Aluehallitus, kokous 14.8.2025

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 170 Oikaisuvaatimus palkan takaisinperintää koskevassa asiassa

IUHVADno-2025-2680

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot: 
vs. henkilöstöjohtaja Irja Suhonen
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

 

Hyvinvointialueen kirjaamoon on 1.8.2025 saapunut oikaisuvaatimus asiassa, joka koskee henkilöstöjohtajan tekemää päätöstä palkan takaisinperinnästä (IUHVADno-2025-2535). Oikaisuvaatimus on ohessa liitteenä.

Hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 139 §:ssä on määräykset oikaisuvaatimusmenettelystä. Aluehallituksen ja lautakunnan sekä niiden jaoston ja alaisen viranomaisen päätök-seen tyytymätön saa vaatia siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä. Oikaisuvaatimus tehdään aluehallituksen ja lautakunnan sekä niiden jaoston ja alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle.

Oikaisuvaatimus on saapunut hyvinvointialueen kirjaamoon oikaisuvaatimusajan puitteissa, ja se on näin ollen otettava käsiteltäväksi.

Oikaisuvaatimusta käsitellessään aluehallitus on sidottu niihin laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusvaatimuksiin, joita oikaisuvaatimuksessa on esitetty. Aluehallitus ei näin ollen voi käsitellä asiaa oikaisuvaatimusasiana tätä laajemmin.

Asiaa käsitellessään aluehallituksen on arvioitava oikaisuvaatimuksessa esitetyt laillisuusvirheet sekä arvioitava oikaisuvaatimuksessa esitetyt tarkoituksenmukaisuusperusteet.

Otettuaan asian oikaisuvaatimusasiana käsiteltäväkseen aluehallitus voi muuttaa tehtyä hallintopäätöstä, kumota tehdyn hallintopäätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen.

Oikaisuvaatimuksen tekijän vaatimus

Oikaisuvaatimuksen tekijä ilmoittaa työnantajan maksaneen hänelle luottamusmies korvausta 79 euroa kuukaudessa 12.4.2023 solmitun paikallisen virka- ja työehtosopimuksen SPAL ry:n luottamusmiesten ajankäytön mukaisesti. Edellä mainittu sopimus irtisanottiin kolmen kuukauden irtisanomisajalla 12.9.2023. Oikaisuvaatimuksen tekijän mielestä takaisinperinnän pitäisi alkaa siten 1.1.2024 ja päättyä 31.5.2025. Hänelle on maksettu liikaa luottamusmies korvausta 79 euroa kuukaudessa 17 kuukauden ajan.

Takaisinperittävä summa on oikaisuvaatimuksen tekijän laskelmien mukaan 1241 euroa. Hän haluaa, että henkilöstöjohtajan viranhaltijapäätös IUHVADno 2025-2535 liikaa maksetusta luottamusmieskorvauksesta 2392,74 euroa kumotaan/korjataan.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt laillisuusvirheet

Oikaisuvaatimuksen tekijä esittää, että takaisinperintä tulisi alkaa kolmen (3) kuukauden kuluttua paikallisen virka- ja työehtosopimuksen irtisanomisesta.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt tarkoituksenmukaisuusperusteet

Oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa paikallisen sopimuksen kolmen (3) kuukauden irtisanomisaikaan sekä takaisinperittävän summan korjaamiseen 1241 euroon.

Asian käsittely

Aiheettomasti maksettu palkka tai muu palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden määrä saadaan lain mukaan periä takaisin. Tämä koskee sekä työsuhteisia (työsopimuslaki 2 luku 17 §) että virkasuhteisia (laki kunnallisesta viranhaltijasta 56 §).

Aiheettomasti maksettu palkka on palkansaajan perusteeton etuus, joka peritään takaisin. Työnantajalla on oikeus periä liikaa maksettu palkka (ns. perusteeton etuus) takaisin riippumatta siitä, missä tai kenen tekemänä virhe on sattunut. Työnantajan tulee lisäksi huolehtia siitä, että palkanmaksun virheet tulevat korjatuiksi myös Verohallinnon tulorekisteriin.

Palvelussuhteen kestäessä liikasuoritus peritään tulonsaajan nettopalkasta. Kun palvelussuhde on päättynyt, tulonsaajalle lähetetään lasku. Jos summa on suuri, työnantaja ja työntekijä voivat sopia takaisinmaksuajan kohtuullistamisesta.

Työsopimuslaissa on rajoitettu työnantajan kuittausoikeutta. Palkan ulosmittausta koskevan rajoituksen tarkoituksena on turvata työntekijän vähimmäistoimeentulo. Lain mukaan työnantaja ei saa kuitata työntekijän palkkasaamista vastasaamisellaan siltä osin kuin palkka on ulosottokaaren (705/2007) mukaan jätettävä ulosmittaamatta.

Oikeustapauksissa on linjattu, että työnantajan oikeuteen periä palkka takaisin ei vaikuta myöskään se, että onko työntekijä itse havainnut ylimääräistä palkkaa. (esim. KHO:n ratkaisu 19.11.2018/5349).

Esitetään, että aluehallitus hylkää oikaisuvaatimuksen koska oikaisuvaatimuksessa esitettyjä laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperusteita tutkittaessa ei ole ilmennyt sellaisia perusteita, joiden nojalla oikaisuvaatimus tulisi hyväksyä tai tehty päätös kumota.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat ry:n (KT;n) 22.9.2023 hyvinvointialueille toimittaman ohjeistuksen mukaan SPAL ry:n jäsenet eivät voi toimia luottamusmiehenä. HYVTESiin ja pääsopimukseen perustuva luottamusmiesasema päättyi erottamisen myötä 19.9.2023 lukien. Se ei ole edellyttänyt erityisiä irtisanomistoimia. Tämä tekee Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen 12.9.2023 tapahtuneen paikallisen sopimuksen irtisanomisen merkityksettömäksi.

Oikaisuvaatimuksen tekijän luottamusmieskorvaus vaikuttaa varsinaisen luottamusmieskorvauksen lisäksi ylityökorvauksiin, vuorotyölisiin, sairaus- ja vuosilomalisiin, erilliskorvaukseen (41%) ja lomarahaan. Takaisinperittävä summa on 2392,74 ja se koostuu yllä mainituista osista.

Ehdotus

Hyvinvointialuejohtaja: 

Aluehallitus hylkää oikaisuvaatimuksen.

Päätös

Aluehallitus päätti hylätä oikaisuvaatimuksen.

Kokouskäsittely

Pöytäkirjaan merkittiin, että aluevaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mikaela Nylander saapui kokoukseen klo 17.47 tämän asian käsittelyn aikana.

Liitteet

 Liite_Ote__Liikaa_maksetun_palkan_takaisinperiminen
Salassa pidettävä, Julkisuuslaki (621/1999) § 24
 Liite_Oikaisuvaatimus
Salassa pidettävä, Julkisuuslaki (621/1999) § 24
 Oikaisuvaatimuksen liite _1_paikallinen_sopimus
Salassa pidettävä, Julkisuuslaki (621/1999) § 24
 Oikaisuvaatimuksen liite _2_paikallisneuvottelupöytäkirja
Salassa pidettävä, Julkisuuslaki (621/1999) § 24

Oheismateriaali

Muutoksenhaku

 

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen sulkemisaikaa

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivään.

Valituksen lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Jos valitusta ei ole tehty määräajassa, valitus jätetään tutkimatta.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.                 

Posti- ja käyntiosoite: Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki

Sähköpostiosoite: helsinki.hao(at)oikeus.fi

Faksinumero: 029 56 42079

Puhelinnumero: 029 56 42000                  

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Sähköpostia lähetettäessä (at)-merkintä korvataan @-merkillä.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimusten perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

 

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat. Mikäli valitusviranomaisen päätös saadaan toimittaa sähköisesti pitää myös ilmoittaa sähköpostiosoite.

Muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on lähettäjän tiedot eikä ole syytä epäillä asiakirjan aitoutta ja eheyttä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian käsittelystä hallinto-oikeudessa voidaan periä oikeudenkäyntimaksu siten kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) ja oikeusministeriön asetuksessa tuomioistuinmaksulain 2 §:ssä säädettyjen maksujen tarkistamisesta (1383/2018) säädetään. Tuomioistuinmaksulaissa on erikseen säädetty tapauksista, joissa maksua ei peritä. Tarkempia tietoja maksuista saa hallinto-oikeudesta.

Maksua ei kuitenkaan peritä yksityishenkilön vireille panemissa sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) eikä terveydenhuoltolaissa (1326/2010) tarkoitetuista palvelua tai etuutta koskevissa asioissa eikä yksityishenkilön vireille panemissa asioissa, jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) mukaan määrättyjä asiakasmaksuja. ​