Aluevaltuusto, kokous 3.6.2025

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 44 Kansalliskielilautakunnan valitseminen toimikaudeksi 2025-2029

IUHVADno-2025-1647

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot: 
hallintopäällikkö Lilian Andergård-Stenstrand
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

Hyvinvointialuelain (611/2021) 33 §:n mukaan kaksikielisellä hyvinvointialueella on kansalliskielilautakunta. Lautakunnan jäseniksi valitaan hyvinvointialueen kielivähemmistöön kuuluvia henkilöitä. Kansalliskielilautakunnan puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus aluehallituksessa.

Hallintosäännön mukaan kansalliskielilautakuntaan valitaan yhdeksän (9) jäsentä. Aluevaltuusto valitsee jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan jäseniksi valitaan hyvinvointialueen ruotsinkieliseen väestöön kuuluvia henkilöitä.

Hyvinvointialuelain 33 §:n mukaan kansalliskielilautakunnan tehtävänä on:

  1. selvittää, arvioida ja lausua siitä, miten aluevaltuuston päätökset vaikuttavat kielellisten oikeuksien käytännön toteutumiseen;
  2. selvittää, arvioida ja määritellä hyvinvointialueen vähemmistökielellä tarjottavien palvelujen tarvetta sekä seurata näiden palvelujen saatavuutta ja laatua;
  3. selvitysten, arvioinnin ja seurannan perusteella tehdä aluehallitukselle ehdotuksia toimenpiteiksi kielivähemmistön palvelujen ja palveluketjujen kehittämiseksi sekä henkilöstön kielitaitovaatimuksiksi ja kielitaidon kehittämiseksi;
  4. kaksikielisellä hyvinvointialueella, jonka vähemmistökieli on ruotsi, tehdä ehdotuksia kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyötä ja työnjakoa koskevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 39 §:ssä tarkoitetun sopimuksen sisällöksi, antaa sopimuksesta lausunto aluevaltuustolle sekä seurata sopimuksen toteutumista.


Lautakunnalla voi olla myös muita hallintosäännössä määrättyjä tehtäviä.

Lautakunnan on annettava vuosittain aluehallitukselle kertomus kielivähemmistön palvelujen toteutumisesta. Aluehallitus antaa aluevaltuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin lautakunnan antama kertomus antaa aihetta.

Tasa-arvolain (609/1986) 4 a §:n perusteella hyvinvointialueen toimielimeen tulee valita sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 %. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä, joten kiintiön on toteuduttava sekä jäsenten että varajäsenten kohdalla.

Ehdotus

Hyvinvointialuejohtaja:

Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää

  • valita kansalliskielilautakuntaan yhdeksän (9) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet toimikaudeksi 2025–2029, ja
  • valita kansalliskielilautakunnalle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikaudeksi 2025–2029.


Pykälä tarkastetaan heti.

Päätös

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää

  • valita kansalliskielilautakuntaan yhdeksän (9) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet toimikaudeksi 2025–2029, ja
  • valita kansalliskielilautakunnalle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikaudeksi 2025–2029.


Pykälä tarkastettiin heti.

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot: 
hallintopäällikkö Lilian Andergård-​Stenstrand
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

Ehdotus

Aluehallitus: 

Aluevaltuusto päättää

  • valita kansalliskielilautakuntaan yhdeksän (9) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet toimikaudeksi 2025–2029,​ ja
  • valita kansalliskielilautakunnalle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikaudeksi 2025–2029.


Pykälä tarkastetaan heti. 

Päätös

Aluevaltuusto päätti valita kansalliskielilautakuntaan yhdeksän jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikaudeksi 2025–2029 seuraavasti:

 

Varsinaiset jäsenet Puolue Henkilökohtaiset varajäsenet
Elin Andersson, pj RKP/SFP Elin Blomqvist-Valtonen
Anders Wikström, vara pj RKP/SFP Sebastian Ekblom
Kjell Grönqvist SDP Jonatan Vikström
Bodil Lund RKP/SFP Stina Lindgård
Eva Sundvik (2025–2027) KOK+KD Jeanette Broman (2025–2027)
Jeanette Broman (2027–2029) KOK+KD Eva Sundvik (2027–2029)
Susanne Hellström VIHR Denise Niemi
Marina Borgman RKP/SFP Marica Enlund
Daniel Hannus SDP Ove Blomqvist
Daniel Thomasson KESK Pasi Korhonen


Pykälä tarkastettiin heti. 

Kokouskäsittely

Puheenjohtaja tiedusteli aluevaltuustolta, voidaanko kokouksessa heijastettu puolueiden laatima ehdotus kansalliskielilautakunnan kokoonpanoksi hyväksyä yksimielisesti. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.


Muutoksenhaku

Valitusosoitus (Aluevalitus)

Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella aluevalituksella.

Valitusaika

Aluevalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena (3) päivänä viestin lähettämisestä. Jäsenkunnan ja jäsenkunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Aluevalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.

 

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

 

Valitusviranomainen:

Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki.
​​​​​helsinki.hao(at)oikeus.fi

Sähköpostia lähetettäessä (at)-merkintä korvataan @-merkillä.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

 

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimusten perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

 

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle. Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

 

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

 

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää: Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)itauusimaa.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 09.00 – 15.00.