Aluehallitus, kokous 11.1.2024

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot: henkilöstöjohtaja Anu Rautiainen, 
sähköposti: etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

Aluevaltuutetut Tiina Sinkkonen ja Jere Riikonen ensimmäisinä allekirjoittajina ovat jättäneet 20.9.2023 valtuustoaloitteen rekrytointi- ja sitouttamisrahan käyttöönoton kokeilemisesta hyvinvointialueella vuokratyövoiman käytön vähentämiseksi. Aloitteen allekirjoittajina on kaikkiaan 11 aluevaltuutettua.

Valtuustoaloitteessa allekirjoittaneet viittaavat Vantaa-Keravan hyvinvointialueen käytäntöön, jossa vaikeimmin saataville henkilöstöryhmille maksetaan 300-1000 euron sitouttamisrahaa. Aluevaltuutettujen aloite on ohessa liitteenä 1.

Henkilöstön saatavuus ja vuokratyövoiman käyttö

Henkilöstön saatavuuden ongelmat sote-alalla ovat kehittyneet usean vuosikymmenen aikana, ja ongelman ennakoidaan kiristyvän edelleen (kt.fi/soteliiderit/hr-johtaminen hyvinvointialueilla/henkiloston-saatavuus). Pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaisesti Suomen hallitus haluaa ratkaista hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden saatavuutta uhkaavan sote-henkilöstön vajeen, mikä vaatii sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimia. (stm.fi/sotehenkilosto/ohjelma). Hallitusohjelmassa mm. kannustetaan hyvinvointialueita lisäämään sosiaali- ja terveysalan houkuttelevuutta henkilöstön tarpeet huomioivalla ja osallistavalla johtamisella niin, että parannetaan työnjakoa ja joustavuutta. Tavoitteena on helpottaa sosiaali- ja terveysalan henkilöstövajetta ja lisätä alan veto- ja pitovoimaa. Hyvän työn edellytyksiä edistetään erillisellä ohjelmalla vuosien 2022-2025 aikana. Hyvän työn edellytysten -ohjelman toimenpiteillä tavoitellaan veto- ja pitovoimaisia sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikkoja.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella vuokratyövoiman käyttö on suurta, ja sen käyttötarve vaihtelee alueittain ja ammattiryhmittäin.

Vuokratyövoiman käytön vähentäminen on keskeisenä tavoitteena sekä aluevaltuuston hyväksymässä tuottavuusohjelmassa että henkilöstöstrategiassa. Vuoden 2024 talousarvioon on sisällytetty toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään sekä veto- että pitovoimaa ja samalla vähentämään vuokratyövoimakustannuksia. 

Vuokratyövoiman käytön vähentäminen edellyttää täsmällisten toimenpiteiden lisäksi sitä, että sijaisrekrytointi ja sijaishallinta voidaan toteuttaa omana työnä. Vuonna 2022 kilpailutetun rekrytointijärjestelmän käyttöönottoprojekti on saatu vuoden 2023 syksyllä päätökseen ja sijaishallinnan käyttöönoton valmistelu on käynnistynyt.

Työnantajamielikuva

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen lähtövaihtuvuudesta ei ole vielä saatavissa validia tietoa. Henkilöstöjohtamisen tietojärjestelmä saataneen käyttöön vuoden 2024 alkupuolella. Saatavilla olevien arvioiden mukaan henkilöstön lähtö- ja tulovaihtuvuus näyttäisi olevan suurinta nuoremmissa alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä. Vaihtuvuus on muutenkin suurta, mutta sitä selittänee osaltaan ensimmäisen toimintavuoden aikana tapahtunut runsas sisäinen liikkuvuus.

Kesällä 2023 toteutetun ensimmäisen työhyvinvointikyselyn tulosten mukaan vastanneista 74 % ilmoitti voivansa suositella Itä-Uudenmaan hyvinvointialuetta työnantajana.

Syksyllä 2023 tehtiin henkilöstölle työnantajamielikuvaa kartoittava kysely. Sen mukaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen henkilöstö tunnistaa paljon pito- ja vetovoimatekijöitä, mutta myös kehittämiskohteita. Kyselyn tulos on ohessa liitteenä 2.

Sitouttamisrahan pilotointi

Aluevaltuutettujen aloitteessa ehdotettu sitouttamisrahan pilotointi sisältyy vuoden 2024 talousarvioon ja se toteutetaan vuoden 2024 aikana. 

Sitouttamisrahapilotti kohdennetaan sellaisiin toimintayksiköihin ja sellaisiin ammattiryhmiin, joissa rekrytointihaasteet ovat suurimmat ja joissa käytetään paljon vuokratyövoimaa. 

Sitouttamisrahapilotointia on valmisteltu syksyn 2023 aikana työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen yhteistyönä. Lisäksi on pidetty erilaisia työpajoja, joissa eri ammattiryhmät ovat voineet vaikuttaa valmisteluun.

Sitouttamisrahan pilotointi on osa laajempaa kokonaisuutta, jolla pyritään edistämään henkilöstön saatavuutta, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen veto- ja pitovoimaisuutta sekä vuokratyövoiman käytön vähentämistä.

Toimenpidekokonaisuus veto- ja pitovoimaisuuden kehittämiseksi ja vuokratyövoiman käytön vähentämiseksi

Aluevaltuuston 12.12.2023 hyväksymässä tuottavuusohjelmassa on kirjattu useita henkilöstöön kohdistuvia toimenpiteitä. Niillä tavoitellaan samanaikaisesti tuottavuuden kasvua ja työhyvinvointia. Samalla pyritään lisäämään oman työvoiman käyttöä ja vahvistamaan henkilöstövoimavarojen johtamista.  

Toimenpiteet on jaoteltu viiteen eri tuottavuuskohteeseen. Kaikkiaan toimenpiteitä on 18 kappaletta. Niiden avulla pyritään mm. ennakoimaan ja vähentämään liiallista poistumaa (lähtövaihtuvuutta) sekä lisäämään veto- ja pitovoimaisuutta.

Tuottavuusohjelman lisäksi työnantaja ja pääsopijajärjestöt ovat neuvotelleet myös muista toimenpiteistä, joiden avulla vahvistetaan positiivista työnantajamielikuvaa ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kilpailukykyisyyttä työmarkkinoilla: 

• Henkilöstöetuuksia vahvistetaan. ePassin käyttöalaa laajennetaan vuoden 2024 alusta alkaen, ja rahallinen arvo nostetaan nykyisestä 160 eurosta 200 euroon. Toimenpiteen edellyttämä määräraha sisältyy vuoden 2024 talousarvioon. 
• Merkkipäivämuistamisen kokonaisuus kilpailutetaan vuonna 2024. Kilpailutuksen myötä lahjavalikoimaa laajennetaan.   
• Osaamisen kehittämiseen on valmisteltu toimintamalli. Toimenpide lisää sekä työtyytyväisyyttä että työelämän mielekkyyttä ja vahvistaa positiivista työnantajamielikuvaa. Strategiaan perustuvalla henkilöstösuunnittelulla varmistetaan, että henkilöstövoimavarojen kehittäminen perustuu työnantajan tarpeisiin. Toimintamalli on neuvoteltu työnantajan ja pääsopijajärjestöjen kesken alkusyksyllä 2023. Valmistelua tehtiin myös työpajoissa, joissa koottiin eri ammattiryhmien näkemyksiä. Valmisteltu kokonaisuus on sisällytetty aluevaltuuston 12.12.2023 hyväksymään talousarvioon.
• Itä-Uudenmaan hyvinvointialue kannustaa henkilöstöään kouluttautumaan ja sen mahdollistamiseksi on laadittu yhteisesti sovitut periaatteet. Koulutukseen osallistuneella on velvollisuus jakaa oppimaansa työyhteisössään, ja esihenkilöiden tulee huolehtia siitä, että opitun jakaminen mahdollistuu. Vuosittain laadittavan henkilöstö- ja koulutussuunnitelman linjaukset perustuvat KT:n ja pääsopijajärjestöjen suositukseen. Suunnitelma pohjautuu Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin. Lakisääteisten koulutusvelvoitteiden lisäksi pyritään sovittamaan yhteen yksilön osaamisen kehittämisen tarpeet työtehtävien lähtökohdista. Koulutustarpeita kartoitetaan säännöllisesti esimerkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä.
• Työnantajalähtöisen kouluttautumisen lisäksi henkilöstöä kannustetaan omaehtoiseen osaamisen kehittämiseen. Työnantaja mahdollistaa tietyin kriteerein esimerkiksi palkallisia poissaoloja, kun kyseessä on sellainen ammattiala, jossa työnantajalla on vaikeuksia rekrytoida pätevää henkilöstöä tai jos kyseessä on sellainen koulutus, joka tuottaa työnantajalle lisäarvoa tai jos henkilö tekee opinnäytetyön sellaisesta aiheesta, jonka tulos on työnantajalle hyödyllinen ja jonka tuloksen työnantaja voisi ostaa ulkopuoliselta tutkijataholta. Lisäksi omaehtoisiin koulutuksiin on tietyin periaattein mahdollista hakea rahallista tukea henkilöstöyksiköltä. Yksityiskohtaiset omaehtoisen kouluttautumisen ja osaamisen kehittämisen periaatteet on valmisteltu eri ammattiryhmien yhteisissä työpajoissa ja kokonaisuus on neuvoteltu paikallisesti työnantajan ja pääsopijajärjestöjen kesken. Kannustava ja kehittävä koulutustoiminta on merkittävä henkilöstöetu, joka lisää henkilöstön työtyytyväisyyttä ja vahvistaa työnantajamielikuvaa.
• Monipuolisten työurien kehittämisen kautta vahvistetaan henkilöstön saatavuutta ja työurien jatkuvuutta. Osatyökykyisten työllistymisen edellytyksiä vahvistetaan ja haetaan ratkaisuja, joilla lisätään valmiuksia muokata työtehtäviä, mikäli terveydelliset syyt sitä edellyttävät. Työelämästä pois jäämisen sijaan rakennetaan toimintaprosessit terveydellisistä syistä johtuvan uudelleensijoittamisen toteuttamiseksi. Osatyökykyisyyttä hyödynnetään siten, että sekä yksilö että työnantaja hyötyvät työtehtäviä koskevista järjestelyistä. Talousarvioon 2024 sisältyy ns. uudelleensijoitusraha oman henkilöstön terveydellisiä uudelleensijoitustarpeita varten.

Alla olevassa taulukossa on tiivistetty edellä mainitut, paikallisesti työnantajan ja pääsopijajärjestöjen kesken neuvotellut ja yhteistoiminnallisesti käsitellyt toimenpiteet, joilla pyritään edistämään Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen veto- ja pitovoimaisuutta työnantajana.

Aluevaltuutettujen aloitteessa esitetty sitouttamisrahan pilotointi sisältyy näihin suunnitelmiin.   

Vuoden 2024 talousarvion sisällytetyt toimenpiteet, aluevaltuuston hyväksymä tuottavuusohjelma, henkilöstöstrategia sekä paikallisesti neuvotellut operatiiviset toimenpiteet tähtäävät kaikki yhdessä ja erikseen siihen, että vuokratyövoiman käytön kustannukset vähenevät. Samalla vahvistetaan työnantajamielikuvaa ja veto- ja pitovoimatekijöitä. Lisäksi vuoden 2024 aikana panostetaan hyvään johtamiseen, esihenkilötyön vahvistamiseen, työn tuottavuuteen sekä henkilöstön työhyvinvointiin ja työelämän kehittämiseen. Nämä kaikki osaltaan määrittävät Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen asemaa kilpailukykyisenä työnantajana.

Ehdotus

Hyvinvointialuejohtaja:

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se merkitsee tiedokseen edellä olevan vastauksena tehtyyn valtuustoaloitteeseen, ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. 

Päätös

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se merkitsee tiedokseen edellä olevan vastauksena tehtyyn valtuustoaloitteeseen, ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.