Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
talousjohtaja Minna Sevón
talouspäällikkö Annette Povenius
controller Anton Kouki
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hallintosäännön 73 §:n mukaan aluehallitus hyväksyy suunnittelukehykset ja talousarvion laadintaohjeet. Talousarvion laadintaohje 2027 on hyväksytty aluehallituksessa 21.5.2026 (§ 136) sekä taloussuunnitelmakehys vuosille 2027 – 2030 on hyväksytty aluehallituksessa 21.5.2026 (§ 137) ja lähetetty lautakunnille ja toimialoille talousarviovalmistelun pohjaksi.
Hyvinvointialuelain (611/2021) mukaan aluevaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä hyvinvointialueelle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio, jota se noudattaa toiminnassaan ja taloudenhallinnassaan (§ 115). Talousarvioon lukeutuu investointisuunnitelma sekä taloussuunnitelma vähintään kolmeksi vuodeksi, joista talousarviovuosi on ensimmäinen. Talousarvio ottaa lukuun toiminnan edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoittaa, miten rahoitustarve katetaan ilman pitkäaikaista lainaa. Suunnitelman on oltava tasapainoinen tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Taseeseen mahdollisesti kertynyt alijäämä tulee kattaa kahdessa vuodessa tilinpäätöksen vahvistamisvuoden päättymisestä.
Hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 122–124 §:ssä säädetään hyvinvointialueen arviointimenettelystä. Arviointimenettelyssä valtio ja hyvinvointialue arvioivat hyvinvointialueen taloudellisia sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palvelujen järjestämiseen liittyviä edellytyksiä selvitä tehtävistään. Arviointimenettely turvaa osaltaan perustuslain mukaista oikeutta riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin tilanteessa, jossa hyvinvointialueen taloudellinen tilanne on heikentynyt.
Valtiovarainministeriö päätti käynnistää 17.6.2025 arviointimenettelyn Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Arviointimenettelyn käytännön seuraus on, että alue voi sopeuttaa talouttaan pidemmällä ajanjaksolla kuin mitä hyvinvointialuelain 115 §:ssä säädetään. Alueen tulee aluevaltuuston päätöksin sitoutua noudattamaan arviointimenettelyssä sovittua suunnitelmaa, jonka lopputuloksena tulee olla, että taseeseen kertynyt alijäämä on saatu katettua.
Hyvinvointialuelain 124 §:n mukaan arviointimenettelyn käynnistäminen rajoittaa hyvinvointialueen päätösvaltaa. Rajoituksen tarkoituksena on estää alueen taloudellisen tilanteen heikentyminen arviointiryhmän työn aikana ja varmistaa, että arviointiryhmän tekemiä toimenpide-ehdotuksia noudatetaan koko sen ajan kuin toimenpideohjelma on voimassa. Hyvinvointialue ei voi tehdä päätöstä, jolla olisi merkittäviä, pitkäaikaisia kielteisiä vaikutuksia hyvinvointialueen talouteen tai joka olisi arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten vastainen. Tällaisia päätöksiä voi tehdä vain, jos päätöstä ei välttämättömistä syistä ja asian kiireellisyyden vuoksi voida lykätä. Nämä päätökset on annettava tiedoksi valtiovarainministeriölle. Valtiovarainministeriöllä on oikeus tehdä kyseisistä päätöksistä valitus tai oikaisuvaatimus.
Arviointimenettelyssä laaditun toimenpideohjelman tärkeimmät asiakirjat ovat aluehallituksen 21.5.2026 hyväksymä talousarvio 2027 ja taloussuunnitelmakehys 2027–2030 sekä aluevaltuuston 17.12.2025 (§ 93) hyväksymä Tuottavuusohjelma 2026–2029. Arviointiryhmä toteaa 11.6.2026 loppuraportissaan, että pitäytymällä taloussuunnitelmassa esitettyyn nettokäyttökustannusten kehitykseen koko taloussuunnitelmakauden ajan, alueella on edellytykset sekä järjestämisvastuulla olevien tehtävien hoitamiseen että taseeseen kertyneen alijäämän kattamiseen vuoden 2031 loppuun mennessä. Arviointiryhmä korostaa, että alijäämien kattamistavoite on erittäin haastava ja siinä onnistuminen edellyttää pitkäjänteistä ja täysimääräistä sopeutustoimien toteuttamista, jotta hyvinvointialueen nettokustannukset pysyvät suunnitelmakehyksen edellyttämissä rajoissa. Arviointiryhmä tunnistaa suuren haasteen hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon kustannusten kasvun hillinnässä, johon alueella on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa pienen HUS-yhtymän jäsenosuutensa vuoksi. Samalla hyvinvointialueen tulee turvata peruspalvelut alueensa asukkaille tiukan taloussuunnitelmakehyksen kustannusuran sallimissa rajoissa.
Valtiovarainministeriö seuraa toimenpideohjelman voimassa olon ajan sen toteutumista erityisesti taseeseen kertyneen alijäämän ja nettokäyttökustannusten kehittymisen perusteella. Sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö seuraavat omalla toimialallaan palvelujen järjestämiseen liittyvien toimenpiteiden ja suunnitelmien toteutumista. Valtiovarainministeriö totesi 4.9.2026 antamassaan päätöksessä, että ratkaisu aluejakoselvityksen tarpeellisuudesta arviointimenettelyssä olleilla hyvinvointialueilla voidaan jatkossa tehdä myös uutta arviointimenettelyä käynnistämättä, jos hyvinvointialueesta annetun lain 122 §:n tarkoittamat toimenpiteet eivät ole toteutuneet ja kyseisen lain 123 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Valtiovarainministeriö voi myös käynnistää uudelleen hyvinvointialueesta annetun lain 122 §:n tarkoittaman arviointimenettelyn, jos lain 123 §:n 1 momentin edellytykset täyttyvät tai sosiaali- ja terveysministeriö tekee valtiovarainministeriölle sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 27 §:ssä tarkoitetun aloitteen.
Vuoden 2025 lopussa hyvinvointialueella oli kattamatonta alijäämää 97,8 miljoonaa euroa. Osavuosikatsauksen 1–6/2026 ennusteen mukaan vuoden 2026 alijäämä asettuu 6,3 miljoonaan euroon. Talouden suunnittelukehyksessä 2027–2030 tulee osoittaa, että vuosien 2023–2025 alijäämät ja tilikauden 2026 mahdollinen alijäämä saadaan katettua arviointiryhmän edellyttämässä aikataulussa vuoden 2031 loppuun mennessä.
Demokratiapalveluiden esitys vuoden 2027 talousarvioksi
Demokratiapalveluiden toimialan talousarvioesitys vuodelle 2027 on valmisteltu aluehallituksen 21.5.2026 päättämän kehyksen pohjalta. Toimialan talousarvioesitys vuodelle 2027 on hyväksytyn kehyksen mukainen.
Demokratiapalvelujen toimialaan kuuluu aluevaalilautakunta, tarkastuslautakunta, aluevaltuusto, aluehallitus, kansalliskielilautakunta, sisäinen tarkastus, varautuminen ja turvallisuuslautakunta sekä palveluiden järjestämisen lautakunta. Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös yksilöjaosto, vammaisneuvosto, vanhusneuvosto ja nuorisovaltuusto.
Demokratiapalveluiden vuoden 2027 talousarvion toimintakulut, noin 0,9 milj. euroa, ovat linjassa vuoden 2026 ennusteen ja vuoden 2025 tilinpäätöksen kanssa. Talousarvioesityksessä on huomioitu aluevaltuuston tekemä muutos (2.9.2026 § 64) kokouspalkkioiden maksamisesta aluevaltuuston infotilaisuuksista. Demokratiapalveluiden toimintakuluista 63 % muodostuu kokous- ja vuosipalkkioista sekä sisäisen tarkastuksen henkilöstökuluista. Palvelujen ostot muodostavat noin 16 % kaikista toimintakuluista. Palvelujen ostoissa suurimmat menoerät ovat tilintarkastukseen liittyvät kulut, luottamushenkilöiden matkakulut sekä kokousten tarjoilukustannukset. Valtuustoryhmille suunnattujen avustusten osuus toimintakuluista on 21 %. Muut toimintakulut muodostavat noin 1 % kaikista toimintakuluista.
Demokratiapalveluiden talousarvioesityksen toimintakuluista 44 % kohdistuu aluevaltuustoon, 32 % aluehallitukseen, 12 % tarkastuslautakuntaan ja loput 12 % kohdistuu muihin toimielimiin.
Tarkastuslautakunta on käsitellyt vuoden 2027 talousarviotaan 1.10.2026 kokouksessa.
Konserni- ja strategiapalveluiden perustehtävät
Itä-Uudenmaan konserni- ja strategiapalveluiden perustehtävänä on tuottaa sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen palvelua tukevia hallinto-, talous-, henkilöstö-, viestintä- ja digipalveluita sekä koordinoida hyvinvointialueen toiminnan kehittämistä ja valtionavustushankkeita. Konserni- ja strategiapalveluiden toimiala vastaa osaltaan siitä, että aluevaltuuston ja aluehallituksen asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan.
Konserni- ja strategiapalveluiden keskeiset tavoitteet sekä strategiset painopisteet
Konsernipalveluissa vuoden 2027 painopisteenä ovat talouden tasapainottamista ja tuottavuusohjelmaa tukevat toimenpiteet. Keskeisiä tavoitteita ovat hallinnon, tukipalveluiden ja prosessien keskittäminen, digitalisaation hyödyntäminen sekä toiminnan tehostaminen. Merkittävimpiä hankkeita ovat uuden asianhallintajärjestelmän käyttöönotto, Lifecare-järjestelmäkokonaisuuden käyttöönoton loppuunsaattaminen sekä tiedolla johtamisen ratkaisujen kehittäminen. Samalla henkilöstö-, talous- ja tukipalveluprosesseja yhdenmukaistetaan, automatisoidaan ja keskitetään. Viestinnässä painotetaan verkkopalveluiden ja sisäisen viestinnän kehittämistä, mediasuhteita sekä varautumis- ja kriisiviestintää. ICT-toiminnassa keskeisenä haasteena ovat kustannussäästöt, jotka rajoittavat uusien järjestelmien hankintaa ja edellyttävät nykyisten järjestelmien ja sopimusten kriittistä tarkastelua.
Konserni- ja strategiapalveluiden esitys vuoden 2027 talousarvioksi
Konserni- ja strategiapalveluiden toimialan talousarvioesitys vuodelle 2027 on valmisteltu aluehallituksen 21.5.2026 päättämän kehyksen pohjalta. Kokonaisuudessaan toimialan talousarvioesitys vuodelle 2027 alittaa hyväksytyn kehyksen toimintatuottojen osalta 0,1 miljoonaa ja toimintakulujen osalta 0,3 miljoonaa euroa eli toimintakate on 0,2 miljoonaa euroa parempi kuin annettu kehys.
Ero toimintatuotoissa syntyy siitä, ettei konserni- ja strategiapalveluiden toimiala ole pystynyt budjetoimaan kehyksessä edellytettyjä tuottoja täysimääräisesti. Kehyksen toimintatuotoissa ei ole huomioitu hallintopalveluiden ulkoisten tuottojen vähenemistä, joka johtuu ravintopalveluiden ja laitoshuollon ulkoistamisesta. Tämän vuoksi asetettuun kehykseen ei ole mahdollista yltää.
Konserni- ja strategiapalveluissa vuoden 2027 talousarvioesityksen toimintatuottojen 28 miljoonasta eurosta 97 % kertyy sisäisistä ja ulkoisista vuokratuotoista ja 3 % tuista ja avustuksista, joista merkittävin on työterveyshuollon Kela-korvaus. Toimintakulujen 50 miljoonasta eurosta henkilöstökulut muodostavat 16 %, palveluostot 31 %, aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 % sekä muut toimintakulut 52 %.
Ravintopalveluiden ja laitoshuollon ulkoistuksen myötä 11.5.2026 alkaen sisäisestä laskutuksesta on luovuttu, joten vuodelle 2027 ei enää kerry sisäisiä tuottoja näiltä osin. Muissa tuotoissa on 4,9 miljoonan euron kasvu vuoden 2026 talousarvioon verrattuna, mikä selittyy asiakasvuokrien laskutuksen siirtymisellä sosiaali- ja terveystoimesta kiinteistöpalveluihin.
Toimintakuluissa henkilöstökulut jäävät 1,3 miljoonaa, palvelujen ostot 4,1 miljoonaa sekä aineet, tarvikkeet ja tavarat 1,0 miljoonaa euroa alhaisemmalle tasolle kuin vuoden 2026 talousarvio. Muutokset selittyvät valtaosin ravintopalveluiden ja laitoshuollon kokonaisulkoistuksesta saatavilla hyödyillä, vaikka samanaikaisesti palkat nousevat keskimäärin 3,7 % vuoteen 2026 verrattuna. Lisäksi erityisesti henkilöstöetuuksista ja ICT-kustannuksista kertyy lisäsäästöjä. Muiden toimintakulujen kasvu on 3,6 miljoonaa euroa vuoden 2026 talousarvioon verrattuna. Kuluvan ja tulevan vuoden talousarvioiden välinen ero johtuu asukasvuokrakulujen siirrosta sosiaali- ja terveystoimesta konsernipalveluiden kiinteistöpalveluihin.
Tuottavuusohjelman toimenpiteitä on huomioitu konsernipalveluiden talousarvioesityksessä reilun 1,0 miljoonan euron edestä vuodelle 2027. Henkilöstöetuuksien leikkaaminen ja asiakas- ja potilastietojärjestelmien käyttöönotto selittävät pääosin tuottavuusohjelman säästötoimenpiteet.