Palveluiden järjestäminen -lautakunta, kokous 1.9.2026

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 84 Lääkinnällisen kuntoutuksen toimintaterapian palveluseteleiden käyttöönotto ja palvelukohtaisen sääntökirjan hyväksyminen

IUHVADno-2026-2694

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot:
tulosyksikköpäällikkö (lasten, nuorten ja perheiden palvelut) Jenni Weck-Näse
palveluvastaava (lääkinnällinen kuntoutus) Roope Tyynelä
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) 1 §:n mukaan palvelusetelin tavoitteena on lisätä asiakkaan valinnanmahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta sekä edistää hyvinvointialueen ja yksityisten palveluntuottajien välistä yhteistyötä. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella esitetään otettavaksi käyttöön lääkinnällisen kuntoutuksen toimintaterapian palveluseteli.

Palvelusetelitoimintaa ohjaa yleisesti Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen sääntökirja, joka on hyväksytty Palveluiden järjestäminen -lautakunnassa 24.5.2023 (§ 54). Lääkinnällisen kuntoutuksen toimintaterapian palveluseteleille on valmisteltu palvelukohtainen sääntökirja, jossa on koottu toimintaterapian vastaanotto- ja kotikäyntiä koskevat palvelukohtaiset erityispiirteet, velvoitteet ja käytännöt. Palveluntuottajat sitoutuvat palveluntuottajaksi rekisteröityessään noudattamaan sääntökirjaa.

Yksityiset palveluntuottajat voivat hakeutua palvelusetelituottajiksi palse.fi-portaalin kautta. Hyvinvointialue hyväksyy palveluntuottajat ja ylläpitää luetteloa hyväksytyistä palveluntuottajista. Tiedot palveluntuottajista, palveluista ja hinnoista ovat asiakkaiden saatavilla palse.fi-portaalissa. Palvelusetelijärjestelmä ei ole ostopalvelutoimintaa.

Palveluseteliä voidaan tarjota asiakkaalle, kun toimintaterapeutti tai moniammatillinen kuntoutustyöryhmä arvioi sen olevan asiakkaan tilanteeseen soveltuva palvelun järjestämistapa. Asiakas voi myös kieltäytyä palvelusetelistä, jolloin hyvinvointialue järjestää palvelun muulla tarkoituksenmukaisella tavalla. Hoidon tarpeen arvioinnissa ja palvelun myöntämisessä noudatetaan valtakunnallisia lääkinnällisen kuntoutuksen ohjaamisen perusteita (STM 2022).

Toimintaterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on tukea asiakkaan toimintakykyä, osallisuutta ja arjessa selviytymistä. Palveluseteli voidaan myöntää lapselle, jonka ikätasoinen kehitys, toiminnallisuus tai osallisuus edellyttää toimintaterapeuttista tukea tai toimintaympäristön muokkaamista, sekä aikuiselle sairastuneelle tai vammautuneelle henkilölle, jonka toimintakykyä voidaan edistää toimintaterapian keinoin.

Palvelusetelillä myönnetään lähtökohtaisesti 10–20 toimintaterapiakäyntiä vuodessa asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Myönnettävän palvelun sisällön määrittelee toimintaterapeutti tai muu riittävän ammattitaidon omaava ammattilainen. Palvelu sisältää toimintaterapeutin tekemän arvion sekä kuntoutussuunnitelman mukaiset terapiakäynnit ja muut kuntoutustoimenpiteet.

Toimintaterapian palvelusetelituottajaksi voidaan hyväksyä toimintaterapeutti (AMK), jolla on Valviran myöntämä oikeus harjoittaa ammattia laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen toimintaterapiaan pääsy toteutuu tällä hetkellä terveydenhuoltolain (1326/2010) 51 a §:n mukaisissa kiireettömän hoidon määräajoissa. Hyvinvointialueella työskentelee kahdeksan toimintaterapeuttia. Palvelusetelin käyttöönotolla lisätään asiakkaiden valinnanvapautta ja monipuolistetaan palvelujen tuotantotapoja sekä mahdollistetaan yksityisten palveluntuottajien joustava osallistuminen palvelujen tuottamiseen hyvinvointialueen kumppaneina.

Palvelukohtaisesta sääntökirjasta pyydettiin alkuvuonna 2026 kommentit hyvinvointialueella toimivilta toimintaterapeuteilta sekä lausunnot vammaisneuvostolta, vanhusneuvostolta ja nuorisovaltuustolta. Vanhusneuvoston esittämä tarkennus SI-terapiaa koskevaan lyhenteeseen on huomioitu sääntökirjassa.

Vammaisneuvoston lausunto on huomioitu sääntökirjan valmistelussa soveltuvin osin. Lausunnon perusteella on täsmennetty toimintaterapian myöntämisen perusteita kappaleessa 1 siten, että palveluseteli voidaan myöntää myös lapselle, jonka merkityksellinen toiminta ja ikätasolla tyypillinen kehitys arjessa on pysyvästi alentunut. Kappaleessa 1.2 termi intensiteetti on muutettu sanaksi käyntitiheys, ja samasta kappaleesta on poistettu palvelusetelin lähettämistä ja järjestelmään kirjaamista koskevat menettelykuvaukset. Kappaleessa 2.2 on selkiytetty yli 18-vuotiaiden asiakkaiden omavastuuosuutta koskevaa tekstiä sekä poistettu lisäpalvelujen hankkimista koskeva toisteinen kirjaus sekä täsmennetty, ettei lasten toimintaterapian palveluseteliin sisälly omavastuuosuutta. Kappaleeseen 3.3.1 on tarkennettu sanamuotoja. Kappaleessa 4 on tarkennettu peruuntumis- ja peruutuskäytäntöjä. Kappaleen 5 otsikko on muutettu vammaisneuvoston esittämän mukaiseksi, ja samalla omavastuuosuuden tekstiä on selkiytetty.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hallintosäännön 27 §:n mukaan Palveluiden järjestäminen -lautakunta päättää sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisistä palvelukriteereistä, harkinnanvaraisista asiakasmaksuista ja palvelusetelien arvoista aluevaltuuston hyväksymän palvelustrategian mukaisesti.

Ehdotus

Sosiaali- ja terveysjohtaja:

Palveluiden järjestäminen -lautakunta päättää

  • ottaa käyttöön lääkinnällisen kuntoutuksen toimintaterapian palvelusetelit vuoden 2026 loppuun mennessä,
  • hyväksyä palvelukohtaisen sääntökirjan liitteen mukaisesti.

 

Päätös

Palveluiden järjestäminen -lautakunta päätti yksimielisesti

  • ottaa käyttöön lääkinnällisen kuntoutuksen toimintaterapian palvelusetelit vuoden 2026 loppuun mennessä,  
  • teknisten korjausten jälkeen hyväksyä palvelukohtaisen sääntökirjan liitteen mukaisesti.

 

Puheenjohtaja totesi, että jäsen Christoffer Hällforsin tekemä ponsiehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kokouskäsittely

Merkittiin pöytäkirjaan seuraava esittelijän tekemä tekninen korjaus: palvelukohtaisen sääntökirjan kohta 2.2. ensimmäinen lause korjataan muotoon "Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen Palveluiden järjestäminen-lautakunta päättää palvelusetelien arvoista".

Merkittiin pöytäkirjaan seuraava esittelijän tekemä tekninen korjaus: palvelukohtaisen sääntökirjan kappale 6. Palvelua ohjaava lainsäädäntö korjataan vanhentuneiden lakiviittausten osalta ja vastaavat tekstissä olevat lakiviittaukset.

Merkittiin pöytäkirjaan, että jäsen Christoffer Hällfors teki seuraavan ponsiehdotuksen: Lautakunnalle tuodaan viimeistään 30.6.2027 selvitys palvelusetelipalvelujen saatavuudesta kunnittain ja palvelukielittäin, toteutuneista omavastuuosuuksista sekä asiakkaiden odotusajoista.


Muutoksenhaku

Hyvinvointialuelaki 139 §.

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • hyvinvointialueen jäsen.


Oikaisuvaatimusaika                                                                                  

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimus on toimitettava Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukiolon päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Itä-Uudenmaan aluehallitus ja lautakunnat sekä niiden jaoston ja alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle.

Oikaisuvaatimus toimitetaan kirjaamoon.

Yhteystiedot:

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kirjaamo

Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)itauusimaa.fi

Kirjaamo palvelee sähköpostitse arkisin kello klo 9 - 15.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

  • päätös, johon haetaan oikaisua
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella oikaisua vaaditaan.


Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kirjaamosta, kirjaamo@itauusimaa.fi.