Kehittäminen ja yhteistyö -lautakunta, kokous 5.4.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 10 Järjestöjen kumppanuuspöydän tavoitteet ja jäsenten valintakriteerit

IUHVADno-2023-746

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot:
järjestötyön ja osallisuuden asiantuntija Nanna Kostiainen, etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

Kehittäminen ja yhteistyö -lautakunta palautti kokouksessaan 1.3.2023 järjestöjen kumppanuuspöydän uuteen valmisteluun hakukriteerien ja kumppanuuspöydän kokoonpanon tarkistamiseksi.  

Hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyön rakenteiden vaihtoehtoja ovat järjestöneuvottelukunta, järjestöneuvosto tai kumppanuuspöytä. Hyvinvointialueen aluehallitus on kokouksessaan 25.8.2022 (oheismateriaali) päättänyt, että hyvinvointialueen ja järjestöyhteistyön rakenteena on kumppanuuspöytä. Itä-Uudenmaan järjestökenttä on vielä niin pirstaleinen, että tarkoituksenmukaisin järjestäytymismuoto on tässä vaiheessa kumppanuuspöytä.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen järjestöjen valmisteleva kehittämisryhmä perustettiin 23.5.2022 järjestetyn avoimen järjestötapaamisen pohjalta. Avoimessa järjestötapaamisessa kutsuttiin kiinnostuneet järjestöt mukaan kehittämisryhmään. Valmistelevaan kehittämisryhmään ilmoittautui 14 järjestöedustajaa. He eivät edustaneet kehittämisryhmässä yhtä tiettyä järjestöä, vaan yleisesti hyvinvointialueen palveluja täydentäviä järjestöjä. Kehittämisryhmän edustajat ovat jäseninä ainakin seuraavissa järjestöissä tai yhdistyksissä: Ikäinstituutti, Parisuhdekeskus Kataja, A-Klinikkasäätiö, EHYT ry, Porvoon seudun muistiyhdistys, Porvoon yhdistyskeskus, Porvoon Invalidit, Ituspy, Porvoon eläkkeensaajat ry, Porvoon seudun Allergia- ja astmayhdistys, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Väestöliitto, Neuro-Porvoo, Neuroliitto, Heta-liitto ja Loviisan järjestöt. Hyvinvointialueen Yhdyspinnat- jaostosta kehittämisryhmässä olivat mukana palvelujohtaja Annika Immonen (Porvoon kaupunki), hyvinvointijohtaja Jaana Keisala (Myrskylän kunta) ja osallisuussuunnittelija Nanna Kostiainen (Itä-Uudenmaan hyvinvointialue). SOSTE ry:stä oli mukana järjestöasiantuntija Ilari Karhumalja.

Järjestöyhteistyön valmistelussa tunnistettiin tarve alueelliselle järjestöyhteistyörakenteelle. Valmistelussa pyrittiin suunnittelemaan sellainen yhteistyörakenne, joka palvelee parhaalla mahdollisella tavalla alueen järjestökentän tarpeita, realiteetteja ja toimintaresursseja. Valmistelukeskustelun pohjalta päädyttiin siihen, että alueellisiin tarpeisiin vastaa parhaiten järjestöjen kumppanuuspöytä, jota hyvinvointialue koordinoi.

Valmistelussa käytiin keskustelua kumppanuuspöydän jäsenistöstä ja vertailtiin muiden alueiden käytäntöjä. Esimerkiksi Helsingin ja Keski-Uudenmaan järjestöneuvottelukunnat koostuvat ainoastaan järjestöedustajista.

Kumppanuuspöytä on järjestökentän ja julkisen toimijan välisen yhteistyön mahdollistava kumppanuudellinen vuorovaikutuksen, yhteiskehittämisen ja yhteistyön foorumi. Kumppanuuspöytä ei koske vain palveluntuottajajärjestöjä, vaan siinä korostuu ennen kaikkea järjestölähtöinen auttamistoiminta.

Järjestöjä on paljon, ne ovat erikokoisia ja niiden toiminnan kirjo on laaja, joten kaikkien järjestöjen näkemysten saaminen erikseen mukaan alueen palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon on vaikeaa. Kumppanuuspöytä kokoaa yhteen eri alojen järjestöjä ja tarjoaa keskitetyn yhteyden hyvinvointialueen suuntaan.

Kumppanuuspöytää on valmisteltu järjestöperusteisesti Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallituksen päätöksen pohjalta yhteistyöfoorumiksi juuri hyvinvointialueen kanssa toteutettavaan järjestöyhteistyöhön ja tässä on nähty hyväksi rajata se järjestötoimijoihin, jotka tukevat ja täydentävät hyvinvointialueen palveluita.

Yhdistysten toiminta poikkeaa perusluonteeltaan yritystoiminnasta. Yhdistysten järjestölähtöisessä auttamistoiminnassa ei tavoitella voittoa eikä kilpailla markkinoilla. Sote-järjestämislakivelvoitteet (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021 §7) edellyttävät yhdistyksille hyvinvointialueelta tukea toimintaedellytyksiin, ennen kaikkea rahallisia avustuksia ja erilaisia tilojen käyttöä koskevia tukiratkaisuja (jollaisia ei voi tarjota yrityksille). Saman §7:n mukaan hyvinvointialueen on edistettävä järjestöjen toimintaedellytysten lisäksi järjestöjen vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Kumppanuuspöydän jäsenen kriteerit:

  • olla sellaisen järjestön jäsen, joka edistää toiminnallaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa tai hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta
  • omata laajempi ymmärrys ja näkemys järjestöistä sekä itäuusimaalaisen toimintaympäristön tuntemus
  • omata tuntemus oman teemansa asiakasryhmästä
  • edustaa kumppanuuspöydässä kaikkia hyvinvointialueen järjestöjä, ei vain omaa järjestöään
  • sitoutua jäsenyyteen (toimikaudeksi ehdotettu 2 vuotta)
  • sitoutua oman teemaverkostonsa koordinointiin ja pitää yhteyttä omaan teemaryhmäänsä kuuluviin muihin järjestöihin. Jäsen viestii hyvinvointialueelle ja teemaryhmänsä muille järjestöille kumppanuuspöydässä käsitellyistä asioista.

 

Kumppanuuspöydän edustamat teemat:

  • Lapset ja perheet
  • Työllisyyttä ja yhteisöllisyyttä tukevat sosiaalialan järjestöt
  • Ikäihmiset
  • Mielenterveysjärjestöt
  • Päihdejärjestöt
  • Vammaisjärjestöt
  • Potilas- ja sairausjärjestöt
  • Monialajärjestöt
  • Muut

 

Kumppanuuspöydän tavoite:

  • Edistää tiedonkulkua, viestintää sekä yhteistyötä alueen järjestöjen, hyvinvointialueen ja kehittäminen ja yhteistyö –lautakunnan välillä.
    • Tuo hyvinvointialueen päätöksentekoon asukkaiden ja kolmannen sektorin tunnistamia hiljaisia signaaleja ja järjestöjen kokoamaa tietoa.
  • Toimii yhteistyökanavana hyvinvointialueen ja järjestöjen välillä.
  • Tekee järjestötoimintaa näkyväksi, tunnetuksi ja saavutettavaksi.
  • Lisää läpinäkyvyyttä ja demokratiaa.
    • Vaikuttaa alueen asukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseen ja sen oikeudenmukaiseen jakautumiseen.
  • Toimii tarvittaessa järjestöedustajana erilaisissa tilaisuuksissa

 

Kumppanuuspöydän tehtävät:

  • Yhteistyön varmistaminen ja kehittäminen alueella toimivien järjestöjen kanssa
  • Vahvistaa demokratian toteutumista järjestöjen näkökulmasta
    • Esim. ohjaavien asiakirjojen kommentointi (palvelustrategia, hyte-suunnitelma ja -kertomus, osallisuusohjelma jne.)
  • Teemaverkostojen koordinointi
  • Järjestönäkökulman lisääminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmissä.

 

Kumppanuuspöytä on ratkaisuja työstävä kehittämisrakenne sekä perinteistä päätöksentekoa täydentävä osallistumisen malli. Kumppanuuspöydällä ei ole päätöselinten toimivaltaa. Se on vuoropuheluun painottuva keskustelualusta ennen perinteistä päätösprosessia.

Kumppanuspöydässä tulisi olla sekä paikallisia että valtakunnallisia järjestöjä. Jäsenten määrän on suunniteltu olevan maksimissaan 20 henkilöä. Hyvinvointialueen edustajina toimivat järjestötyön ja osallisuuden asiantuntija sekä ehkäisevän työn koordinaattori.

Kumppanuuspöydän jäsenten uusi haku on syytä käynnistää viiveettä toiminnan ja organisoitumisen käynnistämiseksi syksyllä 2023. Hakuilmoitus julkaistaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ja pelastuslaitoksen nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa sekä alueen paikallislehdissä. Hakuajan tulee päättyä 2.5.2023, jotta hakemukset voidaan toimittaa kehittäminen ja yhteistyö -lautakunnalle 3.5.2023 kokoukseen. Hyvinvointialue tekee ehdotuksen kumppanuuspöytään valittavista jäsenistä kehittäminen ja yhteistyö -lautakunnan 1.6.2023 kokoukseen.

Ehdotus

Kehittämisjohtaja:

Kehittäminen ja yhteistyö lautakunta päättää hyväksyä edellä valmistelutekstissä selostetut

  • kumppanuuspöydän tavoitteet ja tehtävät
  • kumppanuuspöytään valittavien jäsenten kriteerit
  • kumppanuuspöytään valittavien jäsenten edustamat teemat

 

Pykälä tarkistetaan heti.

Päätös

Kehittäminen ja yhteistyö -lautakunta hyväksyi valmistelutekstissä selostetut kumppanuuspöydän tavoitteet ja tehtävät, kumppanuuspöytään valittavien jäsenten kriteerit sekä kumppanuuspöytään valittavien jäsenten edustamat teemat. Kumppanuuspöydän edustamiin teemoihin päätettiin lisätä nuoret ja turvallisuus. Kumppanuuspöytään valittavien jäsenten kriteerien viimeiseksi kohdaksi lisättiin teksti: Myös alueen yritysten ja oppilaitosten on mahdollista hakea mukaan kumppanuuspöydän toimintaan.

Pykälä tarkistettiin heti. 

 

Eriävä mielipide

  • Jäsen Eila Kohonen jätti asiasta eriävän mielipiteen (liite).

Kokouskäsittely

Jäsen Ilkka Luusua esitti jäsen Charlotta Engblomin kannattamana seuraavaa lisäystä: Kumppanuuspöydän teemoihin lisätään nuoret ja turvallisuus. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 

Jäsen Piia Malmberg teki jäsen Nina Uskin kannattamana seuraavan muutosesityksen:
Kumppanuuspöydän jäsenen kriteerien viimeiseksi kohdaksi lisätään: "Myös alueen yritysten ja oppilaitosten on mahdollista hakea mukaan kumppanuuspöydän toimintaan."

Suoritetussa äänestyksessä pohjaehdotus sai kolme ääntä ja muutosesitys kahdeksan ääntä. 

Jäsen Mikko Nieminen teki seuraavan muutosesityksen:
"Tarve yritysyhteistyön ja oppilaitosyhteistyön lisäämiseksi hyvinvointialueella on ilmeinen. Tästä syystä kehittämis- ja yhteistyölautakunnan tulee ripeästi laatia suunnitelma yhteistyömallien luomiseksi myös yritysyhteistyölle ja oppilaitosyhteistyölle, vastaavalla tavalla kuin järjestöyhteistyölle on laadittu yhteistyömalliksi kumppanuuspöytä."
Esitys raukesi kannattamattomana. 

Pöytäkirjaan merkittiin, että lautakunta piti neuvottelutauon klo 19.03-19.17.

Äänestystulokset

  • Kyllä 3 kpl 27%

    Eila Kohonen, Mari Lotila, Mikko Nieminen

  • Ei 8 kpl 73%

    Lotte-Marie Stenman, Nea Hjelt, Charlotta Engblom, Hannu Vihreäluoto, Ilkka Luusua, Jyrki Loijas, Nina Uski, Piia Malmberg


Muutoksenhaku

Hyvinvointialuelaki 139 §.

 

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

 

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • hyvinvointialueen jäsen.

 

Oikaisuvaatimusaika                                                                                  

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimus on toimitettava Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukiolon päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

 

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Itä-Uudenmaan aluehallitus ja lautakunnat sekä niiden jaoston ja alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle.

Oikaisuvaatimus toimitetaan kirjaamoon.

Yhteystiedot, posti- ja käyntiosoite:

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kirjaamo

WSOY-talo, Mannerheiminkatu 20 K 3 krs, 06100 Porvoo

Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)itauusimaa.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9 - 15.

 

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

  • päätös, johon haetaan oikaisua
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella oikaisua vaaditaan.

 

Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Itä-Uudenmaan aluehallituksen kirjaamosta.