Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
vastuualuejohtaja (ikääntyneiden palvelut) Kirsi Oksanen
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
hallintopäällikkö (sociaali- ja terveystoimi) Heli Sjöblom
etunimi.sukunimi2(at)itauusimaa.fi (hallintopäällikkö)
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vanhusneuvosto on esittänyt kysymyksen hyvinvointialueen aluehallitukselle liittyen hyvinvointialueen ympärivuorokautisen hoivan tilasta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Kannanotto on aluehallituksen päätöksellä (27.2.2025 § 50) välitetty palvelujen järjestäminen- lautakunnan vastattavaksi.
Yhteisöllinen asuminen
Itä- Uudenmaan hyvinvointialue tuottaa yhteisöllistä asumista omana tuotantona Porvoossa, Sipoossa ja Loviisan Pernajassa. Yhteisöllisen asumisen ostopalvelut kilpailutetaan kevään 2025 aikana, jonka jälkeen yhteisöllisen asumismuodon tarjonta tulee laajenemaan. Myös kuntayhteistyö yhteisöllisen asumisen lisäämiseksi on alueella aloitettu. Yhteisöllisen asumisen peittävyystavoite yli 75-vuotiailla on kaksi prosenttia (2 %) vuoteen 2030 mennessä (Palveluiden järjestäminen- lautakunta 2.10.2024 § 102). Hyvinvointialueen yhteisöllisen asumisen peittävyysprosentti on tällä hetkellä 0,91 (1/2025). Jotta tavoitepeittävyyteen päästään, yhteisöllisen asumisen paikkoja tulee lisätä vuoteen 2030 mennessä noin 160 nykyisestä.
Ympärivuorokautinen palveluasuminen
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue tuottaa ympärivuorokautista asumispalvelua omana tuotantona ja ostopalveluna. Omia ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköitä on 13, yhteensä 478 paikkaa. Ostopalveluna tuotettua ympärivuorokautista palveluasumista oli 1/25 yhteensä 349 paikkaa eli yhteensä 827 paikkaa. Oman tuotannon osuus on 59 % kokonaistuotannosta. Valtakunnallisessa vertailussa oman tuotannon osuus on korkea.
Valtakunnallisesti hyvinvointialueilla ympärivuorokautisen hoivan peittävyys suhteutettuna yli 75-vuotiaiden määrään on tällä hetkellä keskimäärin 7–9 prosenttia. Lähes kaikilla hyvinvointialueilla tavoitteeksi on asetettu ympärivuorokautisen hoivan peittävyyden pienentäminen noin 6 prosenttiin.
Itä- Uudenmaan hyvinvointialueella ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyystavoitteeksi on asetettu yli 75- vuotiailla on kuusi prosenttia (6 %) vuoteen 2030 mennessä (Palveluiden järjestäminen- lautakunta 2.10.2024 § 101). Tällä hetkellä peittävyysprosentti on 7,1 % (01/2025). Jotta tavoitepeittävyyteen päästään, hyvinvointialueen ympärivuorokautisen palveluasumisen kokonaispaikkamäärä tulee olla vuonna 2030 noin 830 paikkaa eli lähes sama, mikä se tällä hetkellä on.
Terveyskeskussairaalan osastot
Itä- Uudenmaan hyvinvointialueella on viisi terveyskeskussairaalan osastoa, joista yksi lakkautetaan kesän 2025 aikana (Aluevaltuusto 10.12.2024, §101). Osaston lakkauttamisen jälkeen alueelle jää 103 osastopaikkaa, joka vastaa alueilla melko yleisesti käytössä olevaa 1 osastopaikka/ 1000 asukasta kohden määrää. Yli 75-vuotiaiden hoitopäivien osuus alueen osastoilla (suhteessa 1000 saman ikäiseen) on ollut valtakunnallisessa vertailussa korkealla tasolla viimeiset vuodet. Tähän ovat vaikuttaneet sairastavuuden lisäksi alueellinen palvelujen käyttö ja tarjonta sekä hoitokäytännöt. Keskimääräisen hoitojakson pituudet ovat on niin ikään olleet osastoilla korkeat verrattuna muihin alueisiin.
Osastot tuottavat hoitoa alueen kiirevastaanotoilta, kotoa/kotisairaalasta, yhteispäivystyksestä tai erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon tuleville asiakkaille. Asiakkaat tarvitsevat akuuttia hoitoa, kuntoutusta, seurantaa ja tutkimuksia tai palliatiivista hoitoa. Hoitojaksot ovat terveyskeskussairaalan osastoilla pääsääntöisesti lyhyitä ja kotiutumisen tai jatkohoidon suunnittelu aloitetaan heti osastojakson alkaessa.
Toimenpiteet ympärivuorokautisen hoivan tarpeen vähentämiseksi
Väestön ikääntymisestä johtuvasta palvelutarpeen kasvusta, henkilöstön saatavuushaasteista sekä taloudellisista reunaehdoista johtuen nykyistä palvelurakennetta on kevennettävä, jotta palveluja voidaan tarjota kasvavalle asiakaskunnalle. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa merkittävästi ja heidän palvelutarpeensa muodostuvat yhä moninaisimmiksi. Väestöennusteen (Tilastokeskus 2024) mukaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen 75-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2045 mennessä 49,2 %.
Yhä suurempi osa ikääntyneistä tarvitsee laaja-alaista tukea kotona selviytymiseen ennen ympärivuorokautiseen hoivaan siirtymistä. Koska ympärivuorokautisen palveluasumisen kapasiteetin laajentaminen ei ole merkittävissä määrin mahdollista, raskaampiin palveluihin siirtymistä on ehkäistävä. Itä- Uudenmaan hyvinvointialueella on aktiivisesti kehitetty ja edelleen kehitetään palveluita, joilla siirtymää ympärivuorokautisen hoivaan voidaan viivästyttää ja palveluja keventää. Hyvinvointialue on sitoutunut kehittämään erilaisia toimintamalleja ja löytämään ratkaisuja, joilla varmistetaan ikääntyneiden turvallinen ja inhimillinen hoito sekä hoiva.
Vahvistamalla kotihoitoa ja kotiin vietäviä palveluja (esim. Liikkuva sairaala LiiSa ja kotisairaala) sekä lisäämällä kotiin vietäviä palveluja mahdollistetaan ikääntyneiden kotona asuminen pidempään. Vahvistaminen edellyttää henkilöstöresurssien lisäämistä. Kotihoito toimii alueellisesti 24/7, mikä mahdollistaa paljon apua tarvitsevien asiakkaiden kotona asumisen. Moniammatillisten tiimien, jotka koostuvat asiakasohjauksen, kotihoidon, fysioterapian ja ravitsemuksen ammattilaisista, yhteistyöllä suunnitellaan asiakkaiden kokonaisvaltainen ja yksilöllinen hoito. Turvateknologiaa (erilaiset turvapalvelut) lisäämällä vahvistetaan kotona asumisen turvallisuutta.
Hyvinvointialueella on kehitetty ennakoivia toimintamalleja, joissa pyritään tunnistamaan ajoissa ne ikääntyneet, joiden toimintakyky on laskussa. Heille tarjotaan ennaltaehkäiseviä palveluja, jotta ympärivuorokautiseen hoivaan siirtymistä voidaan viivästyttää. Etsivä vanhustyön toimintamallin käynnistäminen on aloitettu yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Etsivällä ja löytävällä työllä autetaan ikääntyneitä, joiden itsenäinen arjessa pärjääminen on heikentynyt, kodin ulkopuoliseen toimintaan osallistuminen vähentynyt ja kokemukset yksinäisyydestä ja ulkopuolisuudesta ovat lisääntyneet. Etsivässä vanhustyössä korostuu vahvasti psykososiaalinen tuki, sen avulla vahvistetaan mielekästä ja turvallista kotona-asumista sekä toimijuutta.
Perhehoitoa on laajennettu koko hyvinvointialueelle ja perhehoitajia koulutetaan vuosittain lisää. Kiertävien perhehoitajien avulla tuetaan muun muassa omaishoitajien jaksamista tarjoamalla yksilöllistä hoitoa asiakkaan kotona. Kiertävien perhehoitajien avulla kevennetään myös kotihoitoon kohdistuvaa painetta. Perhekotien määrää on saatu kasvatettua. Perhekotitoiminta tarjoaa vaihtoehdon sekä lyhyt- että pitkäaikaiselle asumispalvelulle.
Yhteisöllinen asuminen tukee ikääntyneen itsenäisyyttä ja toimintakykyä tarjoten turvallisen elinympäristön tarvittavilla tukipalveluilla. Yhteisöllisen asumisen lisääminen vähentää kotihoitoon kohdistuvaa painetta. Uusia asumisratkaisuja kehittämällä vahvistetaan kevyempiä asumisen ja hoivan muotoja.
Hyvinvointialueella lisätään suunnitelmallisesti teknologiaa hoidon ja hoivan tueksi. Etäkotihoitoa ollaan laajentamassa koko hyvinvointialueelle ja esimerkiksi etäpäivätoiminta saadaan käynnistymään kuluvan kevään aikana. Käytössä on lisäksi muun muassa lääkeautomaatit, joiden käyttäjiä lisätään jatkuvasti.
Terveyskeskussairaalan osastojen sisäisten toimintamallien ja kotiutusprosessin kehitystyö on käynnissä. Siirtymistä erikoissairaanhoidosta on saatu nopeutettua ja keskimääräistä hoitojakson pituutta lyhennettyä lähes kaikilla alueen osastoilla. Osastopaikkojen vähennys edellyttää osastopaikkojen tarpeenmukaista käyttöä perusterveydenhuollon sairaalatasoisen hoidon tarpeessa oleville sekä kotiutusprosessin edelleen sujuvoittamista erityisesti niiden asiakkaiden osalta, joiden toimintakyky on merkittävästi muuttunut osastojakson aikana. Osaston, kotihoidon arviointitiimin ja kuntoutuksen ammattilaisten tiiviillä monialaisella yhteistyöllä voidaan varmistaa asiakkaiden turvallinen kotiutus.
Itä- Uudenmaan hyvinvointialueen oma arviointi- ja kuntoutusyksikkö Sateenkaari toimii tarpeenmukaisena jatkokuntoutuspaikkana niille asiakkaille, joilla ei ole enää osastohoidon tarvetta, mutta joiden turvallinen kotiutus edellyttää vielä kuntoutusta. Lisäksi suunnitteilla on uusi toimintamalli, jossa ikääntynyt voisi siirtyä lyhytaikaisesti yhteisölliseen asumiseen, jossa kotihoito tukisi kuntoutumisessa.
Päätösehdotus
Sosiaali- ja terveysjohtaja:
Palveluiden järjestäminen -lautakunta päättää lähettää edellä olevan vastauksen aluehallitukselle.