemisen ongelmiin, hoitotarvikejakelun ongelmiin, proteesivastaanottoon, AVH-potilaiden kuntoutukseen ja kotihoitoon, Porvoon sairaalaan ja lääkehoitoon liittyen. Selvityspyynnön kysymykset ovat kokonaisuudessaan luettavissa liitteessä, tähän tekstiin on poimittu tiivistelmät.
1. Vammaispalveluiden hakemisen ongelmat
Tiivistelmä:
Vammaisneuvosto toteaa keväällä käyttöönotetun käytännön, jossa ei oteta vastaan puhelimitse ja sähköpostitse tehtyjä hakemuksia, olevan lainvastainen. Käytäntö ei ota huomioon vammaisuuteen usein liittyviä piirteitä, ja käytäntö vaikeuttaa ja hidastaa kohtuuttomasti palveluiden hakemista. Lisäksi hva-sivustoilla olevat lomakkeet ovat epäkäytännöllisiä, huonosti suunniteltuja ja niissä on selkeitä puutteita.
Vastaus:
Haasteena hyvinvointialueelle siirryttäessä oli palveluiden hakemisen erilaiset käytännöt kunnissa. Tästä syystä vammaispalveluiden hakemusta ja hakemuskäytäntöjä on pitänyt tarkentaa sekä asiakkaille että työntekijöille. Vammaispalveluiden asiakasohjausta ja sähköisiä palveluja on kehitetty hakemisen turvaamiseksi. Vammaispalveluiden asiakasohjausta on muutettu 1.8.2025 alkaen, niin että asiakasohjausta hoitaa yksi sosiaaliohjaaja. Yhteydenotot asiakasohjaukseen tulevat puhelimitse, sähköpostitse keskitettyyn osoitteeseen (vammaispalvelut.porvoo@itauusimaa.fi) tai turvapostilla sähköisesti tai postitse. Asiakasohjauksesta ollaan yhteydessä uusiin asiakkaisiin puhelimitse ja tehdään ensiarviointi palvelujen tarpeesta, jonka jälkeen asia siirtyy asiakkaan oma työntekijälle. Palveluissa olevien asiakkaiden kohdalla oma työntekijä on yhteydessä palveluiden tarpeesta.
Hakemukset, jotka ovat ohjautuneet poissaolevien työntekijöiden omiin sähköposteihin on ollut mahdotonta siirtää oikeille käsittelijöille. Henkilöstön vaihtuessa sähköpostihakemuksia on jäänyt käsittelemättä, jolloin asiakkaat ovat jääneet ilman palvelua tai palveluiden saaminen on viivästynyt. Työntekijöitä on ohjeistettu laittamaan automaattinen vastaus sähköpostiin, kun heidän työsuhteensa vammaispalveluissa päättyy, mutta käytäntö ei aina toteudu. Yhteydenottotilanteissa on neuvottu asiakkaita hakemaan palvelua kirjallisesti joko sähköisesti tai postittamalla hakemus asiakkaalle, jotta vältytään hakemusten ”katoamiselta”. Asiakkaan oikeusturvan ja palvelun saatavuuden turvaamiseksi on korostettu keskitettyä kirjallisen hakemuksen lähettämistä. Näin vältytään tilanteelta, jossa hakemus ei siirtyisi käsittelyyn lainkaan. Suulliset ja tiedossa olevat sähköpostilla toimitetut hakemukset on kirjattu tietojärjestelmiin.
Kotisivuja tullaan syksyn 2025 aikana uudistamaan ja lomakkeita. Hakemuskäytäntöjä sujuvoitetaan jatkuvasti erilaisilla tietoturvallisilla ja asiakkaan oikeusturvan huomioivilla toiminnoilla. Edelleen kaikki lainmukaiset palveluiden hakemisen tavat ovat käytössä.
Vammaispalveluiden hakeminen perustuu lainsäädäntöön, joka turvaa asiakkaan oikeudet ja varmistaa asianmukaisen käsittelyn. Hallintolain 19 §:n mukaan hallintoasia pannaan vireille kirjallisesti, ellei viranomainen toisin salli. Kirjallinen hakemus varmistaa, että vaatimukset ja niiden perusteet on selkeästi esitetty, mikä helpottaa päätöksentekoa ja mahdollistaa muutoksenhaun. Kirjallinen muoto ei ole aina pakollinen, mutta se on vahvasti suositeltava, jotta hakemus voidaan käsitellä asianmukaisesti ja hakijan oikeudet turvataan. Kirjallinen hakemus myös tukee vammaispalvelulain (675/2023) ja sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaista päätöksentekoa ja palvelutarpeen arviointia. Vammaispalvelut ottavat vastaan hakemuksia suullisesti tai muun yhteydenoton kautta, mikäli asiakkaan tilanne niin edellyttää, jolloin työntekijä kirjaa hakemuksen asianmukaisesti.
Sähköpostitse lähetettyjen hakemusten vastaanottamiseen liittyy useita juridisia, tietoturvallisia ja hallinnollisia haasteita. Vaikka hallintolaki (434/2003) sallii sähköisen asioinnin, viranomaisen on voitava varmistaa, että hakemus on tullut oikealta henkilöltä ja että se sisältää tarvittavat tiedot. Sähköposti ei aina täytä näitä vaatimuksia luotettavasti. Sähköpostiviesti voi olla puutteellinen, epäselvä tai kadota järjestelmässä. Kirjallinen hakemus (esimerkiksi lomakkeella tai turvapostin kautta) varmistaa, että hakemus on tallennettu asianmukaisesti ja että siihen voidaan palata tarvittaessa esimerkiksi valitusprosessissa.
Tavallinen sähköposti ei myöskään ole turvallinen väline arkaluontoisten henkilötietojen, terveystietojen tai palvelutarpeiden lähettämiseen. Tietosuojalainsäädäntö (esim. EU:n GDPR) edellyttää, että henkilötietoja käsitellään turvallisesti. Sähköpostitse lähetetyt viestit voivat jäädä epähuomiossa käsittelemättä, jos ne eivät tule oikeaan järjestelmään tai eivät sisällä tarvittavia liitteitä. Virallinen hakemuslomake ohjaa hakijaa antamaan kaikki oleelliset tiedot asian käsittelemiseen ja palvelujen järjestämiseen.
2. Hoitotarvikejakelun ongelmat
Tiivistelmä:
Hoitotarvikejakelun tulee pystyä vastaamaan myös äkillisesti syntyneeseen kiireelliseen tarpeeseen. Vammaisneuvosto painottaa, että soten kehittämistyötä on paikallaan tehdä yhteistyönä vammaisneuvoston kanssa, jotta asiakaslähtöisyys ja palveluiden asianmukainen toimivuus toteutuisivat heti muutosten tullessa voimaan.
Vastaus:
Yleisesti ottaen hoitotarvikejakelusta pystytään vastaamaan asiakkaalle seitsemän arkipäivän sisällä. Mikäli tarvittavaa hoitotarviketta on varastossa tai sen pystyy tilaamaan HUS:n tilausjärjestelmän kautta, tuote on noudettavissa korkeintaan kahden viikon kuluttua. Asiakkaita neuvottu tekemään tilaus hyvissä ajoin eli vähintään kolme viikkoa ennen hoitotarvikkeen arvioitua loppumista, jotta toimitusajat eivät aiheuta tuotteen loppumista asiakkaalta.
Harvinaisempia tuotteita ei säilytetä varastossa ollenkaan. Osa näistä on tilattavissa HUSin kautta ja osa joudutaan tilaamaan suoraan toimittajalta. Näiden osalta toimitusaika voi venyä jopa 2–3 viikkoon. Tällaisten tilanteiden varalle on erikoissairaanhoidon kanssa sovittu, että jos tarve muuttuu äkillisesti tai kyseessä on harvemmin käytössä oleva tuote, hoitotarvikkeet luovutetaan asiakkaalle erikoissairaanhoidosta, kunnes hoitotarvikejakelun on mahdollista toimittaa tuotteet asiakkaalle.
Jos kyseessä on kiireellinen tarve, terveysaseman takaisinsoittopalvelusta on valittavissa kiireellinen linja. Kiireellisten puheluiden takaisinsoitto on saman päivän aikana. Takaisinsoittopalvelun ja vastaanoton henkilökunnalla on omat erilliset yhteydenottokanavansa keskitettyyn hoitotarvikejakeluun.
3. Proteesivastaanotto
Tiivistelmä:
Järjestelystä seuraa päivittäisiä vaaratilanteita esim. amputoitujen kohdalla, kun henkilö joutuu siirtymään (esim. sänkyyn) rikkoutuneen ja pettävän proteesin varassa. Myös mikä tahansa ihoa vaurioittava vika proteesissa voi muodostua kohtalokkaaksi, kun korjaukset viivästyvät pelkän byrokratian takia. Vammaisneuvosto muistuttaa, että soten tulee toimia asiakaslähtöisesti, ja ottaen huomioon todelliset tilanteet. Vaaraa aiheuttavat viivästymät eivät ole hyväksyttäviä. Hyvinvointialueen kannalta viivästymät voivat aiheuttaa seurauksia, jotka tulevat hyvinvointialueelle kalliimmiksi kuin nopea, joustava tapa vastata tarpeisiin.
Vastaus:
Keskisen alueen (Porvoo) apuvälinepalveluiden muutosta ja puhelinnumeron muuttumisesta vuosi sitten tiedotettiin laajasti verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja mediatiedotteilla. Moni paikallismedioista tarttui tiedotteeseen ja julkaisi siitä oman uutisensa. Olisi myös ollut mahdollista ostaa lehti-ilmoituksia paikallislehtiin, mutta taloudellisista syistä siitä luovuttiin. Kaikkia apuvälinekeskuksen asiakkaita ei ole voitu mitenkään henkilökohtaisesti kontaktoida muuton yhteydessä.
Kiireellisissä huoltotarpeissa voi olla puhelimitse yhteydessä apuvälinepalveluihin.
Lääkäri ei allekirjoita huoltoratkaisuja eli siitä ei aiheudu viivästymistä.
Uusien proteesien hankinta käsitellään pääsääntöisesti kuntoutustyöryhmässä hyvinvointialueen prosessin mukaisesti.
4. AVH-potilaiden kuntoutus
Tiivistelmä:
Kuntoutuksen rajaus 65-vuotiaiden kohdalla on outo. Kyseisessä iässä monet jatkavat vielä työtään, vielä useammat hoitavat lapsenlapsiaan ja/tai ikääntyneitä vanhempiaan. Monet matkailevat maailmalla tai retkeilevät erämaareiteillä. Onko hyvinvointialueella tosiaan varaa jättää tämän ikäiset intensiivisen ja avh-osaamiseen perehtyneet kuntoutuksen ulkopuolelle?
Vastaus:
HUS:n neurologian linjajohto on linjannut, että koska Porvoon sairaalan osastohoito ei täyttänyt kuntoutusyksikön kriteereitä, alle 65-vuotiaiden aivoverenkierron häiriöiden kuntoutus hoidetaan muissa HUS:n yksiköissä, joissa on tarpeellinen osaaminen asiassa. Samalla HUS on linjannut, että yli 65-vuotiaiden AVH kuntoutus hoidetaan hyvinvointialueiden perusterveydenhuollossa.
Hyvinvointialueen perustason kuntoutuksen ei ole tarkoitus vastata erikoissairaanhoidossa tapahtuvaa kuntoutusta, mutta perustason kuntoutusta pystytään hyvin järjestämään osastolla 4 sekä lääkinnällisen kuntoutuksen että kuntouttavan hoitotyön keinoin. Osastolla toteutetaan erikoissairaanhoidon neurologin potilaalle tekemää yksilöllistä kuntoutussuunnitelmaa.
Erikoissairaanhoidon kanssa on käyty keskustelua, että olisiko hyvinvointialueilla mahdollisuutta tulevaisuudessa perustaa yhteinen osasto, jossa voisi kuntouttaa iäkkäämpiä, haastavampaa kuntoutusta tarvitsevia potilaita, mutta tällä hetkellä sellaista mahdollisuutta ei ole.
5. Kotihoito, Porvoon sairaala ja lääkehoito
Tiivistelmä:
Kotihoidossa vain sairaanhoitajilla on pääsy lääketietoihin, joten perjantaina sairaalahoitoon päätyneen kohdalla vasta maanantaina voidaan lääkitys varmalla tavalla selvittää.
Vastaus:
Kotihoidon sairaanhoitajat ja lähihoitajat näkevät lääke- ym. tiedot eli lääkitys pystytään tarkistamaan kotihoidosta vuorokauden kaikkina aikoina. Hyvinvointialueen eri asiakas- ja potilastietojärjestelmät vaikuttavat siihen, näkeekö asiakkaan lääketietoja mobiilista vai kotihoidon toimiston tietokoneelta eli joillakin alueilla lääkelistoja näkee vain tietokoneelta käsin.
Kotihoidon kansiot pyritään pitämään aina ajan tasalla, mutta valitettavasti tämä ei aina toteudu yrityksistä huolimatta. Kotihoidon käsityksen mukaan, sairaalan sairaanhoitajilla on Navitas-oikeudet ja sitä kautta on mahdollista nähdä kotihoidon lääkärin tekstit.