Kehittäminen ja yhteistyö -lautakunta, kokous 4.10.2023

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot: 
kehittämisjohtaja Katja Blomberg, etunimi.sukunimi@itauusimaa.fi 

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 11 §:n mukaan hyvinvointialueen on laadittava taloutensa ja toimintansa suunnittelua ja johtamista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia osana hyvinvointialuestrategiaa. Suunnitelman tulee olla julkinen. Palvelustrategiassa hyvinvointialue päättää järjestämisvastuulleen kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet. Lisäksi hyvinvointialue asettaa strategiassa tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan ottaen huomioon hyvinvointialueen asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet, palvelujen saatavuus sekä kustannusvaikuttavuus.  

Hyvinvointialueen asukkailla ja palvelujen käyttäjillä tulee olla osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia palvelustrategian laadinnassa. Palvelustrategia luo perustan hyvinvointialueen toiminnan suunnittelulle ja taloussuunnitelmalle. Ehdotus käsitellään seuraavan kerran hyvinvointialueen aluevaltuustossa 19.9.2023 lähetekeskusteluna, minkä lisäksi hyvinvointialue lähettää hyvinvointialueen palvelustrategialuonnoksen lausuntokierrokselle aluehallituksen kokouksen jälkeen niin, että alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajilla sekä muilla sidosryhmillä on mahdollisuus lausua näkemyksensä palvelustrategian sisällöstä ennen päätöksentekoa. Aluehallitus merkitsi kokouksessaan 17.8.2023 § 201 tiedoksi, että sidosryhmiltä pyydetään lausuntoja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelustrategian luonnosversiosta.    

Ehdotus

Kehittämisjohtaja: 

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kehittäminen ja yhteistyö -lautakunta lausuu seuraavasti:  

Kehittäminen ja yhteistyö -lautakunta on vastaanottanut palvelustrategian ja kiittää tähän mennessä valmistellusta työstä. Valmistelussa on mahdollistettu laajasti hyvinvointialueen henkilöstön, päättäjien ja alueen asukkaiden, yritysten sekä yhdistysten osallistuminen valmisteluun.   

Kehittäminen ja yhteistyö -lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että palvelustrategian tavoitteet ja toimenpiteet ovat löydettävissä, mutta niiden ymmärtäminen on haastavaa monien erilaisten palvelustrategiassa käytettyjen käsitteiden vuoksi (mm. kärjet, periaatteet, pääteemat, tavoitteet, linjaukset). Eri käsitteiden merkitys ja suhde toisiinsa tulisi selkeyttää helppolukuisempaan muotoon lopullisessa esityksessä.  

Lautakunta toivoo, että palvelustrategian operatiivisen toimeenpanon ja seurannan vastuutaho kuvataan palvelustrategiassa. Systemaattisen laadun parantamisen ja omavalvonnan toteuttamisen näkökulmista palvelustrategian seuranta on välttämätöntä. 

Lisäksi lautakunta toteaa, että palvelustrategian mittarit tulee tarkastaa siten, että ne vastaavat tavoitteita. Esimerkiksi hoidettujen asiakkaiden määrä ei kuvaa tarpeen mukaista nopeaa ja suoraviivaista oikeaan palveluun pääsyä ja sekä asian hoitoa.  

Päätös

Kehittäminen ja yhteistyö -lautakunta on vastaanottanut palvelustrategian ja kiittää tähän mennessä valmistellusta työstä. Valmistelussa on mahdollistettu laajasti hyvinvointialueen henkilöstön, päättäjien ja alueen asukkaiden, yritysten sekä yhdistysten osallistuminen valmisteluun.   

Kehittäminen ja yhteistyö -lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että palvelustrategian tavoitteet ja toimenpiteet ovat löydettävissä, mutta niiden ymmärtäminen on haastavaa monien erilaisten palvelustrategiassa käytettyjen käsitteiden vuoksi (mm. kärjet, periaatteet, pääteemat, tavoitteet, linjaukset). Eri käsitteiden merkitys ja suhde toisiinsa tulisi selkeyttää helppolukuisempaan muotoon lopullisessa esityksessä.  

Lautakunta toivoo, että palvelustrategian operatiivisen toimeenpanon ja seurannan vastuutaho kuvataan palvelustrategiassa. Systemaattisen laadun parantamisen ja omavalvonnan toteuttamisen näkökulmista palvelustrategian seuranta on välttämätöntä. 

Lisäksi lautakunta toteaa, että palvelustrategian mittarit tulee tarkastaa siten, että ne vastaavat tavoitteita. Esimerkiksi hoidettujen asiakkaiden määrä ei kuvaa tarpeen mukaista nopeaa ja suoraviivaista oikeaan palveluun pääsyä ja sekä asian hoitoa.  

Lisäksi lautakunta pyytää huomioimaan, että palveluiden tuottaminen perustuisi monituottajuusmalliin ja aitoon julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin väliseen yhteistyöhön. Palveluseteleiden käyttöä tulisi hyvinvointialueen strategian mukaisesti laajentaa ja ottaa käyttöön niissä palveluissa, joissa se on mahdollista.

Lautakunta haluaa korostaa palvelustrategian tekstissä, että henkilöstöllä on oltava riittävät mahdollisuudet vaikuttaa prosessien muotoiluun ja toimintamallien kehittämiseen. Tulisi pyrkiä siihen, että mahdollistetaan oppiminen toimivista toimintamalleista ja kokeillaan henkilöstölähtöisesti uusia menetelmiä pienissä pilottihankkeissa.

Lisäksi lautakunta toivoo, että valmistelun yhteydessä otetaan huomioon palvelustrategian

• kohdassa 2.2., että koska sähköisten palveluiden käyttö ikäihmisten keskuudessa on vähäistä, myös muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin verraten, tulee tarve saada henkilökohtaista palvelua tunnistaa ja siihen varata riittävät resurssit.
   
• kohdassa 4. Sidosryhmä- ja yhdyspintatyö, että selkeytämme ja vahvistamme alueellisten vaikuttamistoimielinten oikea-aikaista osallistumista myös HUS-yhtymän valmistelutyöhön (esimerkkinä vammaisneuvostojen keskeinen rooli apuvälinekysymyksissä).
   
• kohdassa 4. Saatavuus ja saavutettavuus, että näemme vammais- ja muiden sotealan yhdistysten harjoittaman neuvontatyön ja vertaistuen tukemisen keskeisenä yhteistyömuotona, jonka avulla edistetään hyvinvointialueen tavoitetta lisätä ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuutta.
   
• kohdassa 5.2., että varmistetaan esteettömyys- ja saavutettavuusohjelman ajantasainen tarkistaminen ja seuranta pysyväksi osaksi palvelustrategiaa, osana hyvinvointialueen strategian tarkistamista ja sen toteutumisen seurantaa.