Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
talousjohtaja Minna Sevón
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
Hyvinvointialuelain (611/2021) 115 § mukaan aluevaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä hyvinvointialueelle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio, sekä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvion 2027 ja taloussuunnitelman 2027–2030 yhteydessä laaditaan investointisuunnitelma. Lisäksi siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan.
Taloussuunnitelmassa hyväksytään hyvinvointialueen hyvinvointialuestrategiaa toteuttavat toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien.
Valtiovarainministeriö käynnisti Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen arviointimenettelyn 17.6.2025 alueen erittäin heikon taloustilanteen vuoksi. Arviointiryhmän tehtävänä oli laatia yhdessä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa toimenpide-ehdotukset alueen talouden tervehdyttämiseksi ja palvelujen turvaamiseksi aluevaltuuston käsittelyä varten.
Aluevaltuusto hyväksyi 17.12.2025 (§ 93) vuosien 2026–2028 talousarvion ja taloussuunnitelman sekä 41,9 miljoonan euron tuottavuusohjelman vuosille 2026–2029. Arviointimenettelyn toimenpideohjelma perustuu lisäksi aluehallituksen 21.5.2026 (§ 137) hyväksymään vuosien 2027–2030 taloussuunnitelmakehykseen, johon aluevaltuusto sitoutui 2.9.2026 (§ 57) osana arviointiryhmän loppuraportin hyväksymistä. Ohjelma sisältää päätetyt ja valmisteltavat sopeuttamis-, kehittämis- ja tehostamistoimet sekä määrittää alijäämien kattamisen ja nettokäyttökustannusten kehityksen.
Arviointiryhmä totesi 11.6.2026 antamassaan loppuraportissa, että vuosina 2023–2026 kertyneet alijäämät voidaan kattaa vuoden 2031 loppuun mennessä, jos sopeutustoimet toteutetaan pitkäjänteisesti ja täysimääräisesti ja nettokustannusten kasvu pysyy suunnitellulla uralla. Arviointiryhmä tunnistaa suuren haasteen hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon kustannusten kasvun hillinnässä, johon alueella on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa pienen HUS-yhtymän jäsenosuutensa vuoksi. Muut keskeiset riskit sopeutustoimenpiteiden toteutumiseen liittyvät väestörakenteeseen ja valtion rahoitusmallin muutoksiin. Hyvinvointialueen tulee turvata peruspalvelut alueensa asukkaille tiukan taloussuunnitelmakehyksen kustannusuran sallimissa rajoissa.
Hyvinvointialuelain 124 §:n mukaan arviointimenettelyn käynnistäminen rajoittaa hyvinvointialueen päätösvaltaa. Rajoituksen tarkoituksena on estää alueen taloudellisen tilanteen heikentyminen arviointiryhmän työn aikana ja varmistaa, että arviointiryhmän tekemiä toimenpide-ehdotuksia noudatetaan koko sen ajan kuin toimenpideohjelma on voimassa. Hyvinvointialue ei voi tehdä päätöstä, jolla olisi merkittäviä, pitkäaikaisia kielteisiä vaikutuksia hyvinvointialueen talouteen tai joka olisi arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten vastainen. Tällaisia päätöksiä voi tehdä vain, jos päätöstä ei välttämättömistä syistä ja asian kiireellisyyden vuoksi voida lykätä. Nämä päätökset on annettava tiedoksi valtiovarainministeriölle. Valtiovarainministeriöllä on oikeus tehdä kyseisistä päätöksistä valitus tai oikaisuvaatimus.
Valtiovarainministeriö seuraa toimenpideohjelman voimassa olon ajan sen toteutumista erityisesti taseeseen kertyneen alijäämän ja nettokäyttökustannusten kehittymisen perusteella. Sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö seuraavat omalla toimialallaan palvelujen järjestämiseen liittyvien toimenpiteiden ja suunnitelmien toteutumista. Valtiovarainministeriö totesi 4.9.2026 antamassaan päätöksessä, että ratkaisu aluejakoselvityksen tarpeellisuudesta arviointimenettelyssä olleilla hyvinvointialueilla voidaan jatkossa tehdä myös uutta arviointimenettelyä käynnistämättä, jos hyvinvointialueesta annetun lain 122 §:n tarkoittamat toimenpiteet eivät ole toteutuneet ja kyseisen lain 123 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Valtiovarainministeriö voi myös käynnistää uudelleen hyvinvointialueesta annetun lain 122 §:n tarkoittaman arviointimenettelyn, jos lain 123 §:n 1 momentin edellytykset täyttyvät tai sosiaali- ja terveysministeriö tekee valtiovarainministeriölle sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 27 §:ssä tarkoitetun aloitteen.
Vuoden 2025 lopussa hyvinvointialueella oli kattamatonta alijäämää 97,8 miljoonaa euroa. Osavuosikatsauksen 1–6/2026 ennusteen mukaan vuoden 2026 alijäämä asettuu 6,3 miljoonaan euroon. Talousarviossa 2027 ja taloussuunnitelmassa 2027–2030 tulee osoittaa, että vuosien 2023–2025 alijäämät ja tilikauden 2026 alijäämä saadaan katettua arviointiryhmän edellyttämässä aikataulussa vuoden 2031 loppuun mennessä.
Toimintaympäristön vaikutukset ja taloussuunnitelmaan sisältyvät merkittävimmät riskit
Taloussuunnitelmaan liittyy merkittävää epävarmuutta valtion rahoituksen riittävyyden osalta. Talousarvioesityksen valtion rahoitus vuodelle 2027 perustuu Valtiovarainministeriön 21.9.2026 julkaisemaan tietoon. Vuosien 2028 – 2030 rahoitus perustuu 30.4.2026 julkaistuihin tietoihin. Valtiovarainministeriö julkaisee päivitetyt rahoituslaskelmat 22.10.2026, joten valtion rahoitus on tässä vaiheessa talousarviovalmistelua vielä epävarma.
HUS-järjestämissopimuksen mukainen erikoissairaanhoidon rahoitus luo riskin sosiaali- ja terveystoimen talousarvioon vuodelle 2027. HUS-yhtymäkokouksen kesäkuussa 2026 päättämän kehyksen tasosta käydään keskustelua Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin yhteenlasketun valtion rahoituksen kasvun myötä. Erikoissairaanhoidon kustannuskasvu vuonna 2027 vuoden 2026 talousarvioon verrattuna on 3,4 %. Hyvinvointialueen tulisi saada hillittyä nettokäyttökustannuksia voimakkaasti siten, että vuoden 2027 muutos vuoteen 2026 verrattuna olisi -0,5 %.
Sosiaali- ja terveystoimessa on edelleen tietyissä ammattiryhmissä henkilöstöpulaa, vaikka tilanne on parantunut aikaisemmilta vuosilta. Sosiaali- ja terveystoimesta puuttui syksyllä 2026 huomattavasti vähemmän omaa henkilöstöä kuin vuotta aiemmin. Tästä huolimatta henkilöstövajetta joudutaan paikkaamaan vuokrahenkilöstöllä edelleen vuonna 2027, joten taloudellinen riski vuokratyövoiman käyttöön liittyen ei ole kokonaan poistumassa. Rekrytointivaikeuksia on erityisesti hoito- ja hoiva-alan henkilöstöstä ja lääkäreistä.
Erityisesti pienissä yksiköissä henkilöstöriskit liittyvät henkilöriippuvuuteen, joka voi aiheuttaa toiminnallista haavoittuvuutta. Osaavan, ammattitaitoisen ja koulutetun henkilöstön saatavuus on keskeinen edellytys palveluiden laadun ja jatkuvuuden turvaamiseksi. Erityisesti esihenkilöiden vaihtuvuus muodostaa merkittävän riskin toiminnan johdonmukaisuudelle, tiedonkululle ja operatiiviselle jatkuvuudelle. Näiden riskien hallinta edellyttää suunnitelmallista henkilöstöresurssien johtamista, osaamisen varmistamista sekä esihenkilöiden sitouttamista ja tukemista.
Talousarvio ja -suunnitelma 2027 – 2030
Aluehallitus hyväksyi taloussuunnitelmakehyksen 21.5.2026 vuosille 2027 – 2030. Aluevaltuusto sitoutui taloussuunnitelmakehykseen 2.9.2026 osana arviointiryhmän loppuraportin hyväksymistä. Demokratiapalveluiden ja konserni- ja strategiapalveluiden lautakuntana toimii aluehallitus, joka käsitteli talousarvioesityksiä vuodelle 2027 kokouksessaan 8.10.2026. Demokratiapalveluiden 2027 talousarvioesitys on päätetyn kehyksen mukainen. Demokratiapalveluiden vuoden 2026 talousarvioksi esitetään toimintakatetta, joka on nettona enintään - 873 000 euroa. Konserni- ja strategiapalveluiden toimintatuottojen talousarvioesitys on 0,1 miljoonaa ja toimintakulujen 0,3 miljoonaa euroa hyväksyttyä kehystä alhaisempi eli nettona 0,2 miljoonaa euroa päätettyä kehystä parempi. Konserni- ja strategiapalveluiden vuoden 2027 talousarvioksi esitetään toimintakatetta (sis. ulkoiset ja sisäiset erät), joka on nettona enintään - 22 153 000 euroa.
Pelastustoimen toimialan talousarvioesitys 2027 on toimintatuottojen osalta noin 1,1 miljoonaa euroa ja toimintakulujen osalta 1,5 miljoonaa euroa hyväksyttyä kehystä korkeampi eli nettona 0,4 miljoonaa kehyspäätöstä heikompi. Varautuminen ja turvallisuus -lautakunta päätyi kokouksessaan 29.9.2026 esittämään aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2027 talousarvioksi toimintakatteen (sis. ulkoiset ja sisäiset erät), joka on nettona enintään - 13 193 000 euroa.
Sosiaali- ja terveystoimen toimintatuottojen talousarvioesitys on 1,4 miljoonaa euroa alhaisempi ja toimintakulujen osalta 3,6 miljoonaa euroa hyväksyttyä kehystä korkeampi eli nettona 5,0 miljoonaa euroa aluehallituksen päättämää kehystä heikompi. Palvelujen järjestäminen -lautakunta päätyi kokouksessaan 7.10.2026 esittämään aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2027 talousarvioksi toimintakatteen (sis. ulkoiset ja sisäiset erät), joka on nettona enintään - 406 258 000 euroa.
Kokonaisuudessaan hyvinvointialueen talousarvioesitys vuodelle 2027 jää toimintakatteessa 5,2 miljoonaa euroa heikommaksi kuin aluehallituksen päättämä kehys. Lisäksi valtion rahoitus jäi Valtiovarainministeriön 21.9.2026 julkaisemassa rahoituslaskelmassa 0,6 miljoonaa euroa alhaisemmalle tasolle kuin 30.4.2026 rahoituslaskelmassa.
Koska valmisteltu talousarvioesitys poikkeaa kehyspäätöksestä 5,6 – 5,7 miljoonaa euroa ja jää arviointimenettelyssä hyväksyttyä nettokäyttökustannusten kasvu-uraa heikommaksi vuonna 2027, aluehallitus päätti 24.9.2026 käynnistää koko hyvinvointialueen henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut sellaisista mahdollisista talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteistä, joilla voi olla henkilöstövaikutuksia. Yhteistoiminnassa käsiteltäviä euromääräisiä tehostamisesityksiä ei ole sisällytetty vuoden 2027 talousarvioesitykseen.
Henkilöstö- ja henkilöstömenosuunnitelma
Henkilöstösuunnittelun lähtökohtana vuoden 2027 talousarviossa on hyvinvointialueen palvelutarvetta vastaava henkilöstörakenne, talouden tasapainottaminen sekä käynnissä olevien yhteistoimintaneuvottelujen vaikutusten huomioiminen. Henkilöstövoimavarojen suunnittelussa korostuvat nykyisen henkilöstön tarkoituksenmukainen käyttö, henkilöstön sisäinen liikkuvuus, osaamisen kohdentaminen sekä uusien tehtävien ja virkojen kriittinen arviointi. Uusia tehtäviä tai virkoja voidaan esittää vain silloin, kun ne ovat lakisääteisen toiminnan, palvelujen jatkuvuuden tai kokonaistaloudellisen säästön näkökulmasta välttämättömiä ja perusteltuja.
Hyvinvointialueella on käynnissä koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut osana vuoden 2027 talousarviovalmistelua ja talouden tasapainottamista. Neuvotteluissa käsiteltävät mahdolliset henkilöstövaikutteiset toimenpiteet voivat täsmentää henkilöstösuunnittelua talousarvioprosessin edetessä. Työnantaja huolehtii muutosten valmistelussa yhteistoimintavelvoitteiden, uudelleensijoittamisvelvollisuuden ja mahdollisen takaisinottovelvollisuuden asianmukaisesta huomioimisesta.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella oli 30.9.2026 vakituisessa tai määräaikaisessa palvelussuhteessa yhteensä 2 295 henkilöä. Vastaavana ajankohtana 30.9.2025 palvelussuhteessa oli 2 573 henkilöä. Henkilömäärä väheni edellisvuoteen verrattuna 278 henkilöllä eli 10,8 prosentilla. Palvelussuhteista oli vakituisia 83,9 % ja määräaikaisia 16,1 %. Henkilöstöstä 73 % oli äidinkieleltään suomenkielisiä ja 27 % ruotsinkielisiä.
Eniten budjetoituja henkilöitä on perhe- ja sosiaalipalveluissa eli 726 henkilötyövuotta. Ikääntyneiden palveluihin on budjetoitu 705 ja yhteisiin terveyspalveluihin 484 henkilötyövuotta. Pelastuslaitokseen on budjetoitu 189 sekä konserni- ja strategiapalveluihin 105 henkilötyövuotta. Demokratiapalvelussa työskentelee yksi täysipäiväinen henkilö.
Investointisuunnitelma ja investointien rahoitus
Valtiovarainministeriö ei myöntänyt hyvinvointialueelle lainanottovaltuutta vuodelle 2027, joten vuonna 2027 ei ole mahdollista investoida alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Aluevaltuusto on hyväksynyt muutetun investointisuunnitelman vuosille 2027 – 2030 10.6.2026 § 49.
Sosiaali- ja terveystoimen muutetussa investointisuunnitelmassa vuosina 2027 – 2030 omaan taseeseen tehtävien investointien kokonaismäärä on 6,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2027 investointisuunnitelma sisältää asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinnan, johon on myönnetty lainanottovaltuus vuonna 2023.
Pelastustoimen muutetussa investointisuunnitelmassa vuosina 2027 – 2030 omaan taseeseen tehtävien investointien kokonaismäärä on 9,4 miljoonaa euroa ja nettoinvestointeina 8,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2027 raivausyksikön hanke jatkuu, joka toteutetaan Euroopan sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) tuella. Muut suunnitellut investoinnit siirtyvät vuodella eteenpäin.