Aluehallitus, kokous 30.5.2024

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot:
vastuualuejohtaja (terveyspalvelut) Carita Schröder
johtava lääkäri Susanna Varilo
vs. hoitotyön johtaja Heidi Hovisilta
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

Aloitteen sisältö

Aloitteessa esitetään, että hyvinvointialue nimeää omaishoitajasopimuksen solmineille omaishoitajille ja heidän omaishoidettavilleen omalääkärimallin mukaisesti terveysasemille omalääkärin. Aloitteessa korostetaan sitä, että omaishoitajan työn luonne muuttuu aina omaishoidettavien tarpeiden muuttuessa ja omaishoito vaikuttaa koko perheen elämään. On tärkeää, että terveysasemalla on sama hoitava taho, joka ymmärtää omaishoidon erityispiirteet ja omaa kokonaiskuvan omaishoitoperheen tilanteesta. Saman työntekijän on helpompi tunnistaa ongelmat omaishoitajina toimivien henkilöiden jaksamisessa ja omalääkärimalli helpottaa myös avun pyytämistä. Aloitteessa tuodaan esiin, että usean tutkimusnäytön perusteella parempi hoitosuhteen jatkuvuus on yhteydessä pienempiin terveydenhuollon kustannuksiin. Samalla hoidon laatu paranee ja sairastavuus laskee merkittävästi.

Vastaus aloitteeseen

Omaishoitajia ja omaishoidettavia hoidetaan kaikilla Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kahdeksalla terveysasemalla, paitsi niiden omaishoitajien palvelut, jotka eivät asu alueella, palvelut hoidetaan Nikkilän terveysasemalla. Kaikkien terveysasemien toiminnan kehittämisessä on ollut kuitenkin tärkeänä yhteisenä prioriteettina hoidon jatkuvuuden parantaminen pitkäaikaissairailla ja/tai paljon palveluja tarvitsevilla. Vuonna 2023 on sovittu ja määritelty yhteiset kriteerit omatiimeihin pääsemiselle kaikilla hyvinvointialueen terveysasemilla. Käytännön toimintamalleissa voi terveysasemilla olla vielä jonkin verran eroa mutta kaikki asukkaat, joilla on pitkäaikaissairaus tai muu tarve säännölliselle hoidolle kuuluvat omatiimin piiriin. Tämä koskee tasapuolisesti kaikkia hyvinvointialueen asukkaita mukaan lukien myös omaishoidettavat ja omaishoitajat. 

Esimerkiksi alueen suurimmalla terveysasemalla Porvoossa on syksyllä 2023 johdon, lähiesimiesten ja työtekijöiden kanssa yhteisissä työpajoissa suunniteltu omatiimin toiminnan muutosta. Tavoitteena muutoksessa on, että kaikki asiakkaat, joilla on säännöllisen hoidon tarve varmasti pääsevät Omatiimin asiakkaiksi ja hoidon jatkuvuus varmistetaan.  Uuden mallin mukainen toiminta alkoi 29.1.2024. Hoitajat ja lääkärit on jaettu kolmeen tiimiin ja niissä työskennellään moniammatillisesti. Jokaisessa tiimissä on erityisosaamista ja kokemusta mahdollisimman tasaisesti sekä hoitajilla että lääkäreillä. Kaikille asiakkaille nimetään omahoitaja ja omalääkäri nimetään tarvittaessa. Aiemmat vanhat hoitaja- ja lääkärihoitosuhteet otetaan huomioon nimeämisessä.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue haluaa tietenkin kehittää palveluita tasapuolisesti niin, että myös omaishoitajien ja -hoidettavien yksilölliset tarpeet tulevat huomioitua. Kaikki eivät kuitenkaan tarvitse lääkäriä, vaan jonkin muun ammattiryhmän edustaja voi jopa palvella asiakasta paremmin häneen tilanteensa huomioiden. Jatkossa suunnitteilla on lisätä omatiimeihin myös sosiaali- ja terapiapalveluiden ammattilaisia. Ikääntyvien asiakasohjauksessa on myös muutettu omaishoitajien palvelun rakennetta siten, että siellä on käytössä keskitetty tiimi, joka hoitaa omaishoitajien asioita. Tavoitteena tällä on helpottaa asiointia ja parantaa palvelun jatkuvuutta.

Hyvinvointialueen terveyspalvelut järjestävät myös omais- ja perhehoitajille maksuttomia hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Ikääntyneiden omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset perustuvat ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettuun lakiin (980/2012). Työikäisten omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset perustuvat terveydenhuoltolakiin (1326/2010). 

Hyvinvointi- ja terveystarkastusten tavoitteena on omaishoitajien ja perhehoitajien hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen ja edistäminen. Tarkastuksessa päähuomio on omaishoitajan jaksamisessa, tuen tarpeen tunnistamisessa ja omaishoitajan kuormittumisen riskitekijöissä. Tarkastuksessa käsiteltäviä asioita ovat muun muassa tilanteen myönteiset ja kielteiset puolet, hoidon sitovuus ja suhde hoidettavaan, koettu terveydentila ja mieliala, hoidettavan muisti- ja käytösongelmat, terveyden edistäminen sekä sairauksien ehkäisy, tunnistaminen ja hoito, toimintakyvyn arviointi, edistäminen ja ylläpito, selviytymiskeinot, oman hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen, tukiverkoston tilanne, kodin ja elinympäristön olosuhteet, kodin muutostöiden tarve ja apuvälineet, tuen ja palvelujen riittävyys ja soveltavuus perheen tarpeisiin sekä kuntoutusmahdollisuudet. Tarkastukset ovat vapaaehtoisia, mutta suositeltavia kahden vuoden välein. Hyvinvointi ja terveystarkastuksen tekee terveydenhuollon ammattilainen, kuten terveydenhoitaja, joka on perehtynyt omaishoitoon ja perhehoitoon liittyviin erityiskysymyksiin.

Omaishoitajille on siis jo pääosin nimetty terveysasemilla omahoitaja, jos heillä on pitkäaikaissairauksia tai he tarvitsevat muuten paljon palveluita. Omalääkäri voidaan nimetä tarvittaessa mutta siinä huomioidaan asiakkaan yksilöllinen tarve. Pelkästään omaishoitajana toimiminen ei ole omalääkärin nimeämisen peruste, vaan päätöstä tehdessä katsotaan kokonaistilannetta ja omaishoitajan yksilöllisiä tarpeita. Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin osallistuminen on tärkeää, sillä sitä kautta saadaan selville ne omaishoitajat, jotka eivät tarvitse jostain syystä säännöllistä hoitoa tai ole pitkäaikaissairaita mutta voisivat silti hyötyä omahoitaja- ja omalääkärimallista. Hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin kannustaminen ja niiden tärkeyden korostaminen tuo enemmän lisäarvoa kuin omahoitajalle automaattisesti nimetty omalääkäri.