Aluehallitus, kokous 30.10.2025

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot:  
vastuualuejohtaja Hanna Kaunisto 
vastuualuejohtaja Carita Schröder 
vastuualuejohtaja Kirsi Oksanen 
talousjohtaja Minna Sevón 
talouspäällikkö Annette Povenius 
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi 

Määrärahamuutokset vuoden 2025 talousarvioon 

Aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2025 talousarvion kokouksessaan 10.12.2024 § 101 ja samalla hyväksyi käyttötalouden määrärahojen sitovuustasoksi valtuustoon nähden hyvinvointialueen toimintakatteen, tuloslaskelmaosan sitovuustasoksi yleiskatteisen rahoituksen ja nettorahoitustuotot/-kulut sekä rahoitusosan sitovuustasoksi lainakannan muutoksen.

Käyttötalouden muutosesitykset vuoden 2025 talousarvioon 

Tammi – syyskuun osavuosikatsaukseen päivitetyn ennusteen mukaan toimintakulut ylittävät talousarvion noin 28,2 miljoonalla eurolla. Talousarvioon laskettu 6 prosentin korotus edellisvuoden henkilöstökuluihin verrattuna ei riitä kompensoimaan vuoden 2025 palkankorotuksia täysimääräisesti sisältäen palkkaharmonisaation. Henkilöstökulujen ennustetaan ylittävän 0,9 miljoonaa euroa talousarvion, avustusten 1,4 miljoonaa ja muiden toimintakulujen 0,3 miljoonaa euroa. Palveluostojen ennustetaan ylittävän talousarvion 25,2 miljoonalla eurolla. Pelkästään asiakaspalveluostoihin ennustetaan käytettävän 20,8 miljoonaa ja työvoiman vuokraukseen 2,6 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän. Asiakaspalveluostoissa HUS-yhtymän kehyslaskutuksen ylitysarvio on noin 10,6 miljoonaa euroa. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osalta ennustetaan syntyvän 0,4 miljoonaa euroa ylitystä talousarvioon nähden.

Kokonaisuudessaan toimintakuluihin esitetään 24 392 410 euron määrärahakorotusta. Koska toimintatuotot ovat ennusteen mukaan toteutumassa budjetoitua paremmin, ei koko toimintakuluylitykselle ole tarpeellista hakea määrärahakorotusta. Tarkempi erittely toimiala- ja vastuualuetason muutostarpeista on esitetty erillisessä liitteessä sisältäen tiedon kustannuspaikka- ja tilitasolla.

Konserni- ja strategiapalveluissa vuoden 2025 talousarvion toimintakulujen ennustetaan alittuvan erityisesti digipalveluissa, jonne esitetään tehtäväksi 800 000 euron pienennys talousarvioon ohjelmisto- ja lisenssimaksuihin sekä ICT-laitteiden vuokrakustannuksiin. Hallintopalveluihin esitetään 200 000 euron pienennys elintarvikkeisiin. HR-palveluissa työterveyshuollon ja HPK palvelut Oy:ltä ostettuihin palveluihin ennustetaan talousarvioylitystä. Työterveyshuollon käytön kasvuun on reagoitu ja sovittu Työterveyshuolto Mehiläisen kanssa toimenpiteistä kustannusten hillitsemiseksi. Esitetään korotettavaksi työterveyshuollon palveluihin 200 000 euroa ja palveluiden ostoihin 95 730 euroa. 

Pelastustoimessa vuoden 2025 talousarvion toimintakulujen ennustetaan niin ikään alittuvan. Talousarvioalitukset kohdistuvat pelastustoimintaan, jonne esitetään tehtäväksi 248 037 euron pienennys henkilöstökuluihin ja muihin palveluihin 250 000 euroa.  

Sosiaali- ja terveystoimen toimialalla toimintakulujen talousarvio vuodelle 2025 on osoittautunut liian tavoitteelliseksi. Kokonaisuudessaan toimialan toimintakuluja esitetään korotettavaksi 25 594 717 euroa. 

Perhe- ja sosiaalipalveluissa vammaispalveluihin on tarve tehdä 7 221 000 euron määrärahakorotus. Koko toimintakuluylitykselle, 8 080 280 euroa, ei ole tarpeellista hakea määrärahakorotusta, sillä vastuualueen muilla tulosyksiköillä ennustetaan ylijäämää tilikaudelle. Vammaispalveluiden talousarvioylitystä selittää uuden vammaispalvelulain voimaantulo, jota myötä uusia hakemuksia on jo syyskuun lopun tilanteessa 128 kappaletta enemmän kuin koko vuonna 2024. Lisäksi kehitysvammapsykiatrian asiakkuuksien siirtyminen terveyspalveluista vammaispalveluiden korottaa määrärahatarvetta. Kaikissa vammaispalvelulain alaisissa palveluissa, joissa on määrärahakorotustarve, asiakkaalla on subjektiivinen oikeus palveluun.  Asiakaspalveluostoihin on tarve tehdä 4 606 000 euron määrärahakorotus henkilökohtaiseen apuun, työtoimintaan, kehitysvammapsykiatriaan ja asumispalveluihin. Työvoimavuokraukseen ja muihin palveluihin korotustarve on 1 230 000 euroa, omaishoidon tukeen ja muihin vammaispalveluihin kohdistuviin avustuksiin korotustarve on 1 385 000 euroa. 

Erikoissairaanhoitoon kohdistuu 10 576 000 euron määrärahakorotustarve HUS-yhtymän kehystä suuremman palvelukäytön vuoksi. Itä-Uudellamaalla erikoissairaanhoidon palvelutarve on korkeampi kuin muilla Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingissä mm. ikääntyneemmän väestön ja pidempien hoitojaksojen vuoksi. Näin ollen asukasmäärään perustuva erikoissairaanhoidon kustannusallokaatio ei riitä kattamaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen väestön palvelutarvetta. 

Yhteisten terveyspalveluiden vastuualueeseen kohdistuu 3 465 347 euron määrärahakorotustarve. Lasten kuntoutus itäisellä alueella kuormittaa taloutta eniten oman henkilökunnan puutteen vuoksi, mikä on johtanut laajamittaiseen ostopalveluiden käyttöön (toiminta- ja puheterapia). Keskinen ja läntinen alue osoittavat, että lasten lääkinnällinen kuntoutus omana palvelutuotantona on selvästi kustannustehokkaampaa. Aikuisten kuntoutuksessa budjetti ylittyy pääasiassa fysioterapian ja puheterapian osalta, osittain lisääntyneen tarpeen ja alun perin liian tiukkojen raamien vuoksi. Keskitetyn apuvälinekeskuksen keskittäminen on viivästynyt eikä tavoiteltua säästöä ole saatu vielä aikaiseksi. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin korotustarve on 365 000 euroa ja puheterapian ostopalveluihin 78 578 euroa. Laboratorio- ja kuvantamispalveluiden käyttö on vähentynyt noin 4 % mutta HUS Diagnostiikkakeskus on nostanut palveluiden hintaa useampaan kertaan vuoden aikana. Vastaanottopalveluiden laboratoriotutkimusten ja kuvantamispalveluiden määrärahoja esitetään korotettavaksi 1 148 000 euroa. Suun terveydenhuollon ja Sipoon vastaanottopalveluiden osalta henkilöstökulujen ylitys johtuu yleiskorotuksista ja lääkäreiden sekä hammaslääkäreiden palkkaharmonisaatiosta. Heille on luotu uraporrasjärjestelmä suoritepalkkioineen. Sipoon vastaanottopalveluiden sekä suunterveydenhuollon henkilöstökuluihin esitetään määrärahakorotusta 403 506 euroa. Suun terveydenhuollon asiakaspalveluostoihin on kulunut enemmän rahaa oikomishoidon kilpailutuksen myöhästymisen takia. Henkilöstövajeen takia oikomishoitoa joudutaan tekemään pääosin ostopalveluna. Terveysasemapalveluissa asiakaspalveluostot ylittyvät pääosin muilta hyvinvointialueilta tulleista maksuista, johon kuuluvat muille hyvinvointialueille terveydenhuollon palvelut siirtäneiden kustannukset. Asiakaspalveluostoihin esitetään määrärahakorotusta 255 000 euroa. Yhteisiin terveyspalveluihin on perustettu keskitetty hoitotarvikejakelu tilikauden aikana. Keskitetyn hoitotarvikejakelun kustannukset ovat arvioitua isommat. Lisäksi ilmaisjakelutarvikkeiden hinnat ovat nousseet. Ilmaistarvikejakelun kriteerit on päivitetty ja yhtenäistetty mutta se ei vielä näy riittävästi säästönä. Ilmaisjakelutarvikkeiden korotustarve on 1 215 263 euroa, ikääntyneiden palveluiden ilmaisjakeluun talousarviossa budjetoidut määrärahat 980 750 esitetään siirrettäväksi terveyspalveluille ja lisäksi esitetään ilmaisjakelutarvikkeiden määrärahaa korotettavaksi 234 513 euroa.  

Ikääntyneiden palveluihin on tarve tehdä 4 900 580 euron määrärahakorotus. Ikääntyneiden palveluiden vastuualueella asumispalveluyksiköissä henkilöstökulujen budjetoidut määrärahat ovat liian alhaiset, sillä talousarvioon laskettu 6 prosentin korotus ei riitä kompensoimaan vuoden 2025 palkankorotuksia ja palkkaharmonisaatiota täysimääräisesti. Lisäksi yksiköiden sairauspoissaolojen kasvu on vaikuttanut sijaistarpeisiin, joita ei ole talousarviossa osattu arvioida. Henkilöstökuluja esitetään korotettavaksi asumispalveluyksiköihin 1 319 714 euroa.  Asiakaspalveluiden ostoihin on varattu liian vähän määrärahoja suhteessa toteutuvaan palvelutarpeeseen ja kustannustasoon. Kilpailutuksen yhteydessä tapahtunutta hinnankorotusta ei ole huomioitu määrärahojen mitoituksessa ja asiakaspaikkoja on ostettu enemmän kuin alkuperäisessä suunnitelmassa on huomioitu. Asiakaspalveluiden ostot ympärivuorokautiseen palveluasumiseen korottamistarve on  
4 561 616 euroa. Asumispalveluyksiköiden aineiden ja tarvikkeiden määrärahoista siirretään terveyspalveluiden keskitettyyn hoitotarvikejakeluun 980 750 euroa.  

Tuloslaskelmaosan määrärahamuutosesitykset vuoden 2025 talousarvioon 

Hyvinvointialueelle on myönnetty vuodelle 2025 valtion rahoitusta maksupäätöksen (VN/34112/2024, 20.12.2024) mukaisesti. Maksatuspäätöksen mukaista vuoden 2025 valtion rahoitusta on muutettu uudella maksatuspäätöksellä (VN/34112/2024, 24.6.2025), jonka mukaan vuoden 2025 rahoitus hyvinvointialueelle on 425 398 039 euroa, joten valtion rahoituksen korottamistarve on 307 570 euroa. 

Rahoitustuottojen ja -kulujen neton ennustetaan toteutuvan noin 0,6 miljoonaa euroa budjetoitua heikommin, koska käyttötalousmenojen rahoittamiseen on jouduttu ottamaan lyhytaikaista lainaa. Rahoitustuotot eivät toteudu arvioidun talousarvion mukaisesti, sillä pankkitilin limiitti on ollut käytössä, eivätkä rahoitustuotot riitä kattamaan kasvaneita lainojen korkokuluja. Rahoitustuottoihin esitetään yhteensä 239 290 euron määrärahojen laskua ja rahoituskuluihin 379 080 euron määrärahalisäystä. Tarkempi erittely muutoksista on esitetty erillisessä liitteessä. 

Rahoituslaskelmaosan määrärahamuutosesitykset vuoden 2025 talousarvioon 

Käyttötalousmenojen toteumaennuste on heikentynyt merkittävästi sitten alkuvuodesta ennustetun tason, joten hyvinvointialueen on haettava 18,4 miljoonaa euroa arvioitua enemmän lyhytaikaista rahoitusta vuoden 2025 toimintakulujen kattamiseen. Pitkäaikaisen lainan nosto siirtyi vuodelta 2024 vuodelle 2025, joten pitkäaikaista lainaa on ollut tarve nostaa 9,3 miljoonaa euroa aiemmin arvioidun 7,9 miljoonan euron sijaan. Näin ollen talousarviota on tarve korottaa 9,3 miljoonalla eurolla. Lainakannan kokonaismuutokseksi muodostuu esitettyjen muutosten jälkeen hyväksytyn talousarvion 11,5 miljoonan euron sijaan 39,2 miljoonaa euroa. 

Päätösehdotus

Hyvinvointialuejohtaja: 

Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle: 

• toimintakulujen määrärahaa korotettavaksi yhteensä 24 392 410 euroa ja toimintakatteen heikentymistä vastaavasti vuoden 2025 talousarvioon nähden, 

• rahoitustuottoja vähennettäväksi 239 290 euroa ja rahoituskuluja korotettavaksi 379 080 euroa vuoden 2025 talousarvioon nähden, 

• pitkäaikaisia lainoja kasvatettavaksi 9 265 000 euroa ja lyhytaikaisia lainoja kasvatettavaksi 18 446 000 euroa alkuperäiseen talousarvioon nähden sekä 

• valtion rahoitusta kasvatettavaksi 307 570 euroa 

• oikeuttaa talouspalvelut viemään hyväksytyt muutokset täytäntöön. 

Pykälä tarkastetaan heti.