Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
talousjohtaja Minna Sevón
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
Hyvinvointialuelain (611/2021) 115 § mukaan aluevaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä hyvinvointialueelle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio, sekä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvion 2026 ja taloussuunnitelman 2026–2028 yhteydessä laaditaan investointisuunnitelma. Lisäksi siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan.
Taloussuunnitelmassa hyväksytään hyvinvointialueen hyvinvointialuestrategiaa toteuttavat toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen alijäämä vuonna 2023 oli 34,6 miljoonaa euroa ja vuonna 2024 alijäämä asettui 48,5 miljoonaan euroon. Kumulatiivinen alijäämä vuosilta 2023–2024 on 83,1 miljoonaa euroa. Osavuosikatsauksessa 1–9/2025 tilikauden alijäämän ennustetaan olevan 16,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 alijäämäennuste huomioiden kumulatiivinen alijäämä vuoden 2025 lopussa on noin 100 miljoonaa euroa. Talousarviossa ja -suunnitelmassa 2026–2028 tulee osoittaa, että vuosien 2023–2025 alijäämät saadaan katettua vuoden 2026 loppuun mennessä.
Toimintaympäristön vaikutukset ja taloussuunnitelmaan sisältyvät merkittävimmät riskit
Taloussuunnitelmaan liittyy merkittävää epävarmuutta valtion rahoituksen riittävyyden osalta. Hyvinvointialueen omaa tuotantoa sopeuttamalla vuosien 2023–2025 alijäämiä ei pystytä kattamaan vuoden 2026 loppuun mennessä ja samanaikaisesti turvaamaan riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen palvelujen järjestäminen. Kumulatiivisten alijäämien kattaminen vuoden 2026 loppuun mennessä on mahdollista ainoastaan valtion lisärahoituksen turvin.
Tilastokeskuksen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä syveni 4,4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2024. Erityisesti hyvinvointialueilla käyttötalouden kustannukset ovat kasvaneet selvästi ennustettua suuremmiksi. Alijäämät vuonna 2023 olivat yhteensä noin 1,3 miljardia euroa ja vuonna 2024 alijäämät asettuivat 1,1 miljardin euron tasolle. Vuonna 2025 ennustetaan hyvinvointialueiden tuloksien kääntyvän ylijäämäisiksi koko maan tasolla. Kuitenkin talouden tasapainottaminen rahoituslain edellyttämässä aikataulussa tulee olemaan valtaosalle hyvinvointialueista erittäin haasteellista.
Sote-toimialan työvoima- ja palvelutarpeen arvioidaan tulevaisuudessa kasvavan. Väestö ikääntyy, millä on vaikutuksia työvoimapulaan sekä julkisen sektorin työntekijöiden eläköitymisen että ikääntyneiden palvelutarpeen kasvun kautta.
Talousarvio ja -suunnitelma 2026–2028 sekä tuottavuusohjelma
Aluehallitus hyväksyi taloussuunnitelmakehyksen vuosille 2026–2028 12.6.2025 § 147. Demokratiapalveluiden ja konserni- ja strategiapalveluiden lautakuntana toimii aluehallitus, joka käsittelee talousarvioesityksiä vuodelle 2026 kokouksessaan 30.10.2025. Demokratiapalveluiden 2026 talousarvioesitys on päätetyn kehyksen mukainen. Demokratiapalveluiden vuoden 2026 talousarvioksi esitetään toimintakatetta, joka on nettona enintään - 967 000 euroa. Konserni- ja strategiapalveluiden toimintatuottojen talousarvioesitys on 0,1 miljoonaa euroa alhaisempi ja toimintakulujen osalta 0,5 miljoonaa euroa hyväksyttyä kehystä korkeampi eli nettona 0,6 miljoonaa euroa päätettyä kehystä heikompi. Konserni- ja strategiapalveluiden talousarvioesityksessä on huomioitu ruokapalveluiden ja laitoshuollon kokonaisulkoistuksesta saatavat noin 1,6 miljoonan euron vuotuiset tuottavuushyödyt huhtikuun 2026 alkupuolelta lukien. Lisäksi vuokrakustannuksiin on saatu neuvoteltua 0,6 miljoonan euron kustannusalenema sekä hinnantarkistuksien että toimitiloista luopumisen myötä. Konserni- ja strategiapalveluiden vuoden 2026 talousarvioksi esitetään toimintakatetta (sis. ulkoiset ja sisäiset erät), joka on nettona enintään - 23 632 000 euroa.
Pelastustoimen toimialan talousarvioesitys 2026 on toimintatuottojen osalta noin 0,8 miljoonaa euroa ja toimintakulujen osalta 1,1 miljoonaa euroa hyväksyttyä kehystä korkeampi eli nettona 0,3 miljoonaa kehyspäätöstä heikompi. Varautuminen ja turvallisuus -lautakunta päätyi kokouksessaan 23.9.2025 esittämään aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2026 talousarvioksi toimintakatteen (sis. ulkoiset ja sisäiset erät), joka on nettona enintään - 13 230 671 euroa. Henkilöstökuluihin tehtyjen tarkistusten myöstä toimintakate-esitys asettuu - 13 589 000 euroon.
Sosiaali- ja terveystoimen toimintatuottojen talousarvioesitys on 0,7 miljoonaa euroa alhaisempi ja toimintakulujen osalta 17,5 miljoonaa euroa hyväksyttyä kehystä korkeampi eli nettona 18,2 miljoonaa euroa aluehallituksen päättämää kehystä heikompi. Vuoden 2026 talousarvioesityksessä ei ole lautakuntavaiheen valmistelussa huomioitu sellaisia tuottavuusohjelman toimenpiteitä, jotka edellyttävät yhteistoimintaneuvotteluja. Palvelujen järjestäminen -lautakunta päätyi kokouksessaan 15.10.2025 esittämään aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2026 talousarvioksi toimintakatteen (sis. ulkoiset ja sisäiset erät), joka on nettona enintään - 414 230 000 euroa. Henkilöstökuluihin tehtyjen tarkistusten myöstä toimintakate-esitys asettuu - 414 372 000 euroon.
Kokonaisuudessaan hyvinvointialueen talousarvioesitys vuodelle 2026 jää toimintakatteessa 28,9 miljoonaa euroa heikommaksi kuin aluehallituksen päättämä kehys. Kehyspäätös sisälsi toimialoille kohdistetun toimintakatetavoitteen lisäksi 10 miljoonan euron edestä tehostamistoimenpiteitä, joita ei ollut allokoitu toimialakohtaisesti.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialuevaltuuston 12.12.2023 hyväksymässä tuottavuusohjelmassa on tavoiteltu vuosina 2024–2026 kokonaisuudessaan 52 miljoonan euron toiminnallisia hyötyjä. Vaikka hyvinvointialueen tuottavuusohjelman toimenpiteet ovat olleet oikeansuuntaisia ja tarkoituksenmukaisia, säästövaikutukset näkyvät viiveellä ja osittain vasta tulevina vuosina. Ensimmäisen tuottavuusohjelman toimenpiteiden voidaan todeta olleen riittämättömiä.
Valtiovarainministeriö on 17.6.2025 päätöksellään päättänyt käynnistää arviointimenettelyn Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Arviointiryhmän tehtävänä on laatia yhdessä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa toimenpide-ehdotukset alueen talouden tervehdyttämiseksi ja palvelujen turvaamiseksi aluevaltuuston käsittelyä varten. Oleellisinta on saada aikaiseksi uskottavat, palvelut turvaavat ja talouden tasapainoon tähtäävät toimenpide-ehdotukset, joiden toteuttamiseen alue sitoutuu. Arviointiryhmä ei käytä päätösvaltaa, mutta hyvinvointialueen on käsiteltävä arviointiryhmän tekemät toimenpide-ehdotukset ja saatettava niitä koskevat päätökset valtiovarainministeriön tietoon mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Arviointimenettelyn aikana hyvinvointialueen päätöksentekoa on rajoitettu siten, että merkittäviä tai pitkäaikaisia talouteen negatiivisesti vaikuttavia päätöksiä ei saa tehdä. Tavoitteena on, että arviointiryhmän työ saadaan päätökseen kesän 2026 alussa. Arviointiryhmän tulee ottaa kantaa aluejakoselvityksen tarpeellisuuteen toimenpide-ehdotustensa yhteydessä.
Aluehallitus päätti 9.10.2025 § 226 käynnistää hyvinvointialueella konserni- ja strategiapalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut sellaisista mahdollisista talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteistä, joilla voi olla henkilöstövaikutuksia. Ilman uskottavaa tuottavuusohjelmaa hyvinvointialueen vuosien 2026–2027 tulokset tulevat olemaan alijäämäisiä ja syventävät alijäämäkertymää entisestään. Vasta vuonna 2028 olisi mahdollista päästä ylijäämäiseen tulokseen. Laskennallisesti tuottavuusohjelmalla tulisi saavuttaa 60 – 65 miljoonan euron toiminnalliset hyödyt, jotta hyvinvointialueen kertyneet alijäämät olisi mahdollista kattaa vuosien 2028 – 2029 kuluessa.
Ilman päätöksiä tuottavuusohjelmasta ja sen tinkimätöntä toteuttamista hyvinvointialueen kumulatiivinen alijäämä vuoden 2026 lopussa on yli 116 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueen omaa tuotantoa sopeuttamalla vuosien 2023 – 2025 alijäämiä ei pystytä kattamaan vuoden 2026 loppuun mennessä ja samanaikaisesti turvaamaan hyvinvointialueiden rahoituslain 11 §:ssä mainittujen perustuslain 19 §:n 3 momentissa tarkoitettujen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen tai perustuslain 7, 15 ja 20 §:ssä tarkoitettuihin perusoikeuksiin liittyvien pelastustoimen palvelujen järjestäminen. Ilman valtion lisärahoitusta alijäämiä ei ole mahdollista kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä.
Henkilöstö- ja henkilöstömenosuunnitelma
Suunnitteluvuoden 2026 osalta lähtökohtana on olemassa oleva henkilöstö ja ohjeistus on, että lisäyksiä ei lähtökohtaisesti esitetä. Henkilöstösuunnitelmaan 2026 on koottu virat ja toimet, joita esitetään lakkautettavaksi tai mahdolliset uudet perustettavat virat ja toimet perusteluineen.
31.8.2025 tilannepäivän mukaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen henkilöstömäärä yhteensä on 2889. Palvelussuhteista 79,63 % on työsopimussuhteisia ja 20,37 % virkasuhteisia. Suurin osa henkilöstöstä, eli 2297 henkilöä on vakituisessa palvelussuhteessa. 89,97 % henkilöstöstä on kokoaikaisessa palvelussuhteessa ja 6,85 % työskentelee osa-aikaisesti.
Eniten henkilöstöä on ikääntyneiden palveluissa, jossa työskentelee 900 henkilöä sekä perhe- ja sosiaalipalveluissa 837 henkilöä. Yhteisten terveyspalveluiden henkilöstömäärä on 617 henkilöä. Pelastuslaitoksella työskentelee 296 henkilöä. Konserni- ja strategiapalveluiden henkilöstömäärä on 243.
Palkkausjärjestelmien uudistaminen ja palkkojen harmonisointi aiheuttavat merkittäviä kustannusvaikutuksia myös vuonna 2026. Talousarvioesityksen läpikäynnin yhteydessä tarkistettiin henkilöstökulut ja niitä korotettiin aiemmasta esityksestä neljään prosenttiin, sillä kehyspäätöksessä ollut 2,5 % korotus alkuvuoden 2025 tasoon ei ole riittävä. Kehysvalmistelussa ei ollut täysimääräisesti huomioitu vuonna 2025 tehtyjä järjestelyvaraeräkorotuksia ja maksettua kertaerää. Lisäksi maan hallitus on esittänyt työttömyysvakuutusmaksujen korottamista 22.9.2025. Laki tulisi voimaan 1.1.2026. Tätä myötä työttömyysvakuutusmaksuja on korotettu tarkistetussa esityksessä 0,4 %. Vuoden 2026 talousarviossa henkilöstökuluista on poistettu määräaikaisten hanketyöntekijöiden palkat ja henkilösivukulut, mikä osaltaan tasapainottaa kustannuskehitystä. Lisäksi talousarvioesityksessä on huomioitu ravintopalveluiden ja laitoshuollon kokonaisulkoistuksen myötä saatavat henkilöstösäästöt. Kokonaisuudessaan henkilöstökulut kasvavat 2,8 miljoonaa euroa (1,8 %) vuoden 2025 verrattuna ennusteeseen.
Investointisuunnitelma ja investointien rahoitus
Vuodelle 2026 myönnetty lainanottovaltuus on 19 771 850 euroa. Investointisuunnitelmaa on tarkennettu vuoden 2026 osalta, sillä hyvinvointialueen lainanhoitokyky on olennaisesti heikentynyt vuoden 2025 käyttötalouden toteumaennusteen heikentymisen myötä.
Sipoon Söderkullaan rakennettava pelastus- ja ensihoitoasemahanke siirretään vuodella eteenpäin ja käsitellään uudestaan vuosien 2027 – 2030 investointisuunnitelmassa. Vuonna 2028 on tavoitteena käynnistää HUS-yhtymän kanssa yhteishankkeena Porvoon hyvinvointikeskuksen suunnittelu- ja toteutustyö. Vuonna 2023 myönnetty lainanottovaltuus sisälsi asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinnan, jonka käyttöönotto on käynnissä ja päättynee kesällä 2027. Suunnitelmakaudelle varataan ICT investointeihin asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönottoa varten 10,5 miljoonaa euroa ja arkiston hankintaan 2 miljoonaa euroa. Muita suunniteltuja ICT-investointeja ei näillä näkymin tulla säästöjen vuoksi toteuttamaan vuonna 2026.