Palvelujen järjestäminen -lautakunta, kokous 19.3.2025

Esityslista on tarkastamaton

§ 37 Lautakunnan vastaus hallinto-oikeuden lausuntopyyntöön HAO 634/025

IUHVADno-2024-4151

Aikaisempi käsittely

Palvelujen järjestäminen -lautakunta, 27.11.2024

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot: 
henkilöstöjohtaja Anu Rautiainen
lakimies Janina Luminto
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

 

Asia on ollut aluehallituksen käsiteltävänä 14.11.2024 mutta on todettu, että toimivalta kuuluu Palveluiden järjestäminen -lautakunnalle.

Hyvinvointialueen kirjaamoon on 5.11.2024 saapunut oikaisuvaatimus, joka koskee tulosyksikköpäällikkö Nina Moisanderin 1.11.2024 § 5 tekemää viranhaltijapäätöstä irtisanomisasiassa (IUHVADno-2024–4151). Viranhaltijapäätös ja oikaisuvaatimus ovat ohessa liitteinä.

Hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 139 §:ssä on määräykset oikaisuvaatimusmenettelystä. Aluehallituksen ja lautakunnan sekä niiden jaoston ja alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa vaatia siihen oikaisua.

Oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä. Oikaisuvaatimus tehdään aluehallituksen ja lautakunnan sekä niiden jaoston ja alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle.

Oikaisuvaatimus on saapunut hyvinvointialueen kirjaamoon oikaisuvaatimusajan puitteissa, ja se on näin ollen otettava käsiteltäväksi.

Oikaisuvaatimusta käsitellessään Palveluiden järjestäminen -lautakunta on sidottu niihin laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusvaatimuksiin, joita oikaisuvaatimuksessa on esitetty. Palveluiden järjestäminen -lautakunta ei näin ollen voi käsitellä asiaa oikaisuvaatimusasiana tätä laajemmin.

Asiaa käsitellessään Palveluiden järjestäminen -lautakunnan on arvioitava oikaisuvaatimuksessa esitetyt laillisuusvirheet sekä arvioitava oikaisuvaatimuksessa esitetyt tarkoituksenmukaisuusperusteet.

Otettuaan asian oikaisuvaatimusasiana käsiteltäväkseen Palveluiden järjestäminen -lautakunta voi muuttaa tehtyä hallintopäätöstä, kumota tehdyn hallintopäätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen.

Oikaisuvaatimuksen tekijän vaatimus:

Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että Itä-Uudenmaan hyvinvointialue kumoaa päätöksen virkasuhteen irtisanomisesta. Kumoamisen johdosta kyseinen virka tulee palauttaa oikaisuvaatimuksen tekijälle ja viranhoidon on katsottava jatkuneen katkeamattomana (laki kunnallisesta viranhaltijasta 44 §). Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii hyvinvointialuetta maksamaan aiheutunut palkkavahinko irtisanomisen ja viran palauttamisen väliseltä ajalta.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt laillisuusvirheet:

Oikaisuvaatimuksen tekijä esittää, että virkasuhteen irtisanomiselle ei ole lain mukaisia perusteita. Oikaisuvaatimuksen tekijää ei ole varoitettu eikä ohjeistettu toimimaan toisin. Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että päätös kumotaan ja hänen virkasuhteensa palautetaan hänelle.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt tarkoituksenmukaisuusperusteet:

Oikaisuvaatimuksen tekijä perustelee menettelyään sillä, että hän on itse tehnyt puuttuvia työvuoroja ja että hänelle ei ole koskaan kerrottu, että häneltä on kiellettyä tehdä itse sellaisia työvuoroja, jotka jäisivät muutoin tyhjiksi. Oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa, että hänen esihenkilönsä hyväksyy tehdyt vuorot kuukausittain ja että tämän myötä esihenkilölle menee (jälkikäteen) tieto hänen tekemistään ylitöistä. Oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa, että työnantajan olisi tullut välittömästi huomauttaa, että hän ei saa tehdä avoimia vuoroja itse. Oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa, ”että se, että työnantaja ei ohjeista, ei ole viranhaltijan työsuhteen päättämisperuste”.

Oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa, että joka tapauksessa työnantajalla ei ole perustetta irtisanoa virkasuhdetta ilman edeltävää varoitusta, ja että oikaisuvaatimuksen tekijän toiminta asiakas- ja potilasturvallisuuden takaamiseksi ei ole ollut lain edellyttämällä tavalla niin moitittavaa, että oikaisuvaatimuksen tekijän olisi tullut ymmärtää menettelynsä vääryys ilman varoitusta ja selkeää ohjeistusta työnantajalta.

Oikaisuvaatimuksen tekijä ei oman näkemyksensä mukaan ole tiennyt toimivansa väärin, ja hän olisi noudattanut työnantajan ohjeistusta ylitöiden teosta, jos sellainen ohje olisi hänelle annettu.

Oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa, että työnantaja on tehnyt tutkintapyynnön poliisille asiasta. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei oman käsityksensä mukaan ole syyllistynyt mihinkään rikokseen. Hän toteaa, että ylimääräisten työvuorojen teko tilanteessa, jossa niitä ei ole kielletty tekemästä, ei täytä minkään rikoksen tunnusmerkistöä.

Asian käsittely:

Viranhaltijan velvollisuuksista on määrätty laissa kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta (ns. viranhaltijalaki). Yleiset velvollisuudet on kirjattu 4. luvun 17 §:ssä, jossa todetaan mm. seuraavaa: Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Viranhaltija ei saa vaatia, ottaa vastaan tai hyväksyä sellaista taloudellista tai muuta etua, josta säädetään rikoslain (39/1889) 40 luvussa.

Virkasuhteen päättymisestä on määräykset 8. luvussa. Viranhaltijasta johtuvat irtisanomisperusteet on kirjattu 35 §:ssä: Työnantaja ei saa irtisanoa virkasuhdetta viranhaltijasta johtuvasta syystä, ellei tämä syy ole asiallinen ja painava. Tällaisena syynä voidaan pitää virkasuhteesta, laista tai määräyksistä johtuvien, virkasuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten viranhaltijan henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi viranhaltija ei enää kykene selviytymään tehtävistään.

Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja viranhaltijan olosuhteen kokonaisuudessaan. Jos irtisanomisen perusteena on niin vakava virkasuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista ei 3 ja 4 momentissa säädettyä tarvitse soveltaa.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on vuosina 2023 ja 2024 oikaisuvaatimuksessaankin väittämänsä mukaisesti ottanut itselleen sellaisia työvuoroja, jotka muutoin olisivat jääneet täyttämättä. Samanaikaisesti oikaisuvaatimuksen tekijä on esihenkilöidensä suuntaan kommunikoinut, että henkilöstöresurssitilanne on ollut hänen vetämässään yksikössä suhteellisen hyvä. Vuorojen täyttämättömyys itsessään ei ole sellainen asiallinen ja painava syy, johon vedoten työnantaja on tehnyt päätöksensä virkasuhteen irtisanomisesta. Työntekijällä on oikeus esittää toiveita työvuorojärjestelyistä, mutta hän ei voi itse tehdä niistä päätöstä.

Työnantaja katsoo, että oikaisuvaatimuksen tekijä on jättänyt noudattamatta ohjeita ja määräyksiä työvuorosuunnittelusta, ylitöiden tekemisestä ja hälytysrahan myöntämisestä itselleen. 

Asiallinen ja painava syy muodostuu siitä, että oikaisuvaatimuksen tekijä on rikkonut velvollisuuksiaan viranhaltijana ja syyllistynyt tekoon, joka täyttää usean rikosnimikkeen tunnusmerkistön. Työnantaja ei ole vielä tehnyt asiassa rikosilmoitusta mutta aikoo sen tehdä asian selvittelyn jälkeen. Syynä ei siten ole se, että hän on tehnyt ylityötä omassa yksikössään, vaan se, että hän on määrännyt itse itsensä kyseisiin vuoroihin ja erehdyttänyt esihenkilöitään ja työnantajaa toiminnassaan. 

Oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa siihen, että ohjeista ei ole hänelle kerrottu. Ensimmäiseksi todetaan, että jo ilman erillistä ohjettakin tulisi yleisen elämänkokemuksen perusteella jokaisen ymmärtää, ettei henkilö voi määrätä itse itseään töihin toisen lukuun ja päättää omasta palkastaan ollessaan palvelussuhteessa toiseen tahoon siten, että tuo toinen taho joutuisi maksuvelvolliseksi kyseisestä työstä. Lisäksi työnantaja katsoo, että esihenkilöasemansa vuoksi hänen olisi tullut olla hyvinkin tietoinen virka- ja työehtosopimuksen ehdottomista määräyksistä sekä työnantajan antamista ohjeista, joita hänen itsekin tuli soveltaa omiin alaisiinsa.

HYVTES III luvun mukaan työhön saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan hälytysraha, mikäli viranhaltija/työntekijä kutsutaan (hälytetään) työnantajan toimesta työhön (22 §). Lisä-, yli-, ilta- ja sunnuntaikorvauksen sekä aattokorvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että työ on suoritettu toimivaltaisen viranomaisen antaman kirjallisen määräyksen perusteella paitsi silloin, kun kyseessä on säännöllinen vuorotyö tai jaksotyö (20 §). Lisätyötä on työnantajan aloitteesta viranhaltijan/työntekijän säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä (13 §). Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää sekä työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan että virka- ja työehtosopimuksessa määrätyt ylityörajat (14 §).

Yleiset ohjeet, jotka mukailevat HYVTESin sisältöjä, ovat koko henkilöstön saatavilla intranetissä. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen henkilöstöpalvelut pitää yllä ajantasaisia ohjeita intranet-sivuilla. Palkka- ja palvelussuhdeasioita sekä työaikamääräyksiä koskevissa osioissa on mm. yksiselitteinen ohjeistus lisä- ja ylitöistä. Ohjeen mukaan lisä- ja ylityön teettämisestä tulee sopia etukäteen ylityömääräyksellä. Ylityömääräyksen antaa aina henkilön oma esihenkilö. Esihenkilön tulee toimittaa ylityömääräyksen tiketillä HPK Palvelut Oy:lle palkanlaskentaa varten. Lisä- tai ylityön teettämisen jälkeen esihenkilön tulee täyttää toteumatiedot lomakkeelle, jonka esihenkilön tulee toimittaa HPK Palvelut Oy:lle. Myös toteumalomakkeessa on yksiselitteinen kirjaus siitä, että lisä- ja ylityön teettämisestä tulee sopia etukäteen ylityömääräyksellä. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole toiminut näin.

Erillistä suoraa kieltoa tyhjiksi jäävien työvuorojen tekemisestä ei ole, mutta esihenkilöasemassa olevan henkilön on pitänyt yleisten ohjeiden perusteella ymmärtää, että toiminta on kiellettyä varsinkin ilman erillistä työnantajan määräystä. Esihenkilöitä on koulutettu ja opastettu ohjeiden soveltamiseen kahden viikon välein pidettävissä esihenkilöinfoissa sekä palvelussuhdeasioiden koulutuksissa. Oikaisuvaatimuksen tekijä on itsekin toiminut samaisessa prosessissa esihenkilön roolissa, joten käytäntö on täytynyt olla hänen tiedossaan.

Oikaisuvaatimuksen tekijän kanssa on keskusteltu toimintatavoista kolmen eri esihenkilön kanssa, jotka ovat olleet eri aikoina oikaisuvaatimuksen tekijän suoria esihenkilöitä. Keskusteluissa on useita kertoja käyty läpi oikeita toimintatapoja. Esimerkiksi 1.6.2023 on kokousmuistioon merkitty, etteivät esihenkilöt lähtökohtaisesti osallistu hoitotyöhön. Oikaisuvaatimuksen tekijälle on kerrottu keskusteluissa, että henkilöstön saatavuusongelmasta tulee keskustella oman esihenkilön kanssa ja, että tämän kanssa yhdessä etsitään tarvittaessa ratkaisuja henkilöstövajeeseen, jotta palveluiden toimivuudesta aiheutuva virkavastuu ei jää tiimin esihenkilön kannettavaksi mahdottomissa tilanteissa.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on oma-aloitteisesti ottanut itselleen lisä- ja ylityövuoroja ilman, että hänen esihenkilönsä on antanut etukäteen lisätyö- tai ylityömääräystä. Henkilö ei voi itse määrätä itseään lisä- tai ylityöhön.

Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä on kirjannut järjestelmään itselleen hälytysrahavuoroja. Hälytysrahaa voidaan maksaa vain niissä tilanteissa, kun työnantaja hälyttää henkilön töihin tämän vapaa-ajalta henkilön jo poistuttua työpaikalta. Oikaisuvaatimuksen tekijä on oma-aloitteisesti jäänyt tekemään työvuoroja ja kirjannut niistä itselleen hälytysrahakorvauksia. Työnantaja ei ole hälyttänyt häntä työvuoroihin. Hälytysrahamenettelystä on täsmälliset toimintaohjeet intranet-sivulla. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on lisäksi paikallinen virka- ja työehtosopimus hälytysrahasta. Sen noudattamisessa ei yksittäisellä esihenkilöllä ole harkintavaltaa.

Asiaa selvitettäessä on käynyt ilmi, että oikaisuvaatimuksen tekijä oli yleistyöajassa ja sen myötä hänen työajanseurantansa toteutettiin Promid-järjestelmässä (liukuva työaika). Sen lisäksi hän on itse syöttänyt omat tietonsa luvatta hoitotyötä tekevän henkilöstön Titania-työvuorojärjestelmään, jonka kautta hän on pystynyt esihenkilön tietämättä maksattamaan itselleen ylityö- ja hälytysrahakorvauksia. Hänen tietojaan ei olisi pitänyt olla Titania-järjestelmässä lainkaan. Tämä on osoittanut pyrkimystä erehdyttää työnantajaa, sillä näin hän on varmistanut, ettei esihenkilö pääse puuttumaan toimintatapaan. Tämä osoittaa erityistä vilpillisyyttä ja erehdyttämistarkoitusta ja on aiheuttanut vakavan luottamuspulan oikaisuvaatimuksen tekijän ja työnantajan välille.

Asia on tullut ilmi vasta syksyllä 2024, kun yksikössä lopettanut työntekijä on kertonut menettelystä oikaisuvaatimuksen tekijän suoralle esihenkilölle.

Yksiselitteistä on, että työnantaja vastaa aina työvuorosuunnittelusta. Henkilö ei voi itsenäisesti päättää omista työvuoroistaan, suunnitella niitä ja kirjata niitä työvuorojärjestelmään. Työnantajan velvollisuutena on varmistaa, että työvuoroluettelo on virka- ja työehtosopimuksen mukainen. Vaikka käytössä olisi ns. autonominen työvuorosuunnittelu, niissäkin tilanteissa työnantaja vahvistaa aina työvuorot. Missään tilanteessa työntekijä ei voi itsenäisesti ottaa itselleen työvuoroja, vahvistaa niitä ja allekirjoittaa omia työvuorojaan koskevia rahakorvauksia.

Erityisen asialliseksi ja painavaksi tilanteen tekee se, että oikaisuvaatimuksen tekijä on toiminut vilpillisellä tavalla pitkään. Hän on vuosien 2023-3024 aikana kerryttänyt epärehellisellä ja toimintaohjeiden vastaisella tavalla itselleen perusteetonta rahallista etua erittäin huomattavia määriä.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on tehnyt hyvinvointialueella esihenkilöiden tietämättä useita toistuvia lisä- ja ylitöitä sekä hälytysrahavuoroja omaan yksikköönsä. Se on ollut työnantajan ohjeistusten vastaista, sillä oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole saanut esihenkilöltään niihin määräystä, vaan hän on itse suunnitellut ja toteuttanut kyseiset vuorot. Työnantajan selvityksen mukaan oikaisuvaatimuksen tekijän luvattomat lisä- ja ylityöt sekä hälytysrahakorvaukset ovat olleet määrältään merkittäviä ja menettely on herättänyt huomioita työyhteisössä.

Virkasuhdetta käytetään lain mukaan vain niissä tehtävissä, joihin kuuluu julkisen vallan käyttämistä. Julkisen vallan käyttämisessä korostuu toiminnan laillisuuden, tasapuolisuuden ja julkisen toiminnan luotettavuuden vaatimus. Näillä seikoilla on merkitystä myös arvioitaessa irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta. Perusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa merkitystä on muun muassa rikoksen laadulla, vakavuudella ja siitä tuomittavalla rangaistuksella sekä toisaalta viranhaltijan työtehtävien laadulla ja hänen asemallaan työnantajan organisaatiossa.

Varoituksen antaminen on virkasuhteen päättämisen prosessissa pääsääntö, josta voidaan tietyissä tilanteissa poiketa. Työnantajalla ei ole velvollisuutta antaa varoitusta, jos irtisanomisen perusteena on niin vakava palvelussuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää palvelussuhteen jatkamista. Tällaisessa tilanteessa rikkomuksen on oltava niin vakava, että henkilön olisi ilman varoitustakin pitänyt ymmärtää menettelynsä moitittavuus.

Työnantaja katsoo, että oikaisuvaatimuksen tekijän pitkään jatkunut epärehellisyys sekä vilpillinen, tutkintapyyntöön johtava toiminta on aiheuttanut epäluottamuksen, ja työnantajan näkemyksen mukaan oikaisuvaatimuksen tekijä on rikkonut virkavelvoitteitaan vakavasti. Ottaen huomioon hänen esihenkilöasemansa hän tiesi tai hänen olisi tullut tietää varsin hyvin työvuorosuunnittelua, lisä- ja ylityömääräyksiä sekä hälytysrahan maksamista koskevat säännöt ja velvoitteet. Oikaisuvaatimuksen tekijän olisi jo asemansakin vuoksi pitänyt ymmärtää menettelynsä moitittavuus. Esihenkilöasemassa olevalta voidaan vaatia myös tavanomaista korkeampaa lojaliteettivelvoitetta työnantajaa kohtaan, minkä vuoksi kynnys irtisanomiseen ilman varoitusta on tavanomaista matalampi. Lisäksi moitittavuutta lisää hankitun taloudellisen hyödyn suuri määrä, teon systemaattisuus ja se, että toimintaa on pyritty peittelemään käyttämällä hyödyksi kahden järjestelmän tuottamaa informaatiokatkosta, mikä on ollut mahdollista vain esihenkilöasemassa olevalle viranhaltijalle.

Esitetään, että Palveluiden järjestäminen -lautakunta hylkää oikaisuvaatimuksen, koska oikaisuvaatimuksessa esitettyjä laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperusteita tutkittaessa ei ole ilmennyt sellaisia perusteita, joiden nojalla oikaisuvaatimus tulisi hyväksyä tai tehty päätös kumota.

 

Ehdotus

Sosiaali- ja terveysjohtaja:

Palveluiden järjestäminen -lautakunta päättää hylätä oikaisuvaatimuksen.

Päätös

Palveluiden järjestäminen -lautakunta päätti yksimielisesti hylätä oikaisuvaatimuksen.

Kokouskäsittely

Merkittiin pöytäkirjaan, että jäsen Markus Pietikäinen ilmoitti olevansa esteellinen (hallintolaki § 28) ja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi klo 16.08.

Merkittiin pöytäkirjaan, että vaikuttamistoimielinten edustajat (Juha Huotari, vanhusneuvosto ja Emma Karmanheimo, nuorisovaltuusto), poistuivat kokouksesta klo 16.11 tämän asian käsittelyn ajaksi. Hallintosääntö 110 §.

Merkittiin pöytäkirjaan, että jäsen Irmeli Hoffrén poistui kokouksesta klo 17.14 tämän pykälän käsittelyn aikana.

Merkittiin pöytäkirjaan, että lakimies Janina Luminto ja henkilöstöjohtaja Anu Rautiainen poistuivat kokouksesta klo 17.17 tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Merkittiin pöytäkirjaa, että jäsen Juha Kitilä poistui kokouksesta klo 17.17. tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot:
lakimies Matilda Eklund
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

 

Helsingin hallinto-​oikeus on 10.2.2025 päivätyllä kirjeellä pyytänyt Itä-​Uudenmaan hyvinvointialueen palveluiden järjestäminen -lautakunnan lausuntoa asiassa 634/03.04.04.04.09/2025. 

Hyvinvointialueen kirjaamoon on 5.11.2024 saapunut oikaisuvaatimus (liite 11) koskien tulosyksikköpäällikkö Nina Moisanderin 1.11.2024 § 5 tekemää viranhaltijapäätöstä (liite 1) irtisanomisasiassa (IUHVADno-​2024–4151). Palveluiden järjestäminen -lautakunta on käsittelyt valittajan oikaisuvaatimusta 27.11.2024, ja päättänyt yksimielisesti hylätä oikaisuvaatimuksen (liite 12). Hyvinvointialue pyytää, että hallinto-oikeus huomioi tämän lausunnon lisäksi ne perustelut, jotka on esitetty valituksenalaisessa päätöksessä. Valittaja on tehnyt hallintovalituksen päätöspöytäkirjan § 133 Oikaisuvaatimus irtisanomista koskevassa asiassa (IUHVADno-2024-4151). 

Valittaja vaati, että Helsingin hallinto-oikeus kumoaa päätöksen virkasuhteen irtisanomisesta. Kumoamisen johdosta kyseinen virka tulee palauttaa valittajalle ja viranhoidon on katsottava jatkuneen katkeamattomana. Valittaja vaatii hyvinvointialuetta maksamaan saamatta jääneet säännöllisen työajan ansiot irtisanomisen ja viran palauttamisen väliseltä ajalta, sekä hänen oikeudenkäyntikulunsa myöhemmin esitettävän laskun mukaisesti. 

Valittajan tekemässä valituksessa käytetyt suorat sitaatit, joissa on mainittu valittajan nimi, on lausunnossa vaihdettu sanaan 'valittaja'.

Tausta 

Valittaja on toiminut 6.2.2023 alkaen viranhaltijana Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluissa, kotihoidon esihenkilötehtävässä, kunnes hänet irtisanottiin 1.11.2024 ja virkasuhde on päättynyt irtisanomisajan jälkeen 1.1.2025. Valittajan entinen alainen on ottanut yhteyttä valittajan esihenkilöön syksyllä 2024, ja kertonut, että valittaja ottaa itselleen hoitotyövuoroja, vaikka työvuoroihin olisi ollut muita työntekijöitä käytettävissä. Hyvinvointialue on tämän epäilyn myötä lähtenyt selvittämään asiaa tarkemmin. Valittaja on oma-​aloitteisesti ottanut itselleen lisä-​ ja ylityövuoroja ilman,​ että hänen esihenkilönsä on tehnyt lisätyö-​ tai ylityömääräystä hänelle. Hän on kirjannut järjestelmään itselleen hälytysrahavuoroja, vaikka työnantaja ei ole hälyttänyt häntä työvuoroihin.   

Sovellettavat oikeuslähteet 

Laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta (2003/304, ”viranhaltijalaki”) 17 § 1 mom. säätää, että viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Viranhaltijan on toimittava tehtävässään tasapuolisesti ja käyttäydyttävä asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla. Viranhaltija ei saa vaatia, ottaa vastaan tai hyväksyä sellaista taloudellista tai muuta etua, josta säädetään rikoslain  (39/1889) 40 luvussa.  

Viranhaltijasta johtuvat irtisanomisperusteet ovat kirjattuna viranhaltijalain 35 §:ssä. Viranhaltijalain 35 § 1 mom. säätää, että työnantaja ei saa irtisanoa virkasuhdetta viranhaltijasta johtuvasta syystä,​ ellei tämä syy ole asiallinen ja painava. Tällaisena syynä voidaan pitää virkasuhteesta,​ laista tai määräyksistä johtuvien,​ virkasuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten viranhaltijan henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista,​ joiden vuoksi viranhaltija ei enää kykene selviytymään tehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja viranhaltijan olosuhteet kokonaisuudessaan.   

Pykälän 3 mom. mukaan, viranhaltijaa, joka on laiminlyönyt virkasuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä, ja 4 mom. mukaan, työnantajan on ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla viranhaltija muuhun virkasuhteeseen.  

Pykälän 5 mom. säätää, että jos irtisanomisen perusteena on niin vakava virkasuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista, ei 3 ja 4 momentissa säädettyä tarvitse soveltaa. 

Valittajan palvelussuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen III luvun 22 §:n mukaan hälytysrahaa maksetaan, jos viranhaltija tai työntekijä kutsutaan työnantajan toimesta työhön aiheuttaen häiriötä, ja 20 §:n mukaan lisä-, yli-, ilta- ja sunnuntaikorvauksen sekä aattokorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että työ on suoritettu toimivaltaisen viranomaisen antaman kirjallisen määräyksen perusteella, paitsi silloin, kun kyseessä on säännöllinen vuorotyö tai jaksotyö. Lisätyönä pidetään 13 §:n mukaisesti sellaista työtä, joka on työnantajan aloitteesta viranhaltijan tai työntekijän säännöllisen työajan lisäksi tehtyä työtä, joka ei ole ylityötä. Ylityön määrittää 14 §, ja ylityönä pidetään puolestaan työnantajan aloitteesta tehtyä työtä, joka ylittää sekä työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan että virka- ja työehtosopimuksessa määrätyt ylityörajat. 

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen työnjohdolliset käytänteet ja määräykset 

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on käytössä henkilöstölle suunnattu intranet, johon koko hyvinvointialueen henkilöstöllä on pääsy. Intranettiä käytetään monipuolisesti ja laajasti, ja uudet työntekijät aloittavat perehdytyksensä tutustumalla tähän alustaan. Intranet on työkalu esihenkilöiden työnteon tukemiseen, ja työjohdollisten käytänteiden jakamiseen. Intranetistä löytyy muun muassa asiakirja ”Sopimus hälytysrahan maksamisesta” (liite 2) ja ”Soveltamisohje hälytysrahan maksamisesta” (liite 3), ja vuonna 2023 voimassa ollut sopimus hälytysrahan maksamisesta (liite 4). 

Hyvinvointialueella on lisäksi erikseen käytössä esihenkilöinfot, joita pidetään kaksi (2) kertaa kuukaudessa. Esihenkilöinfoissa käydään läpi muun muassa intranetistä löytyviä soveltamisohjeita, ja kannustetaan esihenkilöitä muutenkin hyödyntämään intranettiä aktiivisesti työssään. Näiden infojen avulla hyvinvointialue pystyy tukemaan esihenkilöitä, ja varmistamaan, että esihenkilöillä on tarvittava tieto ja tuki tehtäviensä asianmukaiseen hoitamiseen. Esihenkilöillä on myös käytössään yhteinen Teams-ryhmä, josta löytyy helposti ohjeita, lomakkeita sekä muuta ajankohtaista tietoa. Ryhmässä on myös mahdollista käydä keskustelua toisten esihenkilöiden kanssa. 

Esihenkilöinfossa 7.12.2023 on käyty läpi työsuhdeasioita, ja lisä- ja ylityön tekemistä sekä liukuvassa työajassa olevan nimenomaista määräystä näiden tekemisen (liite 5, sivu 5/16). Esihenkilöinfossa 28.9.2023 (liite 6, sivut 11-13/30) ja 29.8.2024 (liite 7, sivut 3-7/13) on käyty läpi hälytysrahakäytänteitä, sekä äsken mainittua soveltamisohjetta. Intranetin soveltamisohjeen tueksi on siis käyty suullisesti esihenkilöinfossa yksityiskohtaisesti läpi hälytysrahaprosessi. Valittajalla on ollut soveltamisohje käytettävissään, ja lisäksi se on käyty myös suullisesti läpi esihenkilöinfossa. 

Soveltamisohjeen mukaan, esihenkilö arvioi tilanteen ja kriteerien täyttymisen ehdot kussakin tapauksessa erikseen. Ensisijaisesti on pyrittävä saamaan työntekijä varahenkilöistä tai sijaisista, ja mikäli se ei ole mahdollista, hän tekee päätöksen työntekijän kutsumisesta ja hälytysrahan maksamisesta. Valittaja on esihenkilönä voinut tehdä päätöksen kutsumisesta ja hälytysrahan maksamisesta omille alaisilleen. Valittaja on noudattanut tätä prosessia omien alaistensa kanssa, joten hän on selvästi ollut tietoinen prosessista. Valittajan esihenkilö ei ole tehnyt päätöstä valittajan kutsumisesta töihin eikä hälytysrahan maksamisesta. Valittaja on tehnyt tämän itse, jonka vuoksi on perusteltua todeta, että hän tarkoituksella erehdyttänyt esihenkilöään, jotta voisi saada hälytysrahan maksatettua itselleen. Mikäli valittaja olisi noudattanut omalla kohdallaan samaa prosessia mitä hän noudattaa omien alaistensa kanssa, esihenkilö olisi saanut aiemmin tiedon hänen toimintatavoistaan, ja näin ollen voinut puuttua toimintaan.  

Vuoden 2024 aikana esihenkilöinfoissa on käsitelty muun muassa 13.2.2024 työsuhdetta, sen elinkaarta ja sisältöä. Kouluttajana on toiminut hyvinvointialueen johtava lakimies. Näiden lisäksi henkilöstöjohtaja on 27.2.2024 käsitellyt henkilöstöasioita, ja tässä yhteydessä on käyty läpi palvelussuhteen eri prosesseja ja toimintatapoja (palkat, lisät, lomakkeet jne.). Esihenkilökoulutuksessa 26.3.2024 on puolestaan käsitelty tiedolla johtamista, jolloin nimenomaisesti on käyty läpi hyvinvointialueen intranetiä ja sen sisältöä, sekä sen merkitystä esihenkilöroolissa olevalle. Hyvinvointialueella työskenteleville esihenkilöille on luotu oma Teams-kanava. Mikäli esihenkilö jostain syystä on ollut estynyt osallistumaan esihenkilöinffoon, hänellä on ollut mahdollisuus tutustua materiaaliin Teams-kanavan kautta jälkikäteen. Kaikki esihenkilöinfo materiaalit ovat helposti löydettävissä Teams-kanavalla, jossa myös valittaja on ollut jäsenenä. Teams-kanava on tarkoitettu esihenkilön työvälineeksi, jonka avulla voidaan jakaa helposti materiaalia esihenkilöille. Kanavan kautta on mahdollista myös kommunikoida helposti muiden esihenkilöiden kanssa, ja saada tukea työntekoon. 

Hyvinvointialueella on käytössä lisä- ja ylityömääräyslomake (liite 8) jota käytetään esihenkilöiden kohdalla, jolla on käytössä Flexim/Promid työajanseurantajärjestelmä. Lomakkeen rakenne ja sanamuodot viittaavat selvästi siihen, että työhön määrättävän esihenkilön tulisi täyttää tämä lomake. Lisäksi lomakkeen lopussa ”Päätös/Beslut” kohdan alla on oma kohta ”Työntekijän allekirjoitus/Arbetstagarens underskrift” ja oma kohta ”Päätöksentekijän allekirjoitus/Beslutstagarens underskrift”, jolloin on täysin selvää, että työhön määrätty henkilö allekirjoittaa työntekijän roolissa ensimmäisen kohdan, ja työntekijän työhön määräävä henkilö täyttää toisen kohdan päätöksentekijänä.  

Esihenkilöasemassa työskentelevälle viranhaltijalle tulisi ilman erillistä selontekoa olla selvää, että hän ei voi tehdä itse päätöstä ja määrätä itseään töihin ilman minkäänlaista kontaktia omaan esihenkilöönsä, tai erillistä päätöstä. Lisä- ja ylityömääräyslomake on esitelty esihenkilöille ja se on ollut heidän saatavilla intranetissä. Valittajan tulisi viimeistään pelkästään lomakkeen olemassaolon perusteella ymmärtää, että esihenkilön on määrättävä hänet lisä- ja ylityömääräyslomakkeella töihin, ja ettei ole mahdollista määrätä itse itseään lisä- tai ylitöihin. Valittaja ei ole saanut esihenkilöltä määräystä lisä- ja ylitöihin. Valittaja on kiertänyt kyseisen prosessin lisäämällä itsensä Titania työajanseurantajärjestelmään, johon hänen esihenkilöllänsä ei ole ollut pääsyä. Esihenkilö ei ole tästä syystä ollut tietoinen näistä tehdyistä hoitotyövuoroista, tai että valittaja on merkinnyt itselleen hälytysrahaa. Valittaja on itse hyväksynyt Titaniaan merkityt hoitotyövuoronsa ja hälytysrahansa omien alaistensa työvuorojen ohella. 

Kuten valituksenalaisesta päätöksestä ilmenee, esihenkilöt eivät osallistu hoitotyöhön. Valittaja nostaa esiin kokousmuistioon 1.6.2023 merkityn lauseen: 

”Valituksenalaisessa päätöksessä kerrotaan, että 1.6.2023 kokousmuistion mukaan esihenkilöt eivät lähtökohtaisesti osallistu hoitotyöhön. Tämäkin ilmentää, ettei työpaikalla ollut ehdotonta kieltoa osallistua hoitotyöhön tilanteen vaatiessa.”  

Valittaja on kiinnittänyt huomiota sanaan ”lähtökohtaisesti” ja pyrkii tämän kautta toteamaan, ettei ehdotonta kieltoa esihenkilön osallistumiseen hoitotyöhön ole ollut.  

Merkintä ”lähtökohtaisesti” liittyy siihen, että poikkeusoloissa on mahdollista (tarvittaessa ja poikkeuksellisesti) määrätä myös esihenkilöt hoitotyöhön. Mikäli kyseessä ei ole poikkeusolot, toimitaan normaalisti toimintaohjeiden mukaisesti, eli henkilöstön saatavuusongelmasta tulee keskustella oman esihenkilön kanssa. Esihenkilön kanssa etsitään ratkaisuja henkilöstövajeeseen.  

Valittajan esiin nostama väittämä on joka tapauksessa merkityksetön asian arvioinnin kannalta. Oli kyse normaali- tai poikkeusoloista, tulee esihenkilöiden kuitenkin noudattaa toimintaohjeita, ja työntekijän esihenkilö määrää työntekijän töihin. Esihenkilöt eivät myöskään poikkeusoloissa voi määrätä itseään töihin kuten valittaja on toiminut. 

Hyvinvointialueella on selvät toimintaohjeet, joita esihenkilöiden tulee noudattaa, mutta ei erillistä kieltoa kohdistettuna esihenkilöille, että he eivät voi tehdä hoitovuoroja. Valittaja nostaa tämän esiin valituksessaan:  

”Työnantajan näkemys siitä, että valittaja olisi kiellon puuttumisesta huolimatta pitänyt ymmärtää sen olevan kiellettyä on työelämälle täysin vieras toimintatapa.” 

Hyvinvointialueen mielestä olisi täysin epätarkoituksenmukaista vaatia työnantajalta, että pitäisi olla nimenomaiset kiellot kaikille kielletyille toimintatavoille, jos työnantajalla on olemassa toimintaohjeet, jotka ohjaavat työntekijöitä toimimaan oikein. Hyvinvointialueella on lisä- ja ylityökorvausten sekä hälytysrahojen suhteen selvät toimintaohjeet, joten ei ole välttämätöntä tai tarkoituksenmukaista luoda näiden toimintaohjeiden pohjalta kieltoja kaikesta toimintaohjeen vastaisesta toiminnasta. Toimintaohjeissa on selvät ohjeistukset, miten esihenkilöiden tulee toimia.   

Työaikajärjestelmät ja erehdyttämistarkoitus 

Valittaja väittää valituksessaan seuraavasti: 

”Valittaja ei ole erehdyttänyt työnantajaa, vaan tehnyt työt täysin avoimesti merkiten työvuorot asianmukaiseen järjestelmään. Valittaja on saanut ohjeistuksen työnantajan henkilöstöosastolta, että ylityöt ja hänen tekemät kotihoidon työvuoro kirjataan Titania-työvuorojärjestelmään. Myös tässä vaiheessa hänelle olisi pitänyt henkilöstöosaston kertoa, ettei hän saa näitä vuoroja tehdä. Ohjeiden antaminen siitä, miten vuorot merkitään yhä lisää valittajan käsitystä siitä, että toimintatapa on normaali ja sallittu.” 

Valittajalla on ollut työhön tullessaan 6.2.2023 alkaen käytössä Flexim työaikaseurantajärjestelmä, kuten muillakin esihenkilöillä. Työaikaseurantajärjestelmä on muuttunut 1.1.2024 alkaen Promid-järjestelmään (liukuva työaika, liite 9). Hyvinvointialueen työntekijällä ei voi olla kahta eri työajanseurantajärjestelmää käytössä palvelussuhteessa, eikä henkilöstöpalvelut olisi antanut tällaista väitettyä ohjetta valittajalle. Henkilöstöpalvelut ovat voineet ohjeistaa valittajaa ylitöiden merkitsemisestä, ja miten käyttää Titania järjestelmää omien alaistensa liittyviin merkintöihin liittyen. Valittaja on selvästi vääristänyt henkilöstöpalveluilta saadut ohjeet ja avun valituksessaan esitettyyn muotoon.  
Mikäli valittaja olisi valituksenmukaisesti toiminut ”avoimesti”, olisi esihenkilö ollut tietoinen hänen toimintatavoistaan, eikä valittajan vilpillinen toiminta olisi tullut työnantajan tietoon valittajan entiseltä alaiselta. Se, että valittaja on merkinnyt hoitotyövuoronsa sellaiseen järjestelmään, johon muilla kuin hänellä ei ole pääsyä, ja itse hyväksynyt nämä työvuorot ei hyvinvointialueen mielestä vastaa valittajan näkemystä siitä, että ne olisi avoimesti merkitty asianmukaiseen työnseurantajärjestelmään. 

Valittaja jatkaa edellisen väittämän jälkeen vielä: 

” Se, että työnantaja ei ole seurannut näitä järjestelmiä, ei voi olla valittajan vastuulla. Valittaja on ollut perustellusti siinä käsityksessä, että työnantaja on tietoinen hänen tekemistänsä säännöllisistä ylimääräisistä vuoroista. Valittaja on saanut niistä kuukausittain palkkaa, eikä hän ole missään vaiheessa ajatellut, etteikö työnantaja olisi tietoinen hänelle maksetusta palkasta. Valittaja katsoo, että hänen avoimien työvuorojensa teko yli vuoden ajan päinvastoin osoittaa työnantajan puolelta hyväksyntää hänen toiminnalleen.” 

Hyvinvointialue haluaa painottaa sitä, että jos valittaja olisi toiminut asianmukaisesti ja noudattanut sovittuja prosessia, olisi työnantaja voinut puuttua hänen toimintaansa aiemmin koska olisi ollut tietoinen asiasta. Työnantaja on seurannut valittajan palvelussuhteeseen kuuluvaa työaikajärjestelmää (Flexim/Promid). Esihenkilö on tilannut Flexim työaikaseurantajärjestelmän valittajalle, kun hän on aloittanut työt hyvinvointialueella. Esihenkilö on siis pystynyt seuraamaan valittajan työaikaa Fleximistä.  

Valittaja on itse lisännyt itsensä Titania työaikaseurantajärjestelmän, joten valittajan esihenkilöllä ei ole ollut oikeuksia seurata Titania työaikaa. Näin ollen on kohtuutonta väittää, että työnantajan tulisi seurata sellaista työaikajärjestelmää työntekijän kohdalla, josta ei ole tietoinen, ja jota ei ylipäänsä pitäisi olla olemassa. Esihenkilöroolissa työskentelevänä, valittaja on ollut tietoinen siitä, miten työaikaseurantajärjestelmät toimivat, ja että esihenkilö ei näe Titania-järjestelmän merkintöjä. Palkanmaksua on selvitetty tarkemmin valituksenalaisessa päätöksessä.  

Valittajan toiminta osoittaa erityistä vilpillisyyttä ja erehdyttämistarkoitusta, ja aiheutti vakavan luottamuspulan valittajan ja työnantajan välille. Erityisen asialliseksi ja painavaksi tilanteen tekee se,​ että valittaja on toiminut tällä vilpillisellä tavalla pitkään. Hän on vuosien 2023-​2024 aikana kerryttänyt epärehellisellä ja toimintaohjeiden vastaisella tavalla itselleen suurta rahallista etua erittäin huomattavia määriä. Hyvinvointialue on tehnyt valittajan toiminnasta rikosilmoituksen. 

Esihenkilöiden tietoisuus valittajan toimintatavoista 

Valittaja väittää valituksessaan seuraavasti:  

”Toisin kuin valituksenalaisessa päätöksessä väitetään, asiasta ei ole keskusteltu valittajan kanssa henkilökohtaisesti kertaakaan missään vaiheessa. Valituksenalaisessa päätöksessä työnantaja väittää, että kolme eri esihenkilöä olisi kolmena eri kertana keskustellut valittajan kanssa toimintatavoista. Tämä ei pidä paikkansa, sillä valittajalle ei ole kukaan ikinä sanonut, että hänen toimintatapansa on kiellettyä” 

Yllä selvitetyllä tavalla, esihenkilöitä on ohjeistettu esihenkilöinfoissa, miten esihenkilöiden tulee toimia lisä- ja ylityövuorojen suhteen, sekä hälytysrahakäytänteistä. Tämän lisäksi kirjalliset ohjeet ja muut asiaan liittyvät relevantit asiakirjat löytyvät intranetistä, joka on ollut valittajan työvälineenä käytössä. Näin ollen valittajan väite, että kukaan ei ole ikinä sanonut, että hänen toimintatapansa on kiellettyä ei pidä todistetusti paikkaansa.  

Valituksenalaisessa päätöksessä on todettu, että valittajan kanssa on keskusteltu toimintatavoista kolmen eri esihenkilön kanssa. Keskusteluissa on käyty läpi oikeita toimintatapoja, joten häntä on ohjeistettu myös suullisesti. 

Valittaja nostaa tämän esiin valituksessaan: 

”Valittaja huomauttaa, että mikäli näitä keskusteluja olisi pidetty valittajan ja työnantajan välillä päätöksessä väitetyllä tavalla kolme kertaa, olisi työnantajan tullut antaa varoitus jonain näistä kerroista. Tällöin valittajalle olisi myös käynyt ilmi, kuinka vakavasti työnantaja tähän asiaan suhtautuu. Valittaja myös huomauttaa, että tällä hetkellä työnantaja yhtä aikaa väittää, että oikeasta toimintatavasta olisi keskusteltu hänen kanssansa kolmesti, mutta samalla työnantaja kertoo, että valittajan tekemät työvuorot paljastuivat sille vasta lokakuussa 2024, minkä jälkeen työsuhde välittömästi päätettiin. Tämäkin osoittaa, että keskustelua oikeasta toimintatavasta ei ole ikinä käyty.” 

Hyvinvointialue haluaa omalta osaltaan huomauttaa, että valituksessa väitetyllä tavalla valituksenalaisessa päätöksessä ei ole viitattu siihen, että keskustelut olisi pidetty valittajan kanssa koska työnantaja olisi ollut tietoinen hänen kielletyistä toimintatavoistaan. Hyvinvointialue on juuri päinvastoin todennut, että tieto valittajan kielletyistä toimintatavoista on tullut työnantajan tietoon vasta syksyllä 2024. 

Valittaja on kysynyt erikseen esihenkilöiltä, saako hän tehdä hoitovuoroja, jolloin esihenkilö on käynyt läpi toimintaohjeet valittajan kanssa. Valituksenalaisessa päätöksessä olevat keskustelut ovat siis olleet valittajan aloittamia keskusteluja, jossa hän on tiedustellut erikseen esihenkilöltä, saako hän tehdä hoitovuoroja. Valituksenalaisessa päätöksessä on todettu, että esihenkilöt ovat käyneet keskusteluja valittajan kanssa oikeista toimintatavoista ja etteivät esihenkilöt saa tehdä hoitovuoroja. Nämä valituksenalaisessa päätöksessä viitatut keskustelut valittajan ja esihenkilöiden välillä, ovat hyvinvointialueen näkökulmasta puolestaan vahvistaneet näkemystä siitä, että valittaja on varmasti ollut tietoinen hyvinvointialueen toimintatavoista, mikä vahvistaa edelleen valittajan toiminnan tarkoituksellista erehdyttämistarkoitusta. 

Valittaja on myöntänyt tehneensä vuosina 2023 ja 2024 hoitovuoroja. Hän väittää, että on tehnyt sellaisia työvuoroja,​ jotka muutoin olisivat jääneet täyttämättä, ja että yksikössä on ollut pidempiaikaista resurssivajetta. Valittaja on kuitenkin kommunikoinut esihenkilöiden suuntaan, että henkilöstöresurssitilanne on ollut hänen vetämässään yksikössä suhteellisen hyvä. Tämä kommunikaatio vahvistaa edelleen valittajan toiminnan tarkoituksenmukaista erehdyttämistarkoitusta. 

Valituksessa valittaja esittää, että hän on ottanut virkavastuunsa vakavasti, jonka vuoksi hän on tehnyt muuten tyhjiksi jääviä työvuoroja. Valittaja väittää myös, että ”Toisin kuin valituksenalaisessa päätöksessä väitetään, valittaja ei ole väittänyt esihenkilöilleen henkilöstöresurssitilanteen olevan hyvä.” 

Kotihoidon säännöllisissä tilannekatsaus kokouksissa keskustellaan muun muassa henkilöstöresursseista, niiden riittävyydestä tai riittämättömyydestä. Valittaja ei ole näissä kokouksissa, tai muutenkaan tuonut esiin, nyt jälkikäteen mainitsemansa resurssivajeen. Hän on itseasiassa juuri päinvastoin viestittänyt, että henkilöstöresurssitilanne on hyvä. Valittaja on esimerkiksi 22.3.2024 sähköpostitse vahvistanut palveluvastaavalle ”henkilöstötilanteen olevan erittäin hyvä, ja olevan enemmän kuin tyytyväinen tilanteeseen” (liite 10). Valittaja on siis valituksesta poiketen, nimenomaisesti ilmoittanut, että henkilöstötilanne on hyvä. Valittaja on selvästi harhaanjohtanut esihenkilöitä, eikä esihenkilöillä ole ollut mahdollisuutta reagoida tilanteeseen, koska on ollut siinä uskossa, että henkilöstötilanne on hyvä. 

Irtisanomisperusteen arviointi 

Mikäli irtisanomisen perusteena on niin vakava virkasuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista, voi työnantaja irtisanoa työntekijän ilman erillistä varoitusta ennen irtisanomista. 

Valittaja on edellä osoitetusti toiminut vilpillisesti. Hän on tarkoituksenmukaisella ja hyvin systemaattisella tavalla erehdyttänyt työnantajaa saadakseen taloudellista etua. Hän on toiminut suunnitelmallisesti, ja pystyi tästä syystä pitkään toimimaan tällä vilpillisellä tavalla työnantajan tietämättä. Valittaja ei ole suorittanut virkasuhteeseen kuuluvia tehtäviään asianmukaisesti, eikä ole noudattanut asianomaisia säännöksiä, määräyksiä tai työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Hän ei ole toiminut tehtävässään tasapuolisesti eikä ole käyttäytynyt asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla. Hyvinvointialue on tehnyt rikosilmoituksen valittajasta.  

Virkasuhdetta käytetään lain mukaan vain niissä tehtävissä,​ joihin kuuluu julkisen vallan käyttämistä. Julkisen vallan käyttämisessä korostuu toiminnan laillisuuden,​ tasapuolisuuden ja julkisen toiminnan luotettavuuden vaatimus. Näillä seikoilla on merkitystä myös arvioitaessa irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta. Viranhaltijan työtehtävien laatu, ja hänen asemansa työnantajan organisaatiossa, ovat myös merkityksellisiä hänen toimintansa moitittavuuden arvioinnissa.  

Esihenkilöasemassa olevalta voidaan vaatia myös tavanomaista korkeampaa lojaliteettivelvoitetta työnantajaa kohtaan,​ minkä vuoksi kynnys irtisanomiseen ilman varoitusta on tavanomaista matalampi. Lisäksi moitittavuutta lisää hankitun taloudellisen hyödyn suuri määrä,​ teon systemaattisuus ja se,​ että toimintaa on pyritty peittelemään käyttämällä hyödyksi kahden järjestelmän tuottamaa informaatiokatkosta,​ mikä on ollut mahdollista vain esihenkilöasemassa olevalle viranhaltijalle.  

Hyvinvointialueen näkemyksen mukaan, valittajan moitittava toimintatapa on rikkonut olennaisia velvollisuuksia, ja johtanut vakavaan luottamuspulaan, jonka johdosta palvelussuhteen jatkaminen olisi työnantajan näkökulmasta kohtuutonta. Irtisanomiseen ilman varoitusta on ollut lainmukainen peruste, ja irtisanominen on toteutettu lainmukaista menettelyä noudattaen. 

Pääkäsittelyn toimittamispyyntö 

Valittaja pyytää hallinto-oikeutta järjestämään suullisen pääkäsittelyn koska asiassa ei ole saatavilla selvyyttä tosiseikoista muilla tavoin. Hyvinvointialueen näkemyksen mukaan, valituksenalaisessa päätöksessä ja tässä lausunnossa esitetyn perusteella, asiassa ei ole epäselvyyttä tosiseikoista. Hyvinvointialue suostuu suulliseen käsittelyyn, vaikka kokee suullisen käsittelyn tarpeettomaksi asian laadun, ja tosiseikaston selvyyden, vuoksi. Suullinen käsittely ei ole tarpeellinen asian ratkaisemiseksi. 

Oikeudenkäyntikulut ja saamatta jääneet ansiot 

Hyvinvointialue on noudattanut laissa säädettyä irtisanomismenettelyä, ja irtisanomiselle on ollut lainmukainen irtisanomisperuste. Hyvinvointialue toteaa, että on toiminut lainmukaisesti, eikä valittaja ole oikeutettu säännöllisen työajan ansion menettämiseen. 

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019, “Hallintoprosessilaki”) 10 luvun 95 § 1 mom. säätää, että oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 mom. mukaisesti, korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle. Yksityinen asianosainen voidaan pykälän 3 mom. mukaan, 1 ja 2 momentista poiketen velvoittaa korvaamaan viranomaisen oikeudenkäyntikuluja vain, jos yksityinen asianosainen on esittänyt ilmeisen perusteettoman vaatimuksen. 

Hyvinvointialue toteaa oikeudenkäyntikulujen osalta, että hyvinvointialue on toiminut lainmukaisesti, eikä laissa esitettyjen arviointikriteerien perusteella ole perusteltua määrätä valittajan oikeudenkäyntikulut valituksessa esitetyn mukaisesti hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueen näkemyksen mukaan, olisi kohtuullista määrätä osapuolet vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan. 

 

Liiteluettelo 

Liite 1 Irtisanomispäätös 1.11.2024 § 5 

Liite 2 Sopimus hälytysrahan maksamisesta  9.8.2024 

Liite 3 Soveltamisohje hälytysrahan maksamisesta 

Liite 4 Sopimus hälytysrahan maksamisesta 1.1.2023 

Liite 5 Esihenkilöinfo 7.12.2023 

Liite 6 Esihenkilöinfo 28.9.2023 

Liite 7 Esihenkilöinfo 29.8.2024 

Liite 8 Lisä- ja ylityömääräyslomake 

Liite 9 Promid ohje 

Liite 10 Valittajan sähköpostiviesti henkilöstötilanteesta 

Liite 11 Oikaisuvaatimus 

Liite 12 Valituksenalainen päätös 

 

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveysjohtaja:

Palveluiden järjestäminen -​lautakunta päättää antaa edellä esitetyn lausunnon Helsingin hallinto-oikeudelle. 

Pykälä tarkastetaan heti.

Liitteet

 Liite: Valitus hallinto-oikeuteen, sähköpostitse 30.1.2025 (ei julkinen asiakirja)
Salassa pidettävä, Julkisuuslaki (621/1999) § 24
 Liite valitukseen: Ote Palveluiden järjestäminen -lautakunnan päätöksestä
 Lausuntopyyntö Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallitus 10.2.2025 (634_2025) - T2_MEL (ei julkinen asiakirja)
Salassa pidettävä, Julkisuuslaki (621/1999) § 24

Oheismateriaali