Palvelujen järjestäminen -lautakunta, kokous 29.3.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 30 Vastaus aluevaltuutettujen aloitteeseen: Työkyvyn tuen palvelukokonaisuudesta

IUHVADno-2023-251

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot:
tulosyksikköpäällikkö, perhe- ja sosiaalipalvelut, Ville Heininen
palveluvastaava, työikäisten palvelut, perhe- ja sosiaalipalvelut, Raisa Muikku
​​​​​​vastuualuejohtaja, perhe- ja sosiaalipalvelut, Ilona Koskenniemi
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

 

Työkyvyn kysymykset koskevat erityisesti työelämästä marginaaliin pitkittyneeksi ajaksi joutuneita henkilöitä. Pitkäaikaistyöttömäksi katsotaan yli vuoden yhtäjaksoisesti ollut henkilö. Hyvinvointialue tunnistaa velvollisuutensa tässä myös aktivointiehdon täyttävien henkilöiden työssä (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 2001/189, § 5). Pitkäaikaistyöttömyyden syiden taustalla ovat moninaiset kysymykset, joista terveyteen liittyvät kysymykset nousevat usein erityistä huomiota vaativina asioina, jotta henkilö pystyy etsimään itselleen maksimaalista yhteiskuntaosallisuutta.

Rakenteellisesti työ- ja toimintakyvyn kysymysten erityinen huomiointi on sijoittuneena Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella työikäisten palveluiden monialaisten sosiaalipalveluiden osaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaikka kunkin sosiaali- ja terveyspalvelun tulee kiinnittää huomiota asiakkaansa toimintakyvyn ja osallisuuden kysymyksiin, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle on osoitettu palvelu ja paikka, jossa näihin kysymyksiin on erityistä osaamista ja resurssointia juuri työelämäosallisuuden kysymysten kautta.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella jatkaakin siirtymävaiheen jälkeen osana monialaisia sosiaalipalveluja toimiva Työkykytiimi, joka toimii monialaisena verkostona ja kokoontuu säännöllisesti. Siirtymäajalla, joksi laskemme alkukevään 2023, työ- ja toimintakyvyn arvioinnin tiimejä kokoontuu vielä aiempien kuntajakojen pohjalta, ja tämän kartoitus on meneillään. Haluamme säilyttää alueen kuntien hyvät käytännöt. Työkykytiimissä on resurssia terveydenhuollosta (lääkäri ja terveydenhoitaja), sosiaalihuollosta (kuntouttavan työtoiminnan esihenkilö ja asiakkaan asiasta kulloinkin vastaava omatyöntekijä), Kelan konsultaatiomahdollisuus, sekä työvoimaviranomaisen edustus. Toimiakseen maksimaalisen tarkoituksenmukaisesti työkykytiimiin tulisi saada diagnostisen terveyden lisäksi myös toiminnallisen eli arjen tilanteen erityistä osaamista toimintaterapeutin ja fysioterapeutin mukana olon mahdollisuuksien kautta. Tämä ei kuitenkaan vielä ole toteutunut systemaattisesti. Kiinnitämme luonnollisesti erityistä huomiota salassapitoon (esimerkiksi Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812) huolehtimalla, että asiakkaan asioita käsittelisi hänen erityisestä luvastaan riippumatta mahdollisimman tarkoituksenmukainen tiimi.

Työkykytiimi toteuttaa ensisijaisesti työkyvyn arvioinnin tehtävää. Asiakasohjautuminen tapahtuu palvelutarpeen arvioinnin (Sosiaalihuoltolaki 2014/1301, §37) pohjalta. Tiimiä on mahdollista käyttää myös ehkäisevästä näkökulmasta käsin konsultaatiomahdollisuutena, jotta asiakkaan tilanne löytää oikeat palvelut ennen elämäntilanteen ajautumista vaikeammaksi. Tiimin lääkärin lausunnon tai kannanoton pohjalta alkaa seurannassa oleva työ- ja toimintakyvyn tukemisen vaihe, jossa asiakkaan tueksi on koottu tarvittavat palvelut ja hänen suunnitelmansa seurantaa tekee asiakkaan kanssa hänen pääasiallisen palvelunsa omatyöntekijä (Sosiaalihuoltolaki 2014/130, § 37). Suunnitelma on useimmiten muodossa aktivointisuunnitelma (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 2001/189, § 5) tai monialainen työllistymissuunnitelma (Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 1369/2014, §4) silloin, kun puhumme työelämäosallisuutta vahvistavasta suunnitelmasta. Tällöin kyseinen sosiaalipalvelu varmistaa, että asiakkaalla on käytössä kohti työelämää tukevat palvelut, jotka voivat olla esimerkiksi sosiaalipalveluissa sosiaalinen kuntoutus (Sosiaalihuoltolaki 2014/1301, § 17) tai kuntouttava työtoiminta (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 2001/189, § 6), terveydenhuollon seuranta, Kelan palvelut kuten ammatillinen kuntoutusvalikko sekä kuntien työllisyyspalvelut. Koska kukin asiakas on aina jonkun kunnan asukas, pidämme kuntayhteistyötä erityisen tärkeänä osana asiakkaan prosessia kohti mahdollisimman itsenäistä ja omatoimista arkea. Asiakkaan polku kohti työelämää ei ole koskaan identtinen, mutta siinä on löydettävissä yhteistyötahoja kuten jo mainitut kuntien työllisyyspalvelut, työvoimaviranomaisen palveluvalikko (Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 2012/916), koulutuspalvelut sekä 3. sektori.

Työkykytiimin toiminnan järjestäytyminen on aktiivisessa vaiheessa. Kokoamme seitsemän kunnan alueelle toimivaa yhtenäistä rakennetta, työstämme salassapitokysymyksiä sekä kokoamme asiakkuuden prosessia kuntien hyvien käytäntöjen pohjalta. Työkykytiimin vastuulliset työntekijät ovat sosiaalihuollosta kuntouttavan työtoiminnan esihenkilö sekä TYP:n lähiesihenkilö. Terveydenhuollosta kantavana voimana on lääkäri ja TYP:n terveydenhoitaja. TYP:n resurssoinnin vahvuus tulee ennakointina 2025 työllisyyden kokonaisuudistuksesta, jolloin myös ns. TYP-lain kriteeristö muuttuu nykyisestä siirtymäajan lainsäädännöstä.

Todetaan, että hyvinvointialueen kunnissa on esitetyn kaltainen toiminta käynnissä. 

Ehdotus

Sosiaali- ja terveysjohtaja:

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelujen järjestäminen -lautakunta esittää Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hallitukselle, että edellä esitetty annetaan vastauksena valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelujen järjestäminen -lautakunta päätti yksimielisesti esittää Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hallitukselle, että edellä esitetty annetaan vastauksena valtuustoaloitteeseen.


Muutoksenhaku

 

Päätökseen, joka koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä aluevalitusta.

Sovelletaan lakia hyvinvointialueesta, lainkohta: § 141.