Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
vastuualuejohtaja, terveyspalvelut Carita Schröder
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle on saapunut 10.7.2024 päivätty Lapinjärven kunnanhallituksen oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimus koskee aluehallituksen päätöstä 27.6.2024 § 164.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluiden järjestäminen -lautakunta käsitteli 5.6.2024 § 69 Lapinjärven väestön suun terveydenhuollon siirtämistä 6.6.-31.12.2024 välisenä aikana Loviisan toimipisteeseen koskevaa asiaa. Esittelijän, sosiaali- ja terveysjohtajan päätösesitys oli, että lautakunta päättää siirtää Lapinjärven väestön suun terveydenhuollon Loviisan toimipisteeseen ajalle 6.6. - 31.12.2024. Lautakunta päätti, että Lapinjärven väestön suun terveydenhuoltoa ei siirretä Loviisan toimipisteeseen ajalla 6.6. – 31.12.2024. Hyvinvointialuejohtaja on 18.6.2024 päättänyt käyttää lautakunnan päätökseen otto-oikeutta, jolloin asia on siirtynyt aluehallituksen käsiteltäväksi. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallitus on 27.6.2024 § 164 päättänyt kumota palveluiden järjestäminen -lautakunnan päätöksen 5.6.2024 § 69, ja siirtää Lapinjärven väestön suun terveydenhuollon Loviisan toimipisteeseen ajalle 1.7. - 31.12.2024, palveluiden järjestäminen -lautakunnan 5.6.2024 § 69 valmistelun ja perusteluiden mukaisesti.
Hyvinvointialueesta annetun lain 611/2021 (Hyvinvointialuelaki) 139 §:ssä on määräykset oikaisuvaatimusmenettelystä. Aluehallituksen ja lautakunnan, sekä niiden jaoston ja alaisen viranomaisen, päätökseen tyytymätön saa vaatia siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä. Oikaisuvaatimus tehdään aluehallituksen ja lautakunnan, sekä niiden jaoston ja alaisen viranomaisen, päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Lapinjärven kunnanhallituksen oikaisuvaatimus on saapunut Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kirjaamoon oikaisuvaatimusajan puitteissa, ja se otetaan näin ollen käsiteltäväksi.
Oikaisuvaatimusta käsitellessään aluehallitus on sidottu niihin laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusvaatimuksiin, joita oikaisuvaatimuksessa on esitetty. Aluehallitus ei näin ollen voi käsitellä asiaa oikaisuvaatimusasiana tätä laajemmin.
Otettuaan asian oikaisuvaatimusasiana käsiteltäväkseen aluehallitus voi muuttaa tehtyä hallintopäätöstä, kumota tehdyn hallintopäätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen.
Oikaisuvaatimuksen tekijän vaatimukset
Lapinjärven kunnanhallitus vaatii Itä-Uudenmaan aluehallitusta kumoamaan aiemman päätöksensä 27.6.2024 § 164, ja jatkamaan Lapinjärven suun terveydenhuollon toimipisteen toimintaa. Edelleen kunnanhallitus vaatii aluehallituksen päätökselle 27.6.2024 § 164 välitöntä täytäntöönpanokieltoa.
Oikaisuvaatimuksessa esitetyt laillisuusvirheet
Hyvinvointialuelain 148 §:ssä säädetään päätöksen täytäntöönpanokelpoisuudesta. Pykälän mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi. Lapinjärven kunnanhallitus on oikaisuvaatimuksessaan todennut, että aluehallituksen päätöksen täytäntöönpano lainvoimaa vailla olevana ajalle 1.7.-31.12.2024 merkitsee muutoksenhaun käymistä tosiasiallisesti hyödyttömäksi eikä päätöstä näin ollen saa laittaa täytäntöön.
Hallintolain 41 §:ssä säädetään vaikutusmahdollisuuksien varaamisesta. Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta. Asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien käyttämisestä on ilmoitettava asian merkityksen ja laajuuden kannalta sopivalla tavalla. Oikaisuvaatimuksessa nostetaan esiin, että kyseisen pykälän henkilöille on annettava mahdollisuus saada tietoja käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista, sekä lausua mielipiteensä asiasta. Vaikutusmahdollisuuksista on ilmoitettava tiedoksiantosäännösten mukaisesti. Oikaisuvaatimuksessa esitetään, että Lapinjärven kunnanhallituksella ei ole tiedossaan, että Itä-Uudenmaan hyvinvointialue olisi varannut hallintolain mukaista vaikuttamismahdollisuutta.
Oikaisuvaatimuksessa viitataan myös hyvinvointialuelain 29 §:n, jossa säädetään asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Tässä yhteydessä nostetaan esiin, että pykälän mukaan hyvinvointialueen asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan muun ohella edistää selvittämällä asukkaiden ja hyvinvointialueella säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti asuvien tai oleskelevien palvelujen käyttäjien mielipiteitä ennen päätöksentekoa. Näin ollen ennen kuin viranomainen tekee päätöksen, joka vaikuttaa hyvinvointialueella asuvien ja työskentelevien lakisääteisten palveluiden saamiseen ja järjestämiseen, on sen varattava näille mahdollisuus vaikuttaa ja lausua asiasta mielipiteensä.
Lapinjärven kunnanhallitus pitää oikaisuvaatimuksessaan päätöstä hallintolain 2 luvun mukaisen hyvän hallinnon vastaisena (6 § hallinnon oikeusperiaatteet), koska päätös on tehty aluehallituksessa 27.6.2024 niin, että päätöksen mukaiset palveluiden järjestämistä koskevat palveluverkkoratkaisut astuisivat voimaan jo 1.7.2024.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on perustellut Lapinjärven suun terveydenhuollon yksikön sulkemista aluehallituksessa, ja aiemmin palveluiden järjestäminen -lautakunnassa, myös toimitilojen (huonolla) kunnolla sekä taloudellisilla syillä. Oikaisuvaatimuksessa nostetaan esiin, että hallintolain 45 §:n mukaisesti päätökset on perusteltava, ja perusteluissa ilmoitettava mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun, sekä sovelletut säännökset. Lapinjärven kunnanhallitus toteaa, että Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallituksen ja palveluiden järjestäminen -lautakunnan päätösten selostuksia ei voida pitää hallintolain tarkoittamina päätöksen perusteluina. Oikaisuvaatimuksessa nostetaan esimerkiksi päätöksen perusteluista se, että taloudellisten säästöjen osalta päätöksessä todetaan, että niitä ei juurikaan järjestelyllä saavuteta. Kiinteistön huonoon kuntoon taas viitataan yhdellä yleisluontoisella lauseella asiaa lainkaan perustelematta.
Oikaisuvaatimuksen vaatimusten arviointi
Täytäntöönpanokiellon vaatimus
Hyvinvointialuelain 148 §:n mukaan, päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi. Käytännön tilanteissa täytäntöönpanoon voi olla mahdollista ryhtyä esimerkiksi silloin, jos täytäntöönpanon peruuttamisesta ei valituksen menestyessä arvioida aiheutuvan kovin suurta vahinkoa. Lisäksi täytäntöönpanoon voi olla mahdollista ryhtyä silloin, jos erittäin painavat syyt vaativat täytäntöönpanoa. Täytäntöönpanokelpoisuuden arvioinnissa joudutaan usein arvioimaan täytäntöönpanon etuja ja haittoja. Jos tällaisessa vertailussa täytäntöönpanon edut katsotaan selvästi haittoja suuremmiksi, täytäntöönpanoon voidaan ryhtyä (HE 241/2020 vp. s 647).
Täytäntöönpanoon ei siis saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus täytäntöönpanon johdosta muuttuisi hyödyttömäksi. Täytäntöönpanoon voidaan kuitenkin ryhtyä, jos täytäntöönpanon peruuttamisesta ei valituksen menestyessä aiheudu kovin suurta vahinkoa, tai jos siihen on erittäin painava syy. Tällaiseksi syyksi voidaan lukea tilanteet, kun täytäntöönpanon lykkääminen aiheuttaisi päätöksen käymisen hyödyttömäksi.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on punninnut täytäntöönpanoon ryhtymisen etuja ja haittoja, ja on tämän arvioinnin perusteella päättänyt panna päätöksen täytäntöön, vaikka se ei ole vielä lainvoimainen. Mikäli täytäntöönpanoon ei ryhdyttäisi, voisi se johtaa päätöksen käymisen hyödyttömäksi, sillä kyse on lyhytaikaisesta ajanjaksosta. Lisäksi kyseiseen lyhyeen ajanjaksoon (1.7.-31.12.2024) sisältyy myös jokavuotinen kesäajan normaali toiminnan supistaminen, eli kaikkien Lapinjärven terveysaseman toimintojen siirtäminen Loviisan terveysasemalle ajalla 1.7.-28.7.2024. Siten päätöksen toimeenpano tuli tehdä mahdollisimman nopeasti päätöksenteon jälkeen, jotta hyvinvointialue pystyisi varmistamaan palveluiden jatkuvuuden ja sujuvuuden, sekä järjestämään käytännön toimintansa ennen Lapinjärven terveysaseman kesäsulun alkua.
Osallistamis- ja vaikuttamismahdollisuudet
Hyvinvointialuelain 29 §:ssä on yleisvelvoite, hyvinvointialueen asiakkailla ja asukkailla tulee olla osallistamis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Lain perusteluiden mukaan, vaikuttamismahdollisuudet tulee olla monipuoliset ja vaikuttavat, yhdenvertaisuus huomioiden. Hyvinvointialuelain 41 §:n mukaisesti, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet tulee ottaa huomioon hyvinvointialuestrategiassa. Osallistamis- ja vaikuttamismahdollisuuden keinojen tulee olla oikein mitoitetut ja ajoitetut.
Hyvinvointialuelaissa on eriteltynä erityisesti osallistamista ja vaikuttamista edistäviä keinoja. Laissa on lueteltu esimerkkejä kuten 1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja; 2) selvittämällä asukkaiden ja hyvinvointialueella säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti asuvien tai oleskelevien palvelujen käyttäjien mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia hyvinvointialueen toimielimiin; 4) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; 5) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua hyvinvointialueen talouden suunnitteluun; 6) tukemalla asukkaiden sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.
Hyvinvointialue päättää kuitenkin mainittujen keinojen käytöstä, ja voi edistää osallistamista ja vaikuttamista myös muilla keinoilla. Luettelo ei ole tyhjentävä, ja hyvinvointialue voi käyttää omaa harkintavaltaa osallistamisen ja vaikuttamisen keinojen käyttämisessä ja hyödyntämisessä. Kyseisen asian lyhytaikaisen keston, sekä asian vaikuttavuuden vuoksi, hyvinvointialue on täyttänyt toiminnallaan ja tiedottamisellaan lainmukaiset vaatimukset tältä osin.
Hallintolain 41 § säätää vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta. Jos ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta. Asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien käyttämisestä on ilmoitettava asian merkityksen ja laajuuden kannalta sopivalla tavalla.
Lapinjärven suun terveydenhuollon yksikkö on ollut avoinna kolmena (3) päivänä viikossa. Monet Lapinjärven asukkaista ovat asioineet Loviisassa, vaikka Lapinjärven yksikkö on ollut toiminnassa. Kaikilla on edelleen samanlaiset mahdollisuudet päästä hoitoon, eikä päätöksellä ole vaikutusta hoitotakuiden noudattamiseen. Näin ollen päätöksellä ei voida katsovan olevan huomattavaa vaikutusta. Lisäksi asian vireilläolosta on tiedotettu lainmukaisesti ja asian merkityksen ja laajuuden nähden sopivalla tavalla (esim. asian vireilläolosta, esityslistat ovat olleet hyvinvointialueen yleisessä tietoverkossa luettavissa).
Aluevaltuuston 12.12.2023 § 135 hyväksymässä tuottavuusohjelmassa määritellään "korin A" tuottavuuskohteita ja toimenpiteitä, joilla talous ensisijaisesti pyritään saamaan tasapainoon. Samalla todetaan, että mikäli näiden tuottavuuskohteiden toimeenpano ei etene suunnitelmien mukaan, voidaan harkitusti ryhtyä valikoitujen palvelujen saatavuustason laskemiseen (kori B) tai palvelutason heikentämiseen ja leikkauksiin (kori C). Aluehallitus päätti 2.5.2024 § 111, että valmistelu tuottavuusohjelman korien B ja C toimenpiteistä käynnistetään. Alkuvuodesta lähtien hyvinvointialue on tiedottanut talouden tasapainottamisesta ja tuottavuusohjelmasta, sekä mahdollisista toimenpiteistä, ja niihin liittyvistä vaikuttavista seikoista. Lapinjärven väestön suun terveydenhuollon toiminnan keskittäminen Loviisaan kuuluu Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella käsiteltyyn tuottavuusohjelman toimenpiteisiin.
Hyvinvointialueen viestintävelvollisuudet
Hyvinvointialuelain 34 §:n mukaisesti hyvinvointialueen toiminnasta on tiedotettava hyvinvointialueen asukkaille, palvelujen käyttäjille sekä järjestöille ja muille yhteisöille. Hyvinvointialueen tulee antaa riittävästi tietoja hyvinvointialueen järjestämistä palveluista, taloudesta, hyvinvointialueen hallinnossa valmistelussa olevista asioista ja niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä päätöksistä ja päätösten vaikutuksista. Hyvinvointialueen on tiedotettava siitä, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa.
Hyvinvointialueen on huolehdittava, että toimielinten käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta annetaan esityslistan valmistuttua yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisia tietoja yleisessä tietoverkossa hyvinvointialueen verkkosivustolla. Viestinnässä on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otettava huomioon hyvinvointialueen eri asukasryhmien tarpeet. Viestinnässä on käytettävä esteettömiä ja saavutettavia menetelmiä.
Hyvinvointialuelain 113 § säätää, että hyvinvointialueen on julkaistava ilmoitukset tiedoksi yleisessä tietoverkossa (14 vuorokaudessa jollei asian luonteesta muuta johdu). Hyvinvointialuelain 114 §:n mukaisesti hyvinvointialueen järjestämiä palveluja sekä hyvinvointialueen toimintaa koskevat keskeiset tiedot on julkaistava yleisessä tietoverkossa. Hyvinvointialuelain 145 §:n mukaan päätökset on annettava tiedoksi hyvinvointialueen jäsenille. Päätökset ja pöytäkirjat ovat nähtävissä yleisessä tietoverkossa.
Tiedottamisvelvoitteen mukaan, tietoja tulee antaa muun muassa hyvinvointialueen järjestämistä palveluista ja valmistelussa olevista asioista. Esityslistat julkaistaan, ja muut asiaan liittyvät tarpeelliset tiedot julkaistaan hyvinvointialueen yleisessä tietoverkossa. Tiedottamisen laajuus ja tavat ovat kuitenkin hyvinvointialueen harkinnassa ja päätettävissä. Aktiivinen, monikanavainen, riittävä, ymmärrettävä ja oikea-aikainen viestintä luo edellytyksiä osallistamiselle ja vaikuttamiselle.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen linjausten mukaisesti, lautakunnan päätöksistä ei viestitä ennakoivasti, vaan vasta päätöksenteon jälkeen. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen viestinnän arvion mukaan, määräaikaisista päätöksistä ei voi viestiä yleisesti etukäteen, koska päätös voi vielä muuttua lautakunnan kokouksessa. Esityslistat ovat toki julkisesti nähtävissä ennen lautakunnan kokouksia.
Päätöksen perusteleminen
Hallintolain 45 §:n mukaisesti päätös on perusteltava, ja perusteluissa ilmoitettava mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun. Päätöksessä on mainittava sovelletut säännökset. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluiden järjestäminen-lautakunnan ja hallituksen kokouksissa kiinteistön kuntoon ja talouteen liittyviä asioita on käyty tarkemmin läpi, mutta oikaisuvaatimuksen mukaan varsinkin kiinteistön kuntoon liittyvät asiat kaipaavat lisäperusteluita. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kiinteistöpalvelut on yhdessä vastuualueiden kanssa tehnyt laajan selvityksen hyvinvointialueen käytössä olevien rakennusten kunnosta, toiminnallisuudesta ja kustannuksista. Selvitystä on käsitelty aluehallituksessa.
Kiinteistön huono kunto ilmenee Lapinjärven suun terveydenhuollon toimitiloissa esimerkiksi toimitilojen lämpenemisellä (ilmanvaihto). Kesällä ja aurinkoisilla keleillä huoneiden lämpötila nousee usein yli 28 asteeseen. Työterveyslaitoksen ”Kuumakuormittuminen sisätöissä tietopaketin” mukaan, kuumatyöstä puhutaan silloin, kun ilman lämpötila työympäristössä ylittää 28 astetta. Kun työtä tehdään poikkeuksellisen kuumassa, työn kuormitus lisääntyy, tapaturmavaara kasvaa ja työn terveydelliset haitat voivat lisääntyä. Jos lämpöoloista aiheutuu haittaa tai vaaraa, työnantajan on arvioitava niiden merkitys työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle sekä päätettävä arvioinnin perusteella, miten haitta poistetaan tai sitä vähennetään (Työturvallisuuslaki 2002 25§, 39§, 33§). Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kiinteistöpalvelut on Lapinjärven suun terveydenhuollon sulkemisen aikana yhdessä vastuualueen johdon kanssa arvioinut, miten se pystyisi suojelemaan terveysaseman työntekijöitä kuumatyön haitoilta muilla teknisillä ratkaisuilla kuin nyt tiloissa olevalla ilmastoinnilla.
Lisäksi Lapinjärven terveysaseman välinehuollon tila (jota suun terveydenhuollon henkilökunta käyttää) ei ole asianmukainen kyseisen toiminnan järjestämiseen. Välinehuollon keskeisenä tehtävänä on puhdistaa ja desinfioida monikäyttöiset välineet liasta ja mikrobeista, sekä pakata ja steriloida ne turvallisesti. THL:n ”Suun terveydenhuollon yksiköiden tartunnantorjunta” ohjeen mukaan, välinehuolto ja välineiden niiltä vaaditun puhtausasteen mukainen käyttö ovat keskeinen osatekijä tartuntaketjujen katkaisussa. Tämän toteutumiseksi välinehuollon tilojen on oltava asianmukaiset. Välineiden puhdistusta varten tulisi olla erillinen huoltotila. Lapinjärven terveysaseman välinehuollon tila on pieni ja samassa tilassa joudutaan käsittelemään sekä likaisia että steriileitä instrumentteja. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa on mahdollista, että tartuntaketjua ei saada katkaistua, kun laskutilaa on ahtaassa tilassa vähän ja puhtaita välineitä joudutaan käsittelemään samoilla tasoilla kuin likaisia. Välinehuollon tilassa olevat koneet vievät niin paljon tilaa, ettei laskutilaa voi pelkällä tilan järjestelyllä tai muulla ”helpolla” tavalla saada lisää. Nykyiset tilat eivät täytä niitä standardeja, tai sitä toimintatapaa, mitä siellä harjoittava toiminta yleisesti ja käytännössä vaatisi. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue selvittää tilan remontoinnin kustannustasoa, mutta remontin tekoa haastaa se, että välinehuollon tilaan pitäisi saada lisätilaa vieressä olevasta terveydenhoitajan työtilasta.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on perustellut Lapinjärven suun terveydenhuollon yksikön sulkemista myös taloudellisilla syillä. Hyvinvointialueen kokonaistalouden tulee olla tasapainossa. Hyvinvointialueen lain perusteluiden mukaan, taloudenpidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota myös siihen, etteivät hyvinvointialueen sitoumukset ylitä sen taloudellisia resursseja (HE 241/2020).
Oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa päätöksessä on todettu, että taloudellista säästöä ei juurikaan synny. Tällä on tarkoitettu sitä, että ennen kuin jonossa olevat asiakkaat on hoidettu, ei ostolääkärityövoimasta voida vielä luopua. Toiminnan laadun ja asiasuhteen nähden päätöksellä kuitenkin saadaan taloudellista hyötyä. Lyhytaikaisenkin keskittämisen myötä matka- ja materiaalikustannuksista tulee säästöä. Säästämistavoitteessa auttaa myös se, että hammashoitajalle vapautuu työaikaa, kun välinehuollon työpanos jää häneltä pois. Loviisan toimipisteessä on asianmukainen välinehuolto, ja siellä työskentelee välinehuollon ammattilainen. Hoitajatyövoimaa ei tarvitse ostaa, kun omat hoitajat riittävät paremmin työskentelemään työpareina hammaslääkäreille, kun Lapinjärvellä työskennellyt hammashoitaja voi keskittyä kyseessä olevan ajan pelkkään potilastyöhön. Rekrytointi Loviisan terveysaseman suun terveydenhuoltoon on osoittautunut helpommaksi, ja on todennäköisempää saada rekrytoitua lisää omaa henkilökuntaa isompaan toimipisteeseen, jolloin taloudellista hyötyä on mahdollista saada vielä tehostettua. Lapinjärven ja Loviisan suun terveydenhuollossa on yhteisen henkilökunnan ja esihenkilöstön lisäksi yhteinen budjetti, joten päätöksestä saatuja tosiasiallisia säästötilastoja on haastavaa saada kerättyä.
Hallinnon oikeusperiaatteet
Hallintolain 2 luvussa säädetään 6 §:ssä hallinnon oikeusperiaatteista. Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on toiminnassaan ottanut yhdenvertaisesti huomioon kaikki alueet ja asukkaat päätöksenteon valmistelussa ja -teossa, sekä täyttänyt lainmukaiset velvoitteensa edellä mainitusti. Hyvinvointialue on tuottavuusohjelman mukaisesti pyrkinyt punnitsemaan erilaisia vaihtoehtoja hyvinvointialueen talouden tasapainottamiseksi, ja toiminnan hyvän laadun varmistamiseksi. Talouden tasapainottamisessa on noudatettu tuottavuusohjelman mukaisella tavalla, vähiten invasiivistä toimenpidettä tavoitteiden saavuttamiseksi. Lapinjärven suun terveydenhuollon kohdalla on ollut perustellut syyt siirtää toiminta vuoden loppuun asti Loviisan toimipisteelle, eikä kyseinen päätös vaikuta huomattavalla tavalla Lapinjärven asukkaisiin. Kyseisellä päätöksellä hyvinvointialue on pystynyt varmistamaan yhdenvertaisesti asukkaillensa turvalliset ja laadulliset palvelut, sekä täyttämään hyvinvointialueelle asetetut lainmukaiset velvoitteensa.
Lopuksi
Asiasta on tiedotettu asian laajuuden ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla eikä hyvinvointialueella ole ollut tarvetta pyytää erillistä lausuntoa asiasta, koska asialla ei ole hallintolain 41 §:n mukaista huomattavaa vaikutusta.
Hyvinvointialue on punninnut täytäntöönpanoon ryhtymisen etuja ja haittoja, ja on tämän arvioinnin perusteella päättänyt panna päätöksen täytäntöön, vaikka se ei ole vielä lainvoimainen. Mikäli täytäntöönpanoon ei ryhdyttäisi, voisi se johtaa päätöksen käymisen hyödyttömäksi, sillä kyse on lyhytaikaisesta ajanjaksosta. Päätöksen nopea täytäntöönpano oli lisäksi tarpeellista ja tarkoituksenmukaista, koska päätöksen sisältävään lyhytkestoiseen ajanjaksoon sisältyi myös kesän normaali Lapinjärven terveysaseman palveluiden siirtäminen Loviisaan.
Oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa päätöksessä ei ollut annettu tarkempia perusteluita taloudellisista vaikutuksista, tai toimitilojen kunnosta, ja niiden vaikuttavuudesta päätökseen. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on tässä päätöksessä perustellut tarkemmin oikaisuvaatimuksessa esiin nostetut epäselväksi jääneet perustelut.
Oikaisuvaatimuksessa esitettyjä perusteluita ja vaatimuksia arvioitaessa ei ilmennyt sellaisia perusteita, joiden nojalla oikaisuvaatimus tulisi hyväksyä, tai tehty päätös kumota.