Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist
talousjohtaja Minna Sevón
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
Yleistä
Hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 122–124 §:ssä säädetään hyvinvointialueen arviointimenettelystä. Arviointimenettelyssä valtio ja hyvinvointialue arvioivat hyvinvointialueen taloudellisia sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palvelujen järjestämiseen liittyviä edellytyksiä selvitä tehtävistään. Arviointimenettely turvaa osaltaan perustuslain mukaista oikeutta riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin tilanteessa, jossa hyvinvointialueen taloudellinen tilanne on heikentynyt.
Valtiovarainministeriö voi käynnistää hyvinvointialueen arviointimenettelyn, jos hyvinvointialue ei ole kattanut taseeseen kertynyttä alijäämää hyvinvointialuelain 115 §:n 2 momentissa säädetyssä määräajassa; hyvinvointialueen konsernituloslaskelman vuosikatteen ja poistojen suhde on alle 80 prosenttia kaksi tilikautta peräkkäin; tai konsernitilinpäätöksen laskennallinen lainanhoitokate on alle 0,8 kaksi tilikautta peräkkäin.
Arviointimenettelyä varten asetetaan arviointiryhmä, johon valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja hyvinvointialue nimeävät jäsenensä. Valtiovarainministeriö nimeää hyvinvointialuetta kuultuaan ryhmän puheenjohtajaksi hyvinvointialueesta ja ministeriöistä riippumattoman henkilön. Arviointiryhmän tehtävänä on tehdä ehdotus hyvinvointialueen talouden tervehdyttämiseksi sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palvelujen järjestämisen edellytysten turvaamiseksi tarvittavista toimista. Lisäksi arviointiryhmän on käsiteltävä hyvinvointialuejakolain (614/2021) 6 §:ssä tarkoitettu ehdotus hyvinvointialueen muuttamisen vireillepanosta.
Arviointimenettely käytännön seuraus on, että alue voi sopeuttaa talouttaan pidemmällä ajanjaksolla kuin mitä hyvinvointialuelain 115 §:ssä säädetään. Alueen tulee aluevaltuuston päätöksin sitoutua noudattamaan arviointimenettelyssä sovittua suunnitelmaa, jonka lopputuloksena tulee olla, että taseeseen kertynyt alijäämä on saatu katettua. Valtiovarainministeriö seuraa sovitun suunnitelman toteutumista.
Hyvinvointialuelain 124 §:n mukaan arviointimenettelyn käynnistäminen rajoittaa hyvinvointialueen päätösvaltaa. Rajoituksen tarkoituksena on estää alueen taloudellisen tilanteen heikentyminen arviointiryhmän työn aikana ja varmistaa, että arviointiryhmän tekemiä toimenpide-ehdotuksia noudatetaan koko sen ajan kuin toimenpideohjelma on voimassa. Hyvinvointialue ei voi tehdä päätöstä, jolla olisi merkittäviä, pitkäaikaisia kielteisiä vaikutuksia hyvinvointialueen talouteen tai joka olisi arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten vastainen. Tällaisia päätöksiä voi tehdä vain, jos päätöstä ei välttämättömistä syistä ja asian kiireellisyyden vuoksi voida lykätä. Nämä päätökset on annettava tiedoksi valtiovarainministeriölle. Valtiovarainministeriöllä on oikeus tehdä kyseisistä päätöksistä valitus tai oikaisuvaatimus.
Arviointimenettelyn käynnistyminen ja arviointiryhmä toiminta
Valtiovarainministeriö käynnisti Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen arviointimenettelyn 17.6.2025 (VN/19140/2025). Päätöksessä todetaan, että Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vuosien 2024 ja 2023 tilinpäätösten perusteella hyvinvointialue täyttää hyvinvointialueesta annetun lain 123 §:n edellytyksistä vuosikatteen ja poistojen suhteeseen sekä laskennalliseen lainanhoitokatteeseen liittyvän edellytyksen. Alueen konsernituloslaskelman mukainen vuosikatteen ja poistojen suhde oli vuoden 2023 tilinpäätöksessä -279 prosenttia ja vuoden 2024 tilinpäätöksessä -424 prosenttia. Alueen konsernituloslaskelman mukainen laskennallinen lainanhoitokate oli vuoden 2023 tilinpäätöksessä -3,00.
Valtiovarainministeriö asetti Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen arviointiryhmän 18.8.2025 (liite 1). Arviointiryhmän puheenjohtajana toimi sairaalaneuvos, terveystieteiden tohtori Hannu Leskinen. Arviointiryhmän jäseniä olivat Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja Max Lönnqvist, varajäsen talousjohtaja Minna Sevón, hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen valtiovarainministeriöstä, johtaja Eveliina Pöyhönen sosiaali- ja terveysministeriöstä ja strategia- ja ohjausyksikön johtaja Tiina Snellman sisäministeriöstä. Arviointiryhmän sihteerinä ja pysyvänä asiantuntijana toimi finanssineuvos Anna-Liisa Pasanen valtiovarainministeriöstä.
Arviointiryhmän pysyviksi asiantuntijoiksi nimettiin Itä-Uudenmaan aluehallituksen puheenjohtaja Kaj Lindqvist, hyvinvointialueen talousjohtaja Minna Sevón sekä johtava erityisasiantuntija Juri Matinheikki valtiovarainministeriöstä. Pysyvät asiantuntijat osallistuivat jokaiseen arviointiryhmän kokoukseen. Lisäksi arviointiryhmän kokouksiin osallistui kutsuttuina useita asiantuntijoita Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelta, HUS-yhtymästä ja ministeriöistä (liite 2).
Arviointiryhmä kokoontui 10.9.2025-11.6.2026 välisenä aikana 12 kertaa. Kokousten asialistat ja kokousmateriaalit jaettiin arviointiryhmän teams-työtilassa vähintään viikkoa ennen kokousta. Kokouksista laadittiin pöytäkirjat arviointiryhmän jäsenten hyväksyttäväksi joko sähköpostilla tai seuraavassa arviointiryhmän kokouksessa. Pöytäkirjoihin sisältyivät arviointiryhmän johtopäätökset, suositukset ja toimenpide-ehdotukset omana kohtanaan.
Arviointiryhmän kokouksissa käsiteltiin hyväksytyn työsuunnitelman mukaiset teemat seuraavasti:
- 10.9.2025 Arviointiryhmän työskentelyn käynnistäminen
- 3.10.2025 Talouden sopeuttaminen
- 27.10.2025 Erikoissairaanhoito ja integraatio peruspalveluihin ja sote-henkilöstö
- 24.11.2025 Perusterveydenhuolto ja integraatio terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välillä sekä sosiaalihuolto
- 1.12.2025 Tuottavuusohjelma 2026–2029
- 9.12.2025 Pelastustoimi
- 23.1.2026 Johtaminen ja päätöksenteko sekä yhteistyö
- 13.2.2026 Pelastustoimen jatkokäsittely
- 20.3.2026 Tuottavuusohjelman seuranta ja loppuraportin käsittely
- 17.4.2026 Palveluverkko, strategia ja loppuraportin käsittely
- 22.5.2026 Taloustilanne 2026 ja kehys 2027-2030 sekä loppuraportin käsittely
- 11.6.2026 Loppuraportin hyväksyminen
Toimenpide-ehdotukset ja suositukset
Hyvinvointialuelain 122 §:n mukaan arviointiryhmän tulee tehdä ehdotus hyvinvointialueen talouden tervehdyttämiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelujen järjestämisen edellytysten turvaamiseksi tarvittavista toimista. Lain esitöiden (HE 241/2020 vp. s. 625–626) mukaan arviointiryhmän tulee mahdollisimman perusteellisesti selvittää ja arvioida hyvinvointialueen edellytykset järjestämisvastuullaan olevien tehtävien hoitamiseen ja tehdä ehdotuksensa näiden selvitysten ja arviointien pohjalta. Ehdotukset voivat koskea hyvinvointialueen toimintaa ja taloutta kokonaisuutena. Arviointiryhmän selvityksistä ja toimenpide-ehdotuksista tulee ilmetä, ovatko hyvinvointialueen taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset selvitä järjestämisvastuullaan olevista tehtävistä ratkaistavissa hyvinvointialueen omilla toimenpiteillä. Hyvinvointialuelain 122 §:n mukaan aluevaltuuston tulee käsitellä arviointiryhmän antamat ehdotukset.
Arviointiryhmän työssä valitun toimintamallin taustalla on hyvinvointialueen erittäin heikko taloudellinen tilanne ja merkittävä taseeseen kertynyt alijäämä. Arviointiryhmän työllä on pyritty nopeasti tukemaan alueen talouden tervehdyttämistä ja palveluiden turvaamista niin, että alueen viranhaltijavalmistelussa ja toimielimissä on mahdollisimman pian päästy käsittelemään arviointiryhmän ehdotuksia ja kiinnittämään huomiota myös muihin, arviointiryhmän suositusten ja huomioiden kautta esille nousseisiin kysymyksiin. Lisäksi tavoitteena oli, että alueella voitaisiin ottaa arviointiryhmän toimenpide-ehdotuksia huomioon jo vuoden 2026 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Toimintatavalla on myös pyritty pitämään arviointiryhmän työ avoimena ja vuorovaikutuksellisena.
Arviointiryhmä antoi Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle yhden hyvinvointialueesta annetun lain 122 §:n tarkoittaman toimenpide-ehdotuksen 1.12.2025:
"Alue ryhtyy toteuttamaan edellä tarkoitettua tuottavuusohjelmaa vuosille 2026–2029. Käytännössä tämä edellyttää, että alue jo vuoden 2026 talousarviota käsitellessään päättää
- viedä yt-menettelyn lopputuloksen täysimääräisesti toimeenpanoon, jotta varmistetaan, että tuottavuusohjelmassa esitetty toimintakulujen lasku verrattuna vuoden 2025 tilinpäätöksen ennakkotietoihin toteutuu vuosina 2026–2027.
- sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkosta niin, että siirtyminen tuottavuusohjelmassa esitettyyn kolmen sote-keskuksen malliin mahdollistuu, jotta alueen henkilöstö- ja muut resurssit ovat optimaalisessa ja tehokkaassa käytössä.
- viedä pikaisesti toimeenpanoon kaikki muut sellaiset tuottavuusohjelmassa esitetyt toiminnalliset muutokset, joilla voidaan vaikuttaa välittömästi vuoden 2026–2027 toimintakuluihin. Tällaisia ovat erityisesti mm. asumispalveluihin (esim. omana toimintana tuotetun asumispalvelun vähentäminen, ympärivuorokautisen asumisen tarpeen vähentäminen laajentamalla arviointiyksikkötoimintaa sekä lisäämällä yhteisöllistä asumista ja kotiin annettavia palveluja) sekä palvelujen tuotantotapaan ja palvelutasoon liittyvät, tuottavuusohjelmassa esitetyt muutokset."
Arviointiryhmä antoi työskentelynsä aikana Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle yhteensä viisi toimenpidesuositusta.
- 3.10.2025: "Arviointiryhmä pitää välttämättömänä, että jo vuoden 2025 taloudellista tulosta pystytään parantamaan verrattuna viimeisimpään tilinpäätösennusteeseen. Arviointiryhmä kehottaa aluehallitusta ja aluevaltuustoa ryhtymään välittömästi toimiin tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Arviointiryhmä kehottaa hyvinvointialuetta valmistelemaan sellaisia tuottavuutta nostavia ja kustannuksia laskevia toimenpiteitä, että jo vuonna 2026 saavutettaisiin tilanne, jossa hyvinvointialueelle ei kertyisi uutta alijäämää. Talousarvioon 2026 ja taloussuunnitelmaan 2027–2028 otettavat toimenpiteet tulee päättää ja toimeenpanna siten, että ne vaikuttavat hyvinvointialueen talouteen mahdollisimman nopeasti. Toimenpiteistä päättämistä ja päätösten täytäntöönpanoa ei tule jättää taloussuunnitelmakauden loppuvuosille. Arviointiryhmä katsoo, että hyvinvointialueella tulee kiinnittää erityistä huomiota toimitila- ja palveluverkkoon ja tehdä tähän liittyviä, kustannuksia merkittävästi karsivia päätöksiä ja toimenpiteitä pikaisesti."
- 27.10.2025: "Arviointiryhmä toistaa aiemman suosituksensa. Arviointiryhmä pitää välttämättömänä, että hyvinvointialue päättää talousarviovalmistelussa esillä olleista, esimerkiksi palveluverkkoon ja henkilöstökustannuksiin vaikuttavista toimenpiteistä. Hyvinvointialueen tulee valmistella konkreettisia toimia erityisesti iäkkäiden asiakkaiden perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, kotihoidon ja asumispalveluiden hoitoketjujen sujuvuuden ja hoidon integraation parantamiseksi. Kustannustason alentaminen talousarviovuonna 2026 helpottaa merkittävällä tavalla tulevien taloussuunnitelmakausien tilannetta."
- 1.12.2025. "Arviointiryhmä pitää tuottavuusohjelmassa esitettyjä tavoitteita ja niiden toteuttamiseksi esitettyjä keinoja välttämättöminä ja oikeansuuntaisina. Arviointiryhmä tunnistaa, että tuottavuusohjelmaan sisältyy väistämättä epävarmuuksia, mutta katsoo, että ohjelmaa on välttämätöntä viedä täysimääräisesti päätöksenteossa ja toimeenpanossa eteenpäin. Arviointiryhmä korostaa, että tuottavuusohjelman tavoitteiden täysimääräinen toteutuminen edellyttää merkittävää toimintakulujen laskua jo vuosina 2026–2027. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tarvittavat päätökset tulee tehdä mahdollisimman nopeasti, jotta päätösten toimeenpano voidaan ripeällä tahdilla aloittaa."
- 9.12.2025: "Arviointiryhmä toteaa pelastustoimen huomioina, että toimintaympäristön muutokset, mukaan lukien talouden säästöpaineet, edellyttävät toiminnan kohdentamisen ja työmenetelmien jatkuvaa kehittämistä. Erityisesti eteläisen Suomen pelastustoiminnan yhteistyöalueen toimintojen ja resurssien laaja hyödyntäminen ja yhteistyön syventäminen pelastustoimen palveluiden järjestämisessä, tuottamisessa ja hankinnoissa sekä pelastustoiminnan tilanne- ja johtokeskusten ja sote-valmiuskeskusten välisen yhteistyön kehittäminen vapauttaa resursseja alueen pelastustoimen palveluihin. Lisäksi pelastustoimen tehtävien kustannusvastaavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Arviointiryhmä panee myös merkille Itä-Uudenmaan myönteisen kehityksen kotona asumisen turvallisuuden edistämisessä ja varautumistyössä."
- 23.1.2026: "Arviointiryhmä pitää tärkeänä, että tuottavuusohjelman toimenpiteet toimeenpannaan ripeästi, ja toimenpiteiden vaikutuksia seurataan jatkuvasti. Arviointiryhmä korostaa, että tuottavuusohjelman tavoitteiden täysimääräinen toteutuminen edellyttää sitoutumista merkittävään toimintakulujen laskuun vuodesta 2026 lähtien. Nyt päätetyt toimenpiteet muodostavat hyvinvointialueen talouden tasapainottamistavoitteen vähimmäistason. Mikäli hyvinvointialueen tilanteessa ja rahoituksessa tapahtuu merkittäviä muutoksia, hyvinvointialueella tulee olla hyvä valmius korvaavista toimenpiteistä ja lisätoimista päättämiseen ja niiden toteuttamiseen."
Talouden sopeuttamisen toimenpideohjelma
Arviointimenettelyssä laaditun toimenpideohjelman tärkeimmät asiakirjat ovat aluehallituksen 21.5.2026 (§ 137) hyväksymä talousarvio 2027 ja taloussuunnitelmakehys 2027–2030 (liite 3) sekä aluevaltuuston 17.12.2025 (§ 93) hyväksymä Tuottavuusohjelma 2026–2029 (liite 4). Toimenpideohjelma sisältää alueen jo päätettyjä toimenpiteitä ja sitovia linjauksia sekä vielä valmistelussa olevia toimia toimintojen kehittämiseksi ja tehostamiseksi, jotka tarkentuvat vuoden 2027 talousarvion ja taloussuunnitelman 2027–2030 valmistelun yhteydessä. Toimenpideohjelma osoittaa, miten hyvinvointialueen taseeseen kertyneen alijäämän kattaminen etenee lähivuosina sekä millaista nettokäyttökustannusten kehitystä ohjelman mukainen talouden sopeuttaminen edellyttää, joihin hyvinvointialue sitoutuu toimenpideohjelman voimassa olon ajaksi.
Arviointiryhmä totesi 22.5.2026 pidetyn kokouksen johtopäätöksenä, että hyvinvointialueen valmistelema talousarvio- ja suunnitelmakehys vuosille 2027–2030, johon on sisällytetty aluevaltuuston 17.12.2025 hyväksymät tuottavuusohjelman mukaiset sopeutustoimet, on arviointiryhmän näkemyksen mukaan riittävä, jotta hyvinvointialue pystyy kattamaan vuosina 2023–2026 kertyneet alijäämät vuoden 2031 loppuun mennessä. Arviointiryhmä korostaa, että alijäämien kattamistavoite on erittäin haastava ja siinä onnistuminen edellyttää pitkäjänteistä ja täysimääräistä sopeutustoimien toteuttamista, jotta hyvinvointialueen nettokustannukset pysyvät suunnitelmakehyksen edellyttämissä rajoissa. Arviointiryhmä tunnistaa suuren haasteen hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon kustannusten kasvun hillinnässä, johon alueella on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa pienen HUS-yhtymän jäsenosuutensa vuoksi. Samalla hyvinvointialueen tulee turvata peruspalvelut alueensa asukkaille tiukan taloussuunnitelmakehyksen kustannusuran sallimissa rajoissa. HUS-yhtymä on parantanut tuottavuuttaan ja saanut alijäämänsä katettua lain määräämässä ajassa. Uudenmaan hyvinvointialueilla, Helsingin kaupungilla ja HUS-yhtymällä on yhteinen tavoite pitää tulevien vuosien erikoissairaanhoidon kustannukset kohtuullisina huomioiden Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen haastava talouden tilanne ja aiemmin sovittu tavoite siirtää painopistettä erikoissairaanhoidosta perustasolle. Lisäksi hyvinvointialueen saamaan valtion rahoitukseen ja taloutensa sopeuttamismahdollisuuksiin liittyy riskejä ja tekijöitä, joihin alue ei voi vaikuttaa, kuten alueen väestörakenne ja valtion rahoitusmalliin tehtävät muutokset.
Hyvinvointialueen toimenpideohjelman seurannasta säädetään hyvinvointialuelain 122 §:ssä. Jos aluevaltuusto ei ole ennen arviointimenettelyn päättymistä käsitellyt kaikkia arviointiryhmän antamia, hyvinvointialuelain 122 §:ssä tarkoitettuja toimenpide-ehdotuksia, ne tulee käsitellä ja toimittaa niitä koskevat päätökset valtiovarainministeriölle. Alueen talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat aluevaltuuston päätöksiä toimenpiteistä eli noudattavat toimenpideohjelmaa. Toimenpideohjelman toteutumisesta raportoidaan neljännesvuosittain osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä sekä hyvinvointialuelain 13 a §:ssä tarkoitetussa, hyvinvointialueen, valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön yhteisessä neuvottelussa. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys toimenpiteiden toteutumisesta ja riittävyydestä tilikaudella ja se tulee toimittaa valtiovarainministeriölle tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.
Valtiovarainministeriö seuraa toimenpideohjelman voimassa olon ajan sen toteutumista erityisesti taseeseen kertyneen alijäämän ja nettokäyttökustannusten kehittymisen perusteella. Sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö seuraavat omalla toimialallaan palvelujen järjestämiseen liittyvien toimenpiteiden ja suunnitelmien toteutumista.
Aluejakoselvitys
Hyvinvointialuelain 122 §:n 3 mom. mukaan arviointiryhmän on käsiteltävä hyvinvointialuejakolain 6 §:ssä tarkoitettu ehdotus hyvinvointialueen muuttamisen vireillepanosta. Säännöksen perustelujen mukaan arviointiryhmän kannanotossa tulee perustella mitä vaikutuksia arviointiryhmä hyvinvointialueen mahdollisessa yhdistämisessä näkisi. Arviointiryhmän kannanotto ja perustelut eivät kuitenkaan korvaa hyvinvointialuejakolain 8 §:ssä tarkoitettua aluejakoselvitystä. Hyvinvointialueen muuttamisen edellytyksistä säädetään hyvinvointialuejakolain 5 §:ssä.
Mikäli aluejakoselvitys käynnistettäisiin, arviointiryhmä tunnistaa Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen muuttamisen osalta kaksi päävaihtoehtoa: yhdistäminen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueeseen tai yhdistäminen Kymenlaakson hyvinvointialueeseen. Lisäksi muuna vaihtoehtona on tunnistettu mahdollisuus Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen jakamiseen Vantaa-Keravan ja Kymenlaakson hyvinvointialueille. Edellä esitettyjen lisäksi arviointiryhmä on tunnistanut mahdollisuutena myös Itä-Uudenmaan liittämisen Keski-Uudenmaan tai Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen.
Mahdollisen aluejakoselvityksen toteutuessa hyvinvointialueen muuttamista koskevaa vaihtoehtojen arviointia on kuvattu loppuraportin luvussa 7.2.
Johtopäätökset
Arviointiryhmän käsityksen mukaan noudattamalla aluevaltuustossa hyväksyttyä taloussuunnitelmaa vuosille 2026–2028 ja sen toteuttamiseen liittyvää tuottavuusohjelmaa vuosille 2026-2029 sekä täydentämällä 2026 kesäkuun aluevaltuustossa niitä yt-neuvottelujen jälkeen suunnitellulla talousarvio- ja suunnitelmakehyksellä 2027-2030, hyvinvointialueella on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset selvitä tehtävistään sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen palveluiden järjestäjänä.
Arviointiryhmä katsoo, että pitäytymällä taloussuunnitelmassa esitettyyn nettokäyttökustannusten kehitykseen koko taloussuunnitelmakauden ajan, alueella on edellytykset sekä järjestämisvastuulla olevien tehtävien hoitamiseen että taseeseen kertyneen alijäämän kattamiseen vuoden 2031 loppuun mennessä. Arviointiryhmä toteaa, että taloussuunnitelman lähtökohtana oleva nettokäyttökustannusten kehitysura on erittäin haastava ja vaatii alueelta vahvaa sitoutumista tuottavuusohjelmassa esitettyjen toimien päätöksentekoon, toimeenpanoon sekä toimeenpanon seurantaan. Lisäksi arviointiryhmä tunnistaa, että alueen mahdollisuudet vaikuttaa erikoissairaanhoidon kustannusten kehitykseen ovat lainsäädännöllisistä ja toiminnallisista syistä osittain rajalliset.
Arviointiryhmä toteaa, että alueiden rahoitusmallia kehitetään tulevien vuosien aikana ja että koko julkiseen talouteen kohdistuvat merkittävät tasapainotusvaateet vaikuttavat väistämättä myös hyvinvointialueiden rahoitukseen tulevina vuosina. Hyvinvointialueen nettokustannustasoon ja taloussuunnitelman tasapainotustavoitteen onnistumiseen vaikuttavat selkeästi myös muut hyvinvointialueen ulkopuoliset tekijät. Alueiden rahoituksen tasoon vaikuttava hyvinvointialueindeksi huomioi osaltaan näitä tekijöitä, mutta se ei ota huomioon esimerkiksi hyvinvointialueiden yleisestä ansiotasosta poikkeavia palkkaratkaisuja tai juuri sote-toimialaan mahdollisesti pistemäisesti kohdistuvia kustannuspaineita. Hyvinvointialueindeksi koostuu kolmesta eri osatekijästä (yleinen ansiotasoindeksi 60 %, kuluttajahintaindeksi 30 %, työnantajien sotumaksut 10 %) eikä näin kuvaa täysimääräisesti hyvinvointialueiden todellista kustannuspainetta, koska indeksi on tehty ennen kaikkea rahoituksen tason määrittämiseen ja sisältää kustannusten hillintään kannustavia elementtejä (esim. yleinen ansiotasoindeksi voi poiketa hyvinvointialueiden ansiotasoindeksistä). Ennustetun ja toteutuneen indeksin välillä voi näin ollen olla eroja erityisesti tilanteissa, joissa yleiseen talouden tilanteeseen vaikuttaa odottamattomia ja merkittäviä shokkeja. Näistä tekijöistä sekä hyväksytyn taloussuunnitelman mukaisesta erittäin haastavasta nettokäyttökustannusten kehitysuran takia ei voida poissulkea mahdollisuutta, että Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen talouden tasapainotustavoitteita ja taseeseen kertyneen alijäämän kattamista ei voida täysimääräisesti saavuttaa nyt tavoitellussa ajassa.
Arviointiryhmä toteaa, että hyvinvointialueen aluevaltuusto on sitoutunut joulukuussa 2025 hyväksytyn taloussuunnitelman mukaiseen erittäin haasteelliseen tavoitteeseen ja on siten päätöksenteollaan ja toiminnallaan osoittanut halua ja kykyä vastata merkittäviin taloudellisiin ja palveluiden järjestämisen haasteisiin sekä luonut uskottavan polun vastuulleen kuuluvien tehtävien hoitamiseen eikä sen vuoksi esitä valtiovarainministeriölle aluejakoselvittäjän asettamista.