Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
lakimies Matilda Eklund
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
Helsingin hallinto-oikeus on 8.7.2024 päivätyllä kirjeellä pyytänyt Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallitusta hankkimaan valtuuston lausunnon Maija Aatelon tekemän aluevalituksen johdosta. Valituksenalainen päätös koskee Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston päätöstä 12.12.2023 § 139 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut 2024. Hallinto-oikeuden lausuntopyynnössä on samalla varattu hyvinvointialueen aluehallitukselle, hyvinvointialueen puhevallan käyttäjänä, tilaisuus antaa selityksensä asiassa. Lisäksi pyydetään toimittamaan hallinto-oikeudelle kaikki valituksen kohteena olevan päätöksen perusteena olevat asiakirjat. Lausunto ja asiakirjat on toimitettava hallinto-oikeudelle viimeistään 30.8.2024.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto on päättänyt 12.12.2023 hyväksyä aluehallituksen 23.11.2023 § 303 ehdottamat asiakasmaksut sellaisenaan. Hyvinvointialuelain (611/2021) 22 §:n mukaisesti, aluevaltuuston tehtäviin kuuluu päättää palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen sekä hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvista palveluista perittävien asiakasmaksujen yleisistä perusteista.
Hallintosäännön 26 §:n mukaisesti aluehallitus johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta. Aluehallituksen tehtäviin kuuluu vahvistaa hinnat aluevaltuuston vahvistamien hinnoitteluperiaatteiden mukaisesti, ellei ole delegoinut päätösvaltaa. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hallintosäännön mukaan, mikäli toimivallasta ei ole säädetty laissa eikä määrätty hallintosäännössä tai edelleen delegointipäätöksessä, toimivalta on aluehallituksella. Hallintosääntö mahdollistaa, ja antaa toimivallan, aluehallitukselle lausua asiassa aluevaltuuston puolesta ko. asiassa. Lisäksi aluevaltuuston erillinen lausunto ei anna lisäarvoa tai sellaista lisätietoa asiassa, mitä ei olisi jo aluehallituksen selvityksessä. Itä-Uudenmaan aluehallitus lausuu seuraavasti Helsingin hallinto-oikeudelta tulleeseen lausuntopyyntöön:
Päätöksen täytäntöönpano ja tiedoksianto
Valittaja on vaatinut, että valituksenalainen päätös kumotaan lain- ja hyvän hallintotavan vastaisena. Valittajan mukaan, päätöksen toimeenpano on syrjintää ja johtaa vammaisten ihmisten toimentulon mahdottomuuteen. Lisäksi valituksen mukaan, päätöstä ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on annettu tiedoksi asianosaiselle.
Hallintolain 2 luvussa säädetään hyvän hallinnon perusteista. Hallintolain 6 §:n mukaan, viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa lainmukaisella tavalla. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on yhdenvertaisesti huomioinut kaikki alueet, asiakkaat ja asukkaat päätöksenteon valmistelussa, ja päätöksenteossa, sekä täyttänyt lainmukaiset velvoitteensa päätöksenteon prosessien aikana. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on toiminnassaan noudattanut lainmukaisia velvoitteittaan sekä hyvän hallinnon periaatteita tässä lausunnossa esitetyin tavoin.
Valituksen mukaan, päätöstä ei ole annettu tiedoksi valittajalle/asianosaiselle esim. kirjeitse, jonka vuoksi päätöstä ei saa panna täytäntöön. Hallintolain 11 § säätää, että hallintoasiassa asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee. Valituksenalaisessa päätöksessä ei ole asianosaisia, joille pitäisi erillisellä tiedoksiannolla antaa päätös tiedoksi.
Hyvinvointialue on tiedottanut päätöksestä hyvinvointialueen jäseniä yleisessä tietoverkossa, ja se on hallintolain 54 §:n mukaisesti annettu tiedoksi. Hyvinvointialuelaki 114 § säätää, että hyvinvointialueen järjestämiä palveluja sekä hyvinvointialueen toimintaa koskevat keskeiset tiedot on julkaistava yleisessä tietoverkossa hyvinvointialueen verkkosivustolla. Yleisessä tietoverkossa on oltava saatavilla tiedot palveluista perittävistä maksuista. Hyvinvointialuelain 145 §:n mukaan, aluevaltuuston, aluehallituksen ja lautakunnan sekä hyvinvointiyhtymän yhtymävaltuuston tai yhtymäkokouksen pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä yleisessä tietoverkossa hyvinvointialueen verkkosivustolla, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Hyvinvointialueen jäsenen sekä hyvinvointialueiden yhteistoimintaan osallisen hyvinvointialueen ja sen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on pantu nähtäville yleiseen tietoverkkoon hyvinvointialueen verkkosivustolle. Aluevaltuuston päätös on lainmukaisesti ollut nähtävissä yleisessä tietoverkossa hyvinvointialueen verkkosivustolla sen tarkastamisen jälkeen. Hyvinvointialuelain 148 §:n mukaan, päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.
Vammaisneuvoston osallistaminen
Hyvinvointialuelain 32 § säätää, että vaikuttamistoimielimille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on tai joilla vaikuttamistoimielin arvioi olevan merkitystä lasten ja nuorten, ikääntyneen väestön tai vammaisten henkilöiden ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta, ja vaikuttamistoimielimet tulee ottaa mukaan osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen hyvinvointialueella. Hyvinvointialueen vammaisneuvoston toimintasäännön mukaan, vammaisneuvostolle tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on tai joilla vaikuttamistoimielin arvioi olevan merkitystä vammaisten henkilöiden ja heidän tarvitsemiensa hyvinvointialueen tarjoamien palveluiden kannalta, ja vaikuttamistoimielimet tulee ottaa mukaan osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen hyvinvointialueella. Vammaisneuvoston toimintasäännössä määritellään, että neuvosto saa osallistua vammaisten palvelujen suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen, valmisteluvaiheessa ennen päätöksentekoa. Vaikuttamistoimielimet voivat ottaa myös kokouksiinsa käsiteltäväksi oma-aloitteisesti asioita, joiden ne arvioivat olevan merkittäviä edustamiensa väestöryhmien näkökulmasta.
Koko Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen asiakasmaksuhinnaston ei voida katsoa kuuluvan yllä mainittuihin kategorioihin, eikä vammaisneuvosto ole tästä syystä ollut mukana asiakasmaksuhinnaston valmisteluvaiheessa. Asiakasmaksuhinnaston päivittäminen perustuu lakiperusteiseen indeksikorotukseen sekä talousarvioperusteisiin korotuksiin. Asiakasmaksujen talousarvioperusteiset korotukset eivät kuulu vammaisneuvoston asiantuntemuksen piiriin. Edellisen toimintakauden, vuoden 2023 asiakasmaksuhinnaston valmisteluprosessi, toteutettiin samalla tavalla, kun vuoden 2024 asiakasmaksuhinnaston kohdalla, eikä vammaisneuvosto ollut edellisessäkään valmisteluprosessi mukana, edellä mainituista syistä. Asiakasmaksuhinnaston valmisteluvaiheessa on otettu huomioon lain vaatimat velvoitteet, sekä yhdenvertaisesti otettu huomioon kaikki hyvinvointialueen asukkaat.
Ateriamaksujen talousarvioperusteinen korotus
Asiakasmaksulain 10 h §:n 1 mom. säätää hyvinvointialueen oikeudesta periä kohtuullinen maksu asiakassuunnitelmaan sisältyvistä sosiaalihuoltolain 19 §:n 2 mom. tarkoitetuista palveluista. Asiakasmaksulain 2 §:n mukaan, palvelusta perittävä maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen.
Ateriapaketti koko päivälle oli 2023 vuonna 14,50 euroa, joka korotettiin 1.1.2024 alkaen 20,00 euroon. Hyvinvointialueen talouspalvelut on laskenut kyseisestä palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset, ja laskentaperusteena on toiminut Itä-Uudenmaalla toimivien keittiöiden kustannukset jaettuna aterioiden määrällä. Keittiöiden kuluiksi on laskettu henkilöstökulut, kuljetuskustannukset sekä elintarvikkeet. Laskelma antoi hyvinvointialueen keskimääräiseksi palvelun tuottamiskuluksi 20,40 euroa per ateriapaketti, joka on suurempi kuin asiakasmaksuhinnastossa oleva ateriapaketin asiakasmaksu. Hyvinvointialueen kustannukset palvelun tuottamisesta ovat suuremmat kuin siitä perittävä asiakasmaksu.
Valituksessa on nostettu esiin, että neljän hengen tavanomaiset kohtuulliset ruokamenot ovat 600 euron luokkaa, ja näin ollen hyvinvointialueen ateriapaketin hinnalla söisi kokonainen perhe. Lisäksi valituksessa on nostettu esiin, että suurkeittiötuotanto on aina edullisempaa mikä pitää näkyä hinnoittelussa. Hyvinvointialue ei voi ottaa kantaa yksityisten perheiden ruokakuluihin, eikä näiden perusteella tehdä talousarvioperusteisia korotuksia. Lisäksi, kuten yllä on jo todettu, niin nykyiset ateriamaksut perustuvat tosiasialliseen tuotantohintaan, ja nykyinen ateriapaketin hinta on alempi kuin ateriapaketin todelliset tuotantokustannukset.
Valituksessa nostetaan myös esiin vammaisten henkilöiden elintaso, ja että monella vammaisella on tulona pelkästään takuueläke. Henkilöryhmä, jolla on oikeus ko. palveluun on laaja, eikä talousarvioperusteisia korotuksia arvioida yksittäisten henkilöryhmien elintason mukaan. Lisäksi ateriamaksujen kohtuuttomuutta ei voida suhteuttaa pelkästään tiettyyn asiakkaan tulolähteeseen, kuten takuueläkkeeseen. Asiakasmaksujen määrittelyssä kohtuuttomuutta on arvioitu laajemmin, ja ko. palvelun käyttäjillä voi olla muitakin tukia ja tuloja kuin valituksessa esitetty takuueläkkeen tulo. Mikäli asiakasmaksu jonkun tietyn henkilön kohdalla arvioidaan olevan kohtuuton, on henkilöllä mahdollisuus hakea asiakasmaksun perimättä jättämistä tai alentamista.
Valituksessa todetaan, että Itä-Uudenmaan hyvinvointialue ei ole toistaiseksi määritellyt käyttövaraa kehitysvammaisten avohuoltopalveluissa, joka valittajan mukaan tulisi vakiintuneen tavan mukaan olla 250 euroa. Hyvinvointialue noudattaa laissa säädettyjä käyttövara määräyksiä, eikä laissa ole kehitysvammaisten avohuoltopalveluiden kohdalla määritelty käyttövaraa. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallitus on 27.6.2024 § 168 antanut päätöksen esittänyt aluevaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi vastauksen valtuustoaloitteeseen kehitysvammaisten henkilöiden käyttövarasta. Hyvinvointialueen lakisääteisten toimintojen ylläpitäminen on ensisijaista, ja tämänkaltaisen ko. harkinnanvaraisen käyttövaran käyttöönotto ei ole tällä hetkellä ajankohtaista. Mikäli asiakkaan tilanne sitä vaatii, on hänellä edellä selostetulla tavalla kuitenkin mahdollisuus hakea asiakasmaksun alentamista tai perimättä jättämistä.
Lopuksi
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ateriamaksuhinnaston valmistelu, tiedoksianto ja päätöksen toimeenpano, on tehty lainmukaisella tavalla. Ateriamaksut eivät ole suurempia kuin palvelusta aiheutuvat kustannukset, eivätkä niitä voida suhteessa ko. palvelun koko käyttäjäryhmään nähden pitää kohtuuttomana. Ateriapalveluiden asiakasmaksut eivät vaaranna asiakkaan etua tai oikeutta riittävään ja välttämättömään toimeentuloon.