Aluevaltuusto, kokous 17.12.2025

Esityslista on tarkastamaton

§ 93 Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2026–2028 (lisäpykälä)

IUHVADno-2025-1728

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot: 
talousjohtaja Minna Sevón
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

 

Hyvinvointialuelain (611/2021) 115 § mukaan aluevaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä hyvinvointialueelle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio, sekä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvion 2026 ja taloussuunnitelman 2026–2028 yhteydessä laaditaan investointisuunnitelma. Lisäksi siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. 

Taloussuunnitelmassa hyväksytään hyvinvointialueen hyvinvointialuestrategiaa toteuttavat toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. 

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen alijäämä vuonna 2023 oli 34,6 miljoonaa euroa ja vuonna 2024 alijäämä asettui 48,5 miljoonaan euroon. Kumulatiivinen alijäämä vuosilta 2023–2024 on 83,1 miljoonaa euroa. Osavuosikatsauksessa 1–9/2025 tilikauden alijäämän ennustetaan olevan 16,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 alijäämäennuste huomioiden kumulatiivinen alijäämä vuoden 2025 lopussa on noin 100 miljoonaa euroa. Talousarviossa ja -suunnitelmassa 2026–2028 tulee osoittaa, että vuosien 2023–2025 alijäämät saadaan katettua vuoden 2026 loppuun mennessä. 

Toimintaympäristön vaikutukset ja taloussuunnitelmaan sisältyvät merkittävimmät riskit 

Taloussuunnitelmaan liittyy merkittävää epävarmuutta valtion rahoituksen riittävyyden osalta. Hyvinvointialueen omaa tuotantoa sopeuttamalla vuosien 2023–2025 alijäämiä ei pystytä kattamaan vuoden 2026 loppuun mennessä ja samanaikaisesti turvaamaan riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen palvelujen järjestäminen. Kumulatiivisten alijäämien kattaminen vuoden 2026 loppuun mennessä on mahdollista ainoastaan valtion lisärahoituksen turvin. 

Tilastokeskuksen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä syveni 4,4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2024. Erityisesti hyvinvointialueilla käyttötalouden kustannukset ovat kasvaneet selvästi ennustettua suuremmiksi. Alijäämät vuonna 2023 olivat yhteensä noin 1,3 miljardia euroa ja vuonna 2024 alijäämät asettuivat 1,1 miljardin euron tasolle. Vuonna 2025 ennustetaan hyvinvointialueiden tuloksien kääntyvän ylijäämäisiksi koko maan tasolla. Kuitenkin talouden tasapainottaminen rahoituslain edellyttämässä aikataulussa tulee olemaan valtaosalle hyvinvointialueista erittäin haasteellista.  

Sote-toimialan työvoima- ja palvelutarpeen arvioidaan tulevaisuudessa kasvavan. Väestö ikääntyy, millä on vaikutuksia työvoimapulaan sekä julkisen sektorin työntekijöiden eläköitymisen että ikääntyneiden palvelutarpeen kasvun kautta. 

Talousarvio ja -suunnitelma 2026–2028 sekä tuottavuusohjelma 

Aluehallitus hyväksyi taloussuunnitelmakehyksen vuosille 2026–2028 12.6.2025 § 147. Demokratiapalveluiden ja konserni- ja strategiapalveluiden lautakuntana toimii aluehallitus, joka käsittelee talousarvioesityksiä vuodelle 2026 kokouksessaan 30.10.2025. Demokratiapalveluiden 2026 talousarvioesitys on päätetyn kehyksen mukainen. Demokratiapalveluiden vuoden 2026 talousarvioksi esitetään toimintakatetta, joka on nettona enintään - 967 000 euroa. Konserni- ja strategiapalveluiden toimintatuottojen talousarvioesitys on 0,1 miljoonaa euroa alhaisempi ja toimintakulujen osalta 0,5 miljoonaa euroa hyväksyttyä kehystä korkeampi eli nettona 0,6 miljoonaa euroa päätettyä kehystä heikompi. Konserni- ja strategiapalveluiden talousarvioesityksessä on huomioitu ruokapalveluiden ja laitoshuollon kokonaisulkoistuksesta saatavat noin 1,6 miljoonan euron vuotuiset tuottavuushyödyt huhtikuun 2026 alkupuolelta lukien. Lisäksi vuokrakustannuksiin on saatu neuvoteltua 0,6 miljoonan euron kustannusalenema sekä hinnantarkistuksien että toimitiloista luopumisen myötä. Konserni- ja strategiapalveluiden vuoden 2026 talousarvioksi esitetään toimintakatetta (sis. ulkoiset ja sisäiset erät), joka on nettona enintään - 23 632 000 euroa. 

Pelastustoimen toimialan talousarvioesitys 2026 on toimintatuottojen osalta noin 0,8 miljoonaa euroa ja toimintakulujen osalta 1,1 miljoonaa euroa hyväksyttyä kehystä korkeampi eli nettona 0,3 miljoonaa kehyspäätöstä heikompi. Varautuminen ja turvallisuus -lautakunta päätyi kokouksessaan 23.9.2025 esittämään aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2026 talousarvioksi toimintakatteen (sis. ulkoiset ja sisäiset erät), joka on nettona enintään - 13 230 671 euroa. Henkilöstökuluihin tehtyjen tarkistusten myöstä toimintakate-esitys asettuu - 13 589 000 euroon. 

Sosiaali- ja terveystoimen toimintatuottojen talousarvioesitys on 0,7 miljoonaa euroa alhaisempi ja toimintakulujen osalta 17,5 miljoonaa euroa hyväksyttyä kehystä korkeampi eli nettona 18,2 miljoonaa euroa aluehallituksen päättämää kehystä heikompi. Vuoden 2026 talousarvioesityksessä ei ole lautakuntavaiheen valmistelussa huomioitu sellaisia tuottavuusohjelman toimenpiteitä, jotka edellyttävät yhteistoimintaneuvotteluja. Palvelujen järjestäminen -lautakunta päätyi kokouksessaan 15.10.2025 esittämään aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2026 talousarvioksi toimintakatteen (sis. ulkoiset ja sisäiset erät), joka on nettona enintään - 414 230 000 euroa. Henkilöstökuluihin tehtyjen tarkistusten myöstä toimintakate-esitys asettuu - 414 372 000 euroon. 

Kokonaisuudessaan hyvinvointialueen talousarvioesitys vuodelle 2026 jää toimintakatteessa 28,9 miljoonaa euroa heikommaksi kuin aluehallituksen päättämä kehys. Kehyspäätös sisälsi toimialoille kohdistetun toimintakatetavoitteen lisäksi 10 miljoonan euron edestä tehostamistoimenpiteitä, joita ei ollut allokoitu toimialakohtaisesti. 

Itä-Uudenmaan hyvinvointialuevaltuuston 12.12.2023 hyväksymässä tuottavuusohjelmassa on tavoiteltu vuosina 2024–2026 kokonaisuudessaan 52 miljoonan euron toiminnallisia hyötyjä. Vaikka hyvinvointialueen tuottavuusohjelman toimenpiteet ovat olleet oikeansuuntaisia ja tarkoituksenmukaisia, säästövaikutukset näkyvät viiveellä ja osittain vasta tulevina vuosina. Ensimmäisen tuottavuusohjelman toimenpiteiden voidaan todeta olleen riittämättömiä. 

Valtiovarainministeriö on 17.6.2025 päätöksellään päättänyt käynnistää arviointimenettelyn Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Arviointiryhmän tehtävänä on laatia yhdessä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa toimenpide-ehdotukset alueen talouden tervehdyttämiseksi ja palvelujen turvaamiseksi aluevaltuuston käsittelyä varten. Oleellisinta on saada aikaiseksi uskottavat, palvelut turvaavat ja talouden tasapainoon tähtäävät toimenpide-ehdotukset, joiden toteuttamiseen alue sitoutuu. Arviointiryhmä ei käytä päätösvaltaa, mutta hyvinvointialueen on käsiteltävä arviointiryhmän tekemät toimenpide-ehdotukset ja saatettava niitä koskevat päätökset valtiovarainministeriön tietoon mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Arviointimenettelyn aikana hyvinvointialueen päätöksentekoa on rajoitettu siten, että merkittäviä tai pitkäaikaisia talouteen negatiivisesti vaikuttavia päätöksiä ei saa tehdä. Tavoitteena on, että arviointiryhmän työ saadaan päätökseen kesän 2026 alussa. Arviointiryhmän tulee ottaa kantaa aluejakoselvityksen tarpeellisuuteen toimenpide-ehdotustensa yhteydessä. 

Aluehallitus päätti 9.10.2025 § 226 käynnistää hyvinvointialueella konserni- ja strategiapalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut sellaisista mahdollisista talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteistä, joilla voi olla henkilöstövaikutuksia. Ilman uskottavaa tuottavuusohjelmaa hyvinvointialueen vuosien 2026–2027 tulokset tulevat olemaan alijäämäisiä ja syventävät alijäämäkertymää entisestään. Vasta vuonna 2028 olisi mahdollista päästä ylijäämäiseen tulokseen. Laskennallisesti tuottavuusohjelmalla tulisi saavuttaa 60 – 65 miljoonan euron toiminnalliset hyödyt, jotta hyvinvointialueen kertyneet alijäämät olisi mahdollista kattaa vuosien 2028 – 2029 kuluessa. 

Ilman päätöksiä tuottavuusohjelmasta ja sen tinkimätöntä toteuttamista hyvinvointialueen kumulatiivinen alijäämä vuoden 2026 lopussa on yli 116 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueen omaa tuotantoa sopeuttamalla vuosien 2023 – 2025 alijäämiä ei pystytä kattamaan vuoden 2026 loppuun mennessä ja samanaikaisesti turvaamaan hyvinvointialueiden rahoituslain 11 §:ssä mainittujen perustuslain 19 §:n 3 momentissa tarkoitettujen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen tai perustuslain 7, 15 ja 20 §:ssä tarkoitettuihin perusoikeuksiin liittyvien pelastustoimen palvelujen järjestäminen. Ilman valtion lisärahoitusta alijäämiä ei ole mahdollista kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. 

Henkilöstö- ja henkilöstömenosuunnitelma 

Suunnitteluvuoden 2026 osalta lähtökohtana on olemassa oleva henkilöstö ja ohjeistus on, että lisäyksiä ei lähtökohtaisesti esitetä. Henkilöstösuunnitelmaan 2026 on koottu virat ja toimet, joita esitetään lakkautettavaksi tai mahdolliset uudet perustettavat virat ja toimet perusteluineen.  

31.8.2025 tilannepäivän mukaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen henkilöstömäärä yhteensä on 2889. Palvelussuhteista 79,63 % on työsopimussuhteisia ja 20,37 % virkasuhteisia. Suurin osa henkilöstöstä, eli 2297 henkilöä on vakituisessa palvelussuhteessa. 89,97 % henkilöstöstä on kokoaikaisessa palvelussuhteessa ja 6,85 % työskentelee osa-aikaisesti.  

Eniten henkilöstöä on ikääntyneiden palveluissa, jossa työskentelee 900 henkilöä sekä perhe- ja sosiaalipalveluissa 837 henkilöä. Yhteisten terveyspalveluiden henkilöstömäärä on 617 henkilöä. Pelastuslaitoksella työskentelee 296 henkilöä. Konserni- ja strategiapalveluiden henkilöstömäärä on 243. 

Palkkausjärjestelmien uudistaminen ja palkkojen harmonisointi aiheuttavat merkittäviä kustannusvaikutuksia myös vuonna 2026. Talousarvioesityksen läpikäynnin yhteydessä tarkistettiin henkilöstökulut ja niitä korotettiin aiemmasta esityksestä neljään prosenttiin, sillä kehyspäätöksessä ollut 2,5 % korotus alkuvuoden 2025 tasoon ei ole riittävä. Kehysvalmistelussa ei ollut täysimääräisesti huomioitu vuonna 2025 tehtyjä järjestelyvaraeräkorotuksia ja maksettua kertaerää. Lisäksi maan hallitus on esittänyt työttömyysvakuutusmaksujen korottamista 22.9.2025. Laki tulisi voimaan 1.1.2026. Tätä myötä työttömyysvakuutusmaksuja on korotettu tarkistetussa esityksessä 0,4 %. Vuoden 2026 talousarviossa henkilöstökuluista on poistettu määräaikaisten hanketyöntekijöiden palkat ja henkilösivukulut, mikä osaltaan tasapainottaa kustannuskehitystä. Lisäksi talousarvioesityksessä on huomioitu ravintopalveluiden ja laitoshuollon kokonaisulkoistuksen myötä saatavat henkilöstösäästöt. Kokonaisuudessaan henkilöstökulut kasvavat 2,8 miljoonaa euroa (1,8 %) vuoden 2025 verrattuna ennusteeseen. 

Investointisuunnitelma ja investointien rahoitus 

Vuodelle 2026 myönnetty lainanottovaltuus on 19 771 850 euroa. Investointisuunnitelmaa on tarkennettu vuoden 2026 osalta, sillä hyvinvointialueen lainanhoitokyky on olennaisesti heikentynyt vuoden 2025 käyttötalouden toteumaennusteen heikentymisen myötä.  

Sipoon Söderkullaan rakennettava pelastus- ja ensihoitoasemahanke siirretään vuodella eteenpäin ja käsitellään uudestaan vuosien 2027 – 2030 investointisuunnitelmassa. Vuonna 2028 on tavoitteena käynnistää HUS-yhtymän kanssa yhteishankkeena Porvoon hyvinvointikeskuksen suunnittelu- ja toteutustyö. Vuonna 2023 myönnetty lainanottovaltuus sisälsi asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinnan, jonka käyttöönotto on käynnissä ja päättynee kesällä 2027. Suunnitelmakaudelle varataan ICT investointeihin asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönottoa varten 10,5 miljoonaa euroa ja arkiston hankintaan 2 miljoonaa euroa. Muita suunniteltuja ICT-investointeja ei näillä näkymin tulla säästöjen vuoksi toteuttamaan vuonna 2026. 

Ehdotus

Hyvinvointialuejohtaja: 

Aluehallitus päättää 

  • hyväksyä hyvinvointialueen vuoden 2026 talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksen vuosille 2026–2028 aluehallituksen esityksenä aluevaltuustolle, 

  • oikeuttaa talouspalvelut tekemään taloussuunnitelmaesitykseen ja sen perusteluihin tarvittavat muutokset sekä teknisluonteiset tarkistukset ja 

  • esittää aluevaltuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2026 sitovat tavoitteet ja valtuustoon nähden sitovat määrärahat sekä hyväksyttäväksi taloussuunnitelman 2026–2028. 

Päätös

Aluehallitus päätti palauttaa hyvinvointialueen vuoden 2026 talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksen vuosille 2026–2028 valmisteluun siten, että käsittely jatkuu aluehallituksen kokouksessa 11.12.2025.

Kokouskäsittely

Pöytäkirjaan merkittiin, että kansalliskielilautakunnan puheenjohtaja Elin Andersson poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana, klo 20.28.

Esittelijä muutti päätösesitystään siten, että asia palautetaan valmisteluun siten, että käsittely jatkuu aluehallituksen kokouksessa 11.12.2025.

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot: 
talousjohtaja Minna Sevón
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

 

Hyvinvointialuelain (611/2021) 115 § mukaan aluevaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä hyvinvointialueelle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio sekä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvion 2026 ja taloussuunnitelman 2026–2028 yhteydessä laaditaan investointisuunnitelma. Lisäksi siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan.

Taloussuunnitelmassa hyväksytään hyvinvointialueen hyvinvointialuestrategiaa toteuttavat toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen alijäämä vuonna 2023 oli 34,6 miljoonaa euroa ja vuonna 2024 alijäämä asettui 48,5 miljoonaan euroon. Kumulatiivinen alijäämä vuosilta 2023–2024 on 83,1 miljoonaa euroa. Osavuosikatsauksessa 1–9/2025 tilikauden alijäämän ennustetaan olevan 16,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 alijäämäennuste huomioiden kumulatiivinen alijäämä vuoden 2025 lopussa on noin 100 miljoonaa euroa.

Valtiovarainministeriö on 17.6.2025 päättänyt käynnistää arviointimenettelyn Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Arviointiryhmän tehtävänä on laatia yhdessä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa toimenpide-ehdotukset alueen talouden tervehdyttämiseksi ja palvelujen turvaamiseksi aluevaltuuston käsittelyä varten. Oleellisinta on saada aikaiseksi uskottavat, palvelut turvaavat ja talouden tasapainoon tähtäävät toimenpide-ehdotukset, joiden toteuttamiseen alue sitoutuu. Arviointiryhmä ei käytä päätösvaltaa, mutta hyvinvointialueen on käsiteltävä arviointiryhmän tekemät toimenpide-ehdotukset ja saatettava niitä koskevat päätökset valtiovarainministeriön tietoon mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Arviointimenettelyn aikana hyvinvointialueen päätöksentekoa on rajoitettu siten, että merkittäviä tai pitkäaikaisia talouteen negatiivisesti vaikuttavia päätöksiä ei saa tehdä. Tavoitteena on, että arviointiryhmän työ saadaan päätökseen kesän 2026 alussa. Arviointiryhmän tulee ottaa kantaa aluejakoselvityksen tarpeellisuuteen toimenpide-ehdotustensa yhteydessä.

Toimintaympäristön vaikutukset ja taloussuunnitelmaan sisältyvät merkittävimmät riskit

Taloussuunnitelmaan liittyy merkittävää epävarmuutta valtion rahoituksen osalta. Hyvinvointialueelle on kertynyt alijäämää 83,1 miljoonaa euroa vuosina 2023 – 2024 ja vuoden 2025 ennustettu 16 miljoonan euron alijäämä huomioiden kumulatiivinen alijäämä lähentelee 100 miljoonaa euroa vuoden 2025 lopussa. Taloussuunnitelmakaudella 2026–2028 alijäämien kertyminen jatkuu, mikäli hyvinvointialueella ei saada käyntiin merkittäviä tuottavuuden tehostamistoimenpiteitä.

Tilastokeskuksen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä syveni 4,4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2024. Erityisesti hyvinvointialueilla käyttötalouden kustannukset ovat kasvaneet selvästi ennustettua suuremmiksi. Alijäämät vuonna 2023 olivat yhteensä noin 1,3 miljardia euroa ja vuonna 2024 alijäämät asettuivat 1,1 miljardin euron tasolle. Vuonna 2025 ennustetaan hyvinvointialueiden tuloksien kääntyvän ylijäämäisiksi koko maan tasolla. Kuitenkin talouden tasapainottaminen rahoituslain edellyttämässä aikataulussa tulee olemaan valtaosalle hyvinvointialueista erittäin haasteellista.

Sote-toimialan työvoima- ja palvelutarpeen arvioidaan tulevaisuudessa kasvavan. Väestö ikääntyy, millä on vaikutuksia työvoimapulaan sekä julkisen sektorin työntekijöiden eläköitymisen että ikääntyneiden palvelutarpeen kasvun kautta.

Talousarvio ja -suunnitelma 2026–2028 sekä tuottavuusohjelma

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on valmistellut talousarvioesityksen vuodelle 2026 aluehallituksen 12.6.2025 päättämän kehyksen pohjalta. Pelastustoimen vuoden 2026 talousarvioesitys on käsitelty Varautuminen ja turvallisuus -lautakunnassa 23.9.2025 ja sosiaali- ja terveystoimen talousarvioesitys Palvelujen järjestäminen -lautakunnassa 30.9. ja 15.10.2025. Aluehallitus käsitteli demokratiapalveluiden sekä konserni- ja strategiapalveluiden talousarvioesitykset 30.10.2025 kokouksessaan. Aluehallitus päätti 30.10.2025 palauttaa hyvinvointialueen vuoden 2026 talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksen vuosille 2026 – 2028 valmisteluun siten, että käsittely jatkuu aluehallituksen kokouksessa 11.12.2025. Kokonaisuudessaan hyvinvointialueen talousarvioesitys vuodelle 2026 jää toimintakatteessa 21,5 miljoonaa euroa heikommaksi kuin aluehallituksen päättämä kehys.

Ilman uskottavaa tuottavuusohjelmaa hyvinvointialueen vuosien 2026–2027 tulokset tulevat olemaan alijäämäisiä ja syventävät alijäämäkertymää entisestään. Vasta vuonna 2028 olisi mahdollista päästä pienehköön ylijäämäiseen tulokseen.

Aluehallitus päätti 9.10.2025 § 226 käynnistää hyvinvointialueella konserni- ja strategiapalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut sellaisista mahdollisista talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteistä, joilla voi olla henkilöstövaikutuksia. Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät aluehallituksen päätöksellä 27.11.2025.

Hyvinvointialueella on valmisteltu 39,1 miljoonan euron tuottavuusohjelma vuosille 2026–2029. Tuottavuusohjelma on talousarvio- ja -suunnitelmaesityksen liitteenä. Vuodelle 2026 kohdistuu syksyn 2025 yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltyjen toimenpiteiden myötä 5,6 miljoonan, vuodelle 2027 4,7 miljoonan ja 1,1 miljoonan euron tulosta parantava vaikutus vuodelle 2028. Lisäksi tuottavuusohjelmaan on sisällytetty operatiivisen toiminnan tehostamisen myötä saatavia hyötyjä vuosina 2026–2027 kumpanakin vuonna 3,1 miljoonan euron verran sekä 1,0 miljoonalla euron edestä vuonna 2028. Tuottavuusohjelmaan sisältyy suunnitelmavuosille 2027 – 2028 mm. palveluverkkosuunnitelman ja tuotantotapa-analyysien pohjalta tehtävän valmistelun myötä vielä tarkemmin selvitettäviä ja päätöksentekoon tuotavia toimenpiteitä 12,8 miljoonan euron verran. Vuonna 2029 arvioidaan saavutettavan 7,7 miljoonan euron tuottavuutta parantava vaikutus.

Tuottavuusohjelman toimenpiteiden sisällyttämisen jälkeen vuonna 2026 kertyisi alijäämää vielä 9,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2027 saavutettaisiin 15,9 miljoonan ja 31,5 miljoonan euron ylijäämä vuonna 2028. Kumulatiivinen alijäämä olisi edelleen 61,7 miljoonaa euroa vuoden 2028 lopussa. Arviointiryhmä pitää tuottavuusohjelmassa esitettyjä tavoitteita ja niiden toteuttamiseksi esitettyjä keinoja välttämättöminä ja oikeansuuntaisina. Arviointiryhmä tunnistaa, että tuottavuusohjelmaan sisältyy väistämättä epävarmuuksia, mutta katsoo, että ohjelmaa on välttämätöntä viedä täysimääräisesti päätöksenteossa ja toimeenpanossa eteenpäin. Mikäli talousarvioesityksen liitteenä olevasta vuosien 2026–2029 tuottavuusohjelmasta saadaan päätettyä kokonaisuudessaan, hyvinvointialueen kumulatiiviset alijäämät olisi mahdollista saada katettua vuoden 2030 loppuun mennessä.

Henkilöstö- ja henkilöstömenosuunnitelma

Henkilöstösuunnittelun lähtökohtana vuodelle 2026 osana talousarvion valmistelua on ollut nykyinen henkilöstömäärä. Toimialoilta on voitu esittää uusia tehtäviä vain silloin, kun on voitu osoittaa, että oman henkilöstön lisääminen on kyseisen tehtävän kohdalla kokonaistaloudellisesti perusteltua. Uusista tehtävistä aiheutuvat palkkamäärärahat on sisällytetty yksiköiden talousarvioesityksiin.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella käytiin talouden tasapainottamiseen liittyvä yhteistoimintamenettely ajalla 17.10.–27.11.2025. Menettelyn johdosta uusien tehtävien täyttötarpeita arvioidaan tapauskohtaisesti. Työnantajan ensisijaisena velvoitteena on tarjota avoimeksi tulevia ja täyttöluvan saavia tehtäviä työntekijöille, joiden tehtäviin kohdistuu tuotannollis-taloudellisia toimenpiteitä, sekä huomioida työsopimuslain mukainen uudelleensijoittamis- ja takaisinottovelvollisuus.

31.8.2025 tilannepäivän mukaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen henkilöstömäärä yhteensä on 2889. Palvelussuhteista 79,63 % on työsopimussuhteisia ja 20,37 % virkasuhteisia. Suurin osa henkilöstöstä, eli 2297 henkilöä on vakituisessa palvelussuhteessa. 89,97 % henkilöstöstä on kokoaikaisessa palvelussuhteessa ja 6,85 % työskentelee osa-aikaisesti.

Eniten henkilöstöä on ikääntyneiden palveluissa, jossa työskentelee 900 henkilöä sekä perhe- ja sosiaalipalveluissa 837 henkilöä. Yhteisten terveyspalveluiden henkilöstömäärä on 617 henkilöä. Pelastuslaitoksella työskentelee 296 henkilöä. Konserni- ja strategiapalveluiden henkilöstömäärä on 243.

Palkkausjärjestelmien uudistaminen ja palkkojen harmonisointi aiheuttavat merkittäviä kustannusvaikutuksia myös vuonna 2026. Talousarvioesityksen läpikäynnin yhteydessä tarkistettiin henkilöstökulut ja niitä korotettiin aiemmasta esityksestä neljään prosenttiin, sillä kehyspäätöksessä ollut 2,5 % korotus alkuvuoden 2025 tasoon ei ole riittävä. Kehysvalmistelussa ei ollut täysimääräisesti huomioitu vuonna 2025 tehtyjä järjestelyvaraeräkorotuksia ja maksettua kertaerää. Lisäksi maan hallitus on esittänyt työttömyysvakuutusmaksujen korottamista 22.9.2025. Laki tulisi voimaan 1.1.2026. Tätä myötä työttömyysvakuutusmaksuja on korotettu tarkistetussa esityksessä 0,4 %. Vuoden 2026 talousarviossa henkilöstökuluista on poistettu määräaikaisten hanketyöntekijöiden palkat ja henkilösivukulut, mikä osaltaan tasapainottaa kustannuskehitystä. Lisäksi talousarvioesityksessä on huomioitu ravintopalveluiden ja laitoshuollon kokonaisulkoistuksen myötä saatavat henkilöstösäästöt. Tuottavuusohjelman toimenpiteet alentavat henkilöstökuluja 5,3 miljoonaa euroa vuonna 2026. Kokonaisuudessaan henkilöstökulut alenevat 2,5 miljoonaa euroa (-1,6 %) vuoden 2025 ennusteeseen verrattuna.

Investointisuunnitelma ja investointien rahoitus

Vuodelle 2026 myönnetty lainanottovaltuus on 19 771 850 euroa. Investointisuunnitelmaa on tarkennettu vuoden 2026 osalta, sillä hyvinvointialueen lainanhoitokyky on olennaisesti heikentynyt vuoden 2025 käyttötalouden toteumaennusteen heikentymisen myötä.

Sipoon Söderkullaan rakennettava pelastus- ja ensihoitoasemahanke siirretään vuodella eteenpäin ja käsitellään uudestaan vuosien 2027–2030 investointisuunnitelmassa. Vuonna 2028 on tavoitteena käynnistää HUS-yhtymän kanssa yhteishankkeena Porvoon hyvinvointikeskuksen suunnittelu- ja toteutustyö. Vuonna 2023 myönnetty lainanottovaltuus sisälsi asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinnan, jonka käyttöönotto on käynnissä ja päättynee kesällä 2027. Suunnitelmakaudelle varataan ICT investointeihin asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönottoa varten 10,5 miljoonaa euroa ja arkiston hankintaan 2 miljoonaa euroa. Muita suunniteltuja ICT-investointeja ei näillä näkymin tulla säästöjen vuoksi toteuttamaan vuonna 2026.

Ehdotus

Hyvinvointialuejohtaja:

Aluehallitus päättää

  • hyväksyä hyvinvointialueen vuoden 2026 talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksen vuosille 2026 – 2028 aluehallituksen esityksenä aluevaltuustolle,
  • hyväksyä hyvinvointialueen vuoden 2026 talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksen vuosille 2026-2028 liitteenä olevan tuottavuusohjelman vuosille 2026-2029 aluehallituksen esityksenä aluevaltuustolle ohjeellisena jatkovalmistelua varten,
  • oikeuttaa talouspalvelut tekemään taloussuunnitelmaesitykseen ja sen perusteluihin tarvittavat muutokset sekä teknisluonteiset tarkistukset ja
  • esittää aluevaltuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2026 sitovat tavoitteet ja valtuustoon nähden sitovat määrärahat sekä hyväksyttäväksi taloussuunnitelman 2026 – 2028.

Päätös

Aluehallitus päätti

  • hyväksyä hyvinvointialueen vuoden 2026 talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksen vuosille 2026 – 2028 aluehallituksen esityksenä aluevaltuustolle,
  • hyväksyä hyvinvointialueen vuoden 2026 talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksen vuosille 2026-2028 liitteenä olevan tuottavuusohjelman vuosille 2026–2029 aluehallituksen esityksenä aluevaltuustolle ohjeellisena jatkovalmistelua varten,
  • oikeuttaa talouspalvelut tekemään taloussuunnitelmaesitykseen ja sen perusteluihin tarvittavat muutokset sekä teknisluonteiset tarkistukset ja 
  • esittää aluevaltuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2026 sitovat tavoitteet ja valtuustoon nähden sitovat määrärahat sekä hyväksyttäväksi taloussuunnitelman 2026–2028.


1. varapuheenjohtaja Tapani Eskola jätti SDP-ryhmän puolesta seuraavan pöytäkirjanmerkinnän:
”Vuokratyövoiman käytön vähentäminen on tavoitteena hyvä. On kuitenkin ristiriitaista rahoittaa toimintaa vähentämällä vuokratyövoiman kuluja sellaisissa yksiköissä, joiden aukiolo on ollut tähän asti riippuvainen vuokratyövoimasta.

Kun vuokratyövoimaan varattua rahaa supistetaan liian nopeasti, on vaarana yksiköiden ajoittainen sulkeminen, hoitoon päästään aiempaa hitaammin, palvelut ruuhkautuvat ja hoitotakuuseen ei toteudu samalla tavalla kuin aiemmin. Jo nyt hoitotakuu ei toteudu alle 23-vuotiaiden osalta. Samoin hoitotakuuseen ei enää päästä kummassakaan suun terveydenhuollon ikäryhmässä.

Vuokratyövoiman käytön nopea supistaminen ilman korvaavaa suunnitelmaa, lisää henkilöstön kuormitusta tilanteessa, jossa yt-prosessi on heikentänyt jaksamista.

Terveysasemien keskittämisellä olisi mahdollista tehostaa työtä ja jakaa työpainetta tasaisemmin. Lisäksi suuremmissa yksiköissä voitaisiin tarjota laajempaa palvelua kuin yksittäisissä pienissä asiointipisteissä. Isompien yksiköiden aukioloja olisi voitu tarkastella ja järkevöittää. Nyt keskitytään joidenkin yksiköiden säilyttämiseen, sen sijaan että kehitettäisiin aidosti kaikkien itäuusmaalaisten palveluja.”

Kokouskäsittely

Puheenjohtaja Kaj Lindqvist ehdotti 2. varapuheenjohtaja Patrik Björkmanin (RKP-ryhmä) kannattamana seuraavat muutokset tuottavuusohjelman tekstiosuuteen:

MUUTOSEHDOTUS 1:
Poistetaan sivun 8 seuraava kolmas kappale:

Alueen pienet kunnat — Askola, Pukkila, Myrskylä ja Lapinjärvi — sijaitsevat enintään 45 minuutin ajomatkan päässä lähimmästä keskuksesta. Kaikki reitit ovat hyvien valtateiden tai alueellisten väylien varrella (vt 7, vt 6, 170 ja 55). Näiden ajoaikojen perusteella 99 % alueen väestöstä on saavutettavissa sote-keskukseen palveluverkkosuunnitelman tavoitteen mukaisesti.


MUUTOSEHDOTUS 2: 
Poistetaan sivun 9 viimeisen kappaleen ensimmäiset sanat seuraavasti:

Inhimillisestä ja Taloudellisesta näkökulmasta pienyksiköiden ylläpito ei ole perusteltua -> Taloudellisesta näkökulmasta pienyksiköiden ylläpito ei ole perusteltua.

 

2. varapuheenjohtaja Patrik Björkman ehdotti RKP-ryhmän puolesta seuraavaa muutosehdotusta. Jäsen Jeanette Broman (KOK+KD-ryhmä) kannatti ehdotusta.

MUUTOSEHDOTUS 3:
Tuottavuusohjelmassa Ikääntyneiden palvelut

Poistetaan esitys:
Esitys 19. Ympärivuorokautisen asumispalvelun vähentäminen ja painopisteen siirtäminen yhteisölliseen asumiseen Lakkautetaan Rosenkullan yksikkö. Asukkaille tarjotaan muu asumispaikka tai yhteisöllisen asumisen vaihtoehto.

Kustannus:

Rosenkulla  
v. 2026 505 615 €
v. 2027 1 011 181€
v. 2028 1 011 181€
v. 2029 1 011 181 €


2. varapuheenjohtaja Patrik Björkman ehdotti RKP-ryhmän puolesta seuraavaa muutosehdotusta. Jäsenet Lilli Kahri (Vihreiden ryhmä) ja Ari Oksanen (KOK+KD-ryhmä) kannattivat ehdotusta.

MUUTOSEHDOTUS 4:
Tuottavuusohjelmassa Yhteiset terveyspalvelut

Poistetaan esitys:

Esitys 5. Terveysasemapalveluiden keskittäminen, Amiraalin terveysasemasta luopuminen Terveysasemapalvelut keskitetään Porvooseen ja Sipooseen ja Loviisaan, jotka palvelevat koko alueen asukkaita.

Toimenpiteen nimi:

Esitys 5. Terveysasemapalveluiden keskittäminen, Amiraalin terveysasemasta luopuminen -> Amiraalintien terveysaseman toiminnan jatkaminen ja käyttöasteen nostaminen. 

Muutos: Amiraalintien terveysaseman toiminnan jatkaminen ja käyttöasteen nostaminen.

Toimenpiteen kuvaus:

Terveysasemapalvelut keskitetään Porvooseen ja Sipooseen ja Loviisaan, jotka palvelevat koko alueen asukkaita -> Amiraalintien terveysasema jatkaa toimintaansa nykyisellä palveluvalikoimalla. Terveysaseman käyttöastetta nostetaan määrätietoisesti.

Muutos: Amiraalintien terveysasema jatkaa toimintaansa nykyisellä palveluvalikoimalla. Terveysaseman käyttöastetta nostetaan määrätietoisesti.

Nettohyöty v. 2026–2029

Muutos: 0€

Söderkullan terveysasema  
v. 2026 0 €
v. 2027 161 768€
v. 2028 176 768€
v. 2029 176 768€

 

2. varapuheenjohtaja Patrik Björkman ehdotti RKP-ryhmän puolesta seuraavaa muutosehdotusta. Jäsenet Riku Honkasalo (KOK+KD-ryhmä) ja Outi Lankia (Keskustan ryhmä) kannattivat ehdotusta.


MUUTOSEHDOTUS 5:
Esitys 14. Neuvolapalveluiden palveluverkon alueellinen tiivistäminen

Toimenpiteen kuvaus:

Äitiys- ja lastenneuvolan palveluiden järjestäminen palvelutarpeen mukaisesti ja henkilöstöresurssi optimoiden.

Muutos: Amiraalintien ja Askolan terveysasemalla jatketaan neuvolapalvelujen tarjoamista alueen palvelutarpeen mukaisesti.

Nettohyöty v. 2026: 153 820 € Muutos: 0 €

Nettohyöty v. 2027: 259 203 € Muutos: 160 348 €

Nettohyöty v. 2028: 259 203 € Muutos: 160 348 €

Nettohyöty v. 2029: 259 203 € Muutos: 160 348 €

 

2. varapuheenjohtaja Patrik Björkman ehdotti RKP-ryhmän puolesta seuraavaa muutosehdotusta. 1. varapuheenjohtaja Tapani Eskola (SDP-ryhmä) ja jäsen Lilli Kahri (Vihreiden ryhmä) kannattivat ehdotusta.

MUUTOSEHDOTUS 6:
Poistetaan säästö: Perhe- ja sosiaalipalveluiden tuottavuusohjelmasta Vammaispalveluiden taulukosta poistetaan säästötavoite työosuusraha 18 500 €/vuosi. 

 

2. varapuheenjohtaja Patrik Björkman ehdotti RKP-ryhmän puolesta seuraavaa muutosehdotusta. 1. varapuheenjohtaja Tapani Eskola (SDP-ryhmä) ja jäsen Riku Honkasalo (KOK+KD-ryhmä) kannattivat ehdotusta.

MUUTOSEHDOTUS 7:
Uusi säästökohde: Organisaatiouudistus

Vuoden 2026 alusta käynnistetään organisaatiouudistus, jonka tavoitteena on keventää johtamisjärjestelmää ja vähentää johtamistasoja sekä johtajien määrää. Organisaatiouudistuksen vähennystavoite on -500 000€.

 

2. varapuheenjohtaja Patrik Björkman ehdotti RKP-ryhmän puolesta seuraavaa muutosehdotusta. 1. varapuheenjohtaja Tapani Eskola (SDP-ryhmä) kannatti ehdotusta.

MUUTOSEHDOTUS 8:
Uusi meno: sote-auto

Hyvinvointialue tarjoaa jatkossa liikkuvien palveluiden (sote-auton) avulla ainakin terveydenhuollon kiireettömiä perusterveydenhuollonpalveluita erityisesti alueilla, jossa ei sijaitse fyysistä terveysasemaa tai josta kivijalkatoimipisteen saavutettavuus on heikkoa.

Sote-auton hankinnasta ja toiminnan käynnistämisestä tuodaan laaja esitys aluehallitukselle 28.2.2026 mennessä, siten että sote-auto voidaan ottaa käyttöön viimeistään 1.9.2026.

Investointi 150 000 €

 

Jäsen Riku Honkasalo ehdotti KOK+KD-ryhmän puolesta seuraavaa muutosehdotusta. 1. varapuheenjohtaja Tapani Eskola (SDP-ryhmä) ja jäsen Outi Lankia (Keskustan ryhmä) kannattivat ehdotusta.

MUUTOSEHDOTUS 9:
Esitys 4: Sosiaali- ja terveysasemapalveluiden keskittäminen. Askolan sosiaali- ja terveysaseman toimintojen siirtäminen Porvooseen -> Askolan sosiaali- ja terveysaseman toiminnan jatkaminen. 

Muutos: Askolan sosiaali- ja terveysaseman toiminnan jatkaminen.

Muutetaan toimenpiteen kuvaukseksi:

Askolan sosiaali- ja terveysaseman toiminta säilytetään nykyisellään ja nykyisellä palveluvalikoimalla, neuvolatoiminta mukaan lukien.

Nettohyöty v. 2026–2029

Muutos: 0 €

 

Jäsen Ari Oksanen ehdotti KOK+KD-ryhmän puolesta seuraavaa muutosehdotusta. Jäsen Lilli Kahri (Vihreiden ryhmä) kannatti ehdotusta.

MUUTOSEHDOTUS 10: 
Esitys 20: Toimenpiteelle uusi nimi: Ympärivuorokautisen asumispalveluiden muutokset Sipoossa

Teksti kohtaan: toimenpiteen kuvaus:
Seniorikeskus lakkautetaan vaiheittain siten, että nykyisille asiakkaille laaditaan yksilöllinen suunnitelma ja, että tarvittavat korvaavat ympärivuorokautisen hoivan palvelut hankitaan ja tarjotaan Sipoon alueelta.

Hyvinvointialue järjestää ja hankkii Sipoon alueelta viipymättä 40 uutta ympärivuorokautisen hoivan paikkaa uudesta hoivayksiköstä. Nämä paikat voidaan järjestää niin sanotussa hybridiyksikössä, jossa on lisäksi yhteisöllisen asumisen paikkoja.

 

Jäsen Ari Oksanen ehdotti KOK+KD-ryhmän puolesta seuraavaa muutosehdotusta. 1. varapuheenjohtaja Tapani Eskola (SDP-ryhmä) kannatti ehdotusta.

MUUTOSEHDOTUS 11: 
Esitys 21:
Toimenpide hyväksytään, mutta tehdään kuvaukseen seuraava lisäys:
Askolan alue huomioidaan kohdennettaessa yhteisöllisen asumisen palveluita.

 

Jäsen Arto Kujala ehdotti KOK+KD-ryhmän puolesta seuraavaa muutosehdotusta. 2. varapuheenjohtaja Patrik Björkman (RKP-ryhmä) kannatti ehdotusta.

MUUTOSEHDOTUS 12:
Tuottavuusohjelmaan lisäys, uusi toimenpide:
Vuokratyövoiman käyttöä vähennetään vuoden 2026 aikana merkittävästi. Tavoitteena on, että vuoteen 2029 mennessä hyvinvointialueella ei käytetä vuokratyövoimaa. Vuokratyövoimaa voidaan käyttää rajatusti lakisääteisen velvoitteen täyttämiseksi.  

Menovähennys:

v. 2026 1,6 milj €
v. 2027 1 milj €
v. 2028 500 000 €
v. 2029 500 000 €

Vastaavat ja tarvittavat kirjaukset tehdään talousarvioon.  

 

Jäsen Jeanette Broman ehdotti KOK+KD-ryhmän puolesta seuraavaa muutosehdotusta. 1. varapuheenjohtaja Tapani Eskola (SDP-ryhmä) kannatti ehdotusta.

MUUTOSEHDOTUS 13: 
Tuottavuusohjelmaan lisäys, uusi toimenpide:

Toimenpiteen nimi: Teknologian hyödyntäminen 

Toimenpiteen kuvaus: Hoivapalveluissa, mukaan lukien kotihoidossa, hyödynnetään laajasti käytettävissä olevia teknologisia ratkaisuja palvelun tehokkuuden, laadun ja turvallisuuden parantamiseksi. Terveyspalveluissa hyödynnetään mahdollisia teknologisia ratkaisuja.

Palvelu/toimiala: Sosiaali- ja terveystoimi

Päätöksenteon tilanne: Operatiivinen

Toimenpideluokka: Palvelutuotannon digitalisointi

 

Jäsen Eeva Hyttinen ehdotti SDP-ryhmän puolesta seuraavaa muutosehdotusta. Jäsen Lilli Kahri (Vihreiden ryhmä) kannatti ehdotusta.

MUUTOSEHDOTUS 14:
Toimenpide: maksuttoman ehkäisyn poistaminen 20–25-vuotiaita

Toimiala: perhe- ja sosiaalipalvelut

Nettohyöty: 30 000 €

Esitys: Maksuton ehkäisy säilytetään ennallaan alle 25-vuotiaille alueella. 

Kustannus 30 000 € / vuosi.

 

Jäsen Lilli Kahri ehdotti Vihreiden ryhmän puolesta seuraavaa muutosehdotusta. Jäsen Outi Lankia (Keskustan ryhmä) kannatti ehdotusta.

MUUTOSEHDOTUS 15: 
Poistetaan s. 24 rivi 

Toimenpiteen nimi: Lapsiperheiden ja lastensuojelun taloudellisen tuen myöntämisen vähentäminen ja kriteerien uudelleen tarkastelu 

Kustannusvaikutus:

v. 2026  0 €
v. 2027  40 000 €
v. 2028  40 000 €
v. 2029  40 000 €

 

Jäsen Lilli Kahri ehdotti Vihreiden ryhmän puolesta seuraavaa muutosehdotusta. Ehdotus ei saanut kannatusta, joten se raukesi kannattamattomana.

MUUTOSEHDOTUS 16:
s. 25 Esitys 5 Toimenpiteen nimi: Suun terveydenhuollon keskittäminen, Tallbackan hammashoitolan siirto Nikkilään.

Lisätään “Toimenpiteen kuvaus’” - kohtaan teksti: ”Lasten ja nuorten hammashoitopalveluita tarjotaan jatkossakin Söderkullassa joko koulun tiloissa, Amiraalintien terveysasemalla tai suun terveydenhoidon liikkuvassa yksikössä.” 

Perustelut: Söderkulla on kasvava asuinalue ja Miilin kampuksella opiskelee jo nyt yli 800 oppilasta. Lasten ja nuorten pääsy hammashoidon piiriin ei voi olla vanhempien kuljetusmahdollisuuksien varassa. Suun terveydenhuollon tehtävänä on kouluikäisten suun terveyden edistäminen ja suunsairauksien vähentäminen. Jos palveluita ei ole saatavilla koululaisten läheltä vaarassa on nuorten suun sairauksien lisääntyminen.

 

Jäsen Outi Lankia ehdotti Keskustan ryhmän puolesta seuraavaa muutosehdotusta. Ehdotus ei saanut kannatusta, joten se raukesi kannattamattomana.

MUUTOSEHDOTUS 17:
Poistetaan esitys 3. Sosiaali- ja terveysasemapalveluiden keskittäminen: kiertävien palvelujen lakkauttaminen (säästö 85 000 euroa)

Perustelu: Jokaisessa kunnassa tulee olla sotepiste eli tila eri asiantuntijoiden kiertäviä palveluita varten kuten neuvolan vastaanotolle.
 

Jäsen Outi Lankia ehdotti Keskustan ryhmän puolesta seuraavaa muutosehdotusta. Ehdotus ei saanut kannatusta, joten se raukesi kannattamattomana.

MUUTOSEHDOTUS 18:
Kiertäviä palveluja jatketaan Pukkilassa, Myrskylässä ja Lapinjärvellä, mutta muutetaan tilaratkaisuja siten, että vuokrakustannuksista saadaan säästöjä. Kiertävän palvelun tila voi olla myös muu kuin nykyinen tila.


Jäsen Outi Lankia ehdotti Keskustan ryhmän puolesta seuraavaa muutosehdotusta. Ehdotus ei saanut kannatusta, joten se raukesi kannattamattomana.

MUUTOSEHDOTUS 19:
Tehdään palvelulupaus pienille kunnille. Lupaus sisältää yhdistelmän kotiin vietäviä palveluita, liikkuvia palveluita sekä erikseen sovittavassa avoimessa julkisessa paikassa sijaitsevan fyysisen pisteen, jossa tiedotetaan alueen palveluista ja ohjataan palveluihin. Tämän lisäksi pisteellä tulee säilyttää mahdollisuus järjestää erilaisia sote-palveluihin kuuluvia vastaanottoja.


Jäsen Outi Lankia ehdotti Keskustan ryhmän puolesta seuraavaa muutosehdotusta. Ehdotus ei saanut kannatusta, joten se raukesi kannattamattomana.

MUUTOSEHDOTUS 20: 
Lakkautetaan Hygga toiminnanohjausjärjestelmän käyttö Näsin suunterveydenhuollossa, säästö 67 000 euroa vuodessa.

Perustelu: Tietojärjestelmien osalta tulee standardisoida ja yhdenmukaistaa käytäntöjä myös muiden järjestelmien osalta. Hyggan käytöstä on jo aiemmin luovuttu Näsin terveysasemalla ja Sipoon suunterveydenhuollossa. 
 

Jäsen Outi Lankia ehdotti Keskustan ryhmän puolesta seuraavaa muutosehdotusta. Ehdotus ei saanut kannatusta, joten se raukesi kannattamattomana.

MUUTOSEHDOTUS 21:

Poistetaan esitys 21. Ympärivuorokautisen asumispalvelun vähentäminen ja painopisteen siirtäminen yhteisölliseen asumiseen. Lakkautetaan Mäntyrinteen yksikkö. Asukkaille tarjotaan muu asumispaikka tai yhteisöllisen asumisen vaihtoehto

Perustelu: Jokaisessa kunnassa tulee olla ympärivuorokautista asumispalvelua ja Askola olisi ainoa kunta, jossa sitä ei ole.

 

Puheenjohtaja Kaj Lindqvist ehdotti ryhmäpuheenjohtajien päätöksen mukaisesti seuraavaa muutosta. 2. varapuheenjohtaja Patrik Björkman (RKP-ryhmä) kannatti ehdotusta.

MUUTOSEHDOTUS 22

Lisäys s. 7 olevan ensimmäisen kohdan ensimmäiseen alakohtaan: Mahdollisesta ulkoistamisesta tehdään perusteellinen selvitys ennen päätöksentekoa.


Pöytäkirjaan merkittiin, että aluehallitus piti kokoustauon klo 18.05–18.18 ennen tämän asian äänestysten alkamista.

Aluevaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mikaela Nylander ja 2. varapuheenjohtaja Jorma Wiitakorpi sekä kansalliskielilautakunnan puheenkohtaja Elin Andersson poistuivat kokouksesta klo 18.05.

Aluevaltuuston puheenjohtaja Heikki Vestman saapui kokoukseen klo 18.18.

---------------------

Kannatettujen muutosehdotusten käsittely sisältäen äänestykset:

Muutosehdotus 1.

Puheenjohtaja tiedusteli voiko aluehallitus hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi aluehallituksen hyväksyneen ehdotuksen yksimielisesti.

Muutosehdotus 2.

Puheenjohtaja tiedusteli voiko aluehallitus hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi aluehallituksen hyväksyneen ehdotuksen yksimielisesti.

Muutosehdotus 3.

Puheenjohtaja tiedusteli voiko aluehallitus hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että muutosesitystä ei voitu hyväksyä yksimielisesti, joten suoritettiin äänestys.

Äänestys 1, Jaa = pohjaehdotus, Ei = muutosehdotus 3

Jaa 6 ääntä: Outi Lankia, Bernhard Edgren, Tapani Eskola, Eeva Hyttinen, Merja Grönberg, Lilli Kahri

Ei 9 ääntä: Patrik Björkman, Pia Baumgartner, Arto Kujala, Jeanette Broman, Kaj Lindqvist, Tove Munkberg, Marika Railila, Riku Honkasalo, Ari Oksanen

Puheenjohtaja totesi, että aluehallitus hyväksyi muutosehdotuksen. 

Muutosehdotus 4.

Puheenjohtaja tiedusteli voiko aluehallitus hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että muutosesitystä ei voitu hyväksyä yksimielisesti, joten suoritettiin äänestys.

Äänestys 2, Jaa = pohjaehdotus, Ei = muutosehdotus 4

Jaa 5 ääntä: Tapani Eskola, Outi Lankia, Eeva Hyttinen, Merja Grönberg, Bernhard Edgren

Ei 10 ääntä: Lilli Kahri, Arto Kujala, Ari Oksanen, Jeanette Broman, Patrik Björkman, Pia Baumgartner, Riku Honkasalo, Marika Railila, Kaj Lindqvist, Tove Munkberg

Puheenjohtaja totesi, että aluehallitus hyväksyi muutosehdotuksen. 

Muutosehdotus 5.

Puheenjohtaja tiedusteli voiko aluehallitus hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että muutosesitystä ei voitu hyväksyä yksimielisesti, joten suoritettiin äänestys.

Äänestys 3, Jaa = pohjaehdotus, Ei = muutosehdotus 5

Jaa 4 ääntä: Tapani Eskola, Eeva Hyttinen, Merja Grönberg, Bernhard Edgren

Ei 11 ääntä: Jeanette Broman, Outi Lankia, Pia Baumgartner, Lilli Kahri, Arto Kujala, Patrik Björkman, Tove Munkberg, Kaj Lindqvist, Riku Honkasalo, Marika Railila, Ari Oksanen

Puheenjohtaja totesi, että aluehallitus hyväksyi muutosehdotuksen. 

Muutosehdotus 6.

Puheenjohtaja tiedusteli voiko aluehallitus hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi aluehallituksen hyväksyneen ehdotuksen yksimielisesti.

Muutosehdotus 7.

Puheenjohtaja tiedusteli voiko aluehallitus hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi aluehallituksen hyväksyneen ehdotuksen yksimielisesti.

Muutosehdotus 8.

Puheenjohtaja tiedusteli voiko aluehallitus hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi aluehallituksen hyväksyneen ehdotuksen yksimielisesti.

Muutosehdotus 9.

Puheenjohtaja tiedusteli voiko aluehallitus hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että muutosesitystä ei voitu hyväksyä yksimielisesti, joten suoritettiin äänestys.

Äänestys 4, Jaa = pohjaehdotus, Ei = muutosehdotus 9

Jaa 4 ääntä: Bernhard Edgren, Tapani Eskola, Merja Grönberg, Eeva Hyttinen

Ei 11 ääntä: Jeanette Broman, Outi Lankia, Patrik Björkman, Arto Kujala, Pia Baumgartner, Lilli Kahri, Ari Oksanen, Kaj Lindqvist, Riku Honkasalo, Marika Railila, Tove Munkberg

Puheenjohtaja totesi, että aluehallitus hyväksyi muutosehdotuksen. 

Muutosehdotus 10.

Puheenjohtaja tiedusteli voiko aluehallitus hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että muutosesitystä ei voitu hyväksyä yksimielisesti, joten suoritettiin äänestys.

Äänestys 5, Jaa = pohjaehdotus, Ei = muutosehdotus 10

Jaa 5 ääntä: Bernhard Edgren, Merja Grönberg, Tapani Eskola, Outi Lankia, Eeva Hyttinen

Ei 10 ääntä: Jeanette Broman, Ari Oksanen, Patrik Björkman, Lilli Kahri, Pia Baumgartner, Arto Kujala, Marika Railila, Tove Munkberg, Riku Honkasalo, Kaj Lindqvist

Puheenjohtaja totesi, että aluehallitus hyväksyi muutosehdotuksen. 

Muutosehdotus 11.

Pöytäkirjaan merkittiin, että jäsen Riku Honkasalo ilmoitti olevansa esteellinen (yleislausekejäävi) ja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi (klo 18.32–18.33).

Puheenjohtaja tiedusteli voiko aluehallitus hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi aluehallituksen hyväksyneen ehdotuksen yksimielisesti.

Muutosehdotus 12.

Puheenjohtaja tiedusteli voiko aluehallitus hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että muutosesitystä ei voitu hyväksyä yksimielisesti, joten suoritettiin äänestys.

Äänestys 6, Jaa = pohjaehdotus, Ei = muutosehdotus 12

Jaa 4 ääntä: Bernhard Edgren, Tapani Eskola, Eeva Hyttinen, Merja Grönberg

Ei 11 ääntä: Jeanette Broman, Lilli Kahri, Outi Lankia, Ari Oksanen, Patrik Björkman, Pia Baumgartner, Arto Kujala, Marika Railila, Kaj Lindqvist, Tove Munkberg, Riku Honkasalo

Puheenjohtaja totesi, että aluehallitus hyväksyi muutosehdotuksen. 

Muutosehdotus 13.

Puheenjohtaja tiedusteli voiko aluehallitus hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi aluehallituksen hyväksyneen ehdotuksen yksimielisesti.

Muutosehdotus 14.

Puheenjohtaja tiedusteli voiko aluehallitus hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että muutosesitystä ei voitu hyväksyä yksimielisesti, joten suoritettiin äänestys.

Äänestys 7, Jaa = pohjaehdotus, Ei = muutosehdotus 14

Jaa 11 ääntä: Bernhard Edgren, Arto Kujala, Outi Lankia, Patrik Björkman, Ari Oksanen, Riku Honkasalo, Jeanette Broman, Pia Baumgartner, Marika Railila, Tove Munkberg, Kaj Lindqvist

Ei 4 ääntä: Tapani Eskola, Lilli Kahri, Merja Grönberg, Eeva Hyttinen

Puheenjohtaja totesi, että aluehallitus hyväksyi pohjaehdotuksen. 

Muutosehdotus 15.

Puheenjohtaja tiedusteli voiko aluehallitus hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että muutosesitystä ei voitu hyväksyä yksimielisesti, joten suoritettiin äänestys.

Äänestys 8, Jaa = pohjaehdotus, Ei = muutosehdotus 15

Jaa 13 ääntä: Riku Honkasalo, Patrik Björkman, Eeva Hyttinen, Tapani Eskola, Pia Baumgartner, Ari Oksanen, Merja Grönberg, Bernhard Edgren, Tove Munkberg, Jeanette Broman, Marika Railila, Arto Kujala, Kaj Lindqvist

Ei 2 ääntä: Outi Lankia, Lilli Kahri

Puheenjohtaja totesi, että aluehallitus hyväksyi pohjaehdotuksen. 

Muutosehdotus 22.

Puheenjohtaja tiedusteli voiko aluehallitus hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi aluehallituksen hyväksyneen ehdotuksen yksimielisesti.

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot: 
talousjohtaja Minna Sevón
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

Päätösehdotus

Aluehallitus: 

Aluevaltuusto päättää

  • hyväksyä hyvinvointialueen vuoden 2026 talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksen vuosille 2026 – 2028, 
  • hyväksyä hyvinvointialueen vuoden 2026 talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksen vuosille 2026-2028 liitteenä olevan tuottavuusohjelman vuosille 2026-2029 ohjeellisena jatkovalmistelua varten, ja
  • hyväksyä vuoden 2026 sitovat tavoitteet ja valtuustoon nähden sitovat määrärahat.