Aluehallitus, kokous 16.1.2025

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 8 Oikaisuvaatimus palkan takaisinperintää koskevassa asiassa

IUHVADno-2025-13

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot: 
vt. henkilöstöjohtaja Irja Suhonen
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

 

Hyvinvointialueen kirjaamoon on 31.12.2024 saapunut oikaisuvaatimus asiassa, joka koskee henkilöstöjohtajan tekemää päätöstä palkan takaisinperinnästä (IUHVADno-2024-4820). Oikaisuvaatimus on ohessa liitteenä. 

Hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 139 §:ssä on määräykset oikaisuvaatimusmenettelystä. Aluehallituksen ja lautakunnan sekä niiden jaoston ja alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa vaatia siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä. Oikaisuvaatimus tehdään aluehallituksen ja lautakunnan sekä niiden jaoston ja alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle.

Oikaisuvaatimus on saapunut hyvinvointialueen kirjaamoon oikaisuvaatimusajan puitteissa, ja se on näin ollen otettava käsiteltäväksi.

Oikaisuvaatimusta käsitellessään aluehallitus on sidottu niihin laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusvaatimuksiin, joita oikaisuvaatimuksessa on esitetty. Aluehallitus ei näin ollen voi käsitellä asiaa oikaisuvaatimusasiana tätä laajemmin.

Asiaa käsitellessään aluehallituksen on arvioitava oikaisuvaatimuksessa esitetyt laillisuusvirheet sekä arvioitava oikaisuvaatimuksessa esitetyt tarkoituksenmukaisuusperusteet.

Otettuaan asian oikaisuvaatimusasiana käsiteltäväkseen aluehallitus voi muuttaa tehtyä hallintopäätöstä, kumota tehdyn hallintopäätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen.

Oikaisuvaatimuksen tekijän vaatimus

Oikaisuvaatimuksen tekijä ilmoittaa, että esihenkilön virheestä johtuen hänelle maksettiin virheellisesti palkkaa. Hän katsoo, että esihenkilön tulisi maksaa takaisinperittävä summa takasin.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt laillisuusvirheet

Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt oikaisuvaatimuksessaan laillisuusvirheitä.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt tarkoituksenmukaisuusperusteet

Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, ettei ollut hänen syynsä, että hänelle maksettiin virheellisesti palkkaa. Oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa, että hänellä ei ole rahaa maksaa virheellisesti maksettua summaa takasin.

Asian käsittely 

Aiheettomasti maksettu palkka tai muu palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden määrä saadaan lain mukaan periä takaisin. Tämä koskee sekä työsuhteisia (työsopimuslaki 2 luku 17 §) että virkasuhteisia (laki kunnallisesta viranhaltijasta 56 §).

Aiheettomasti maksettu palkka on palkansaajan perusteeton etuus, joka peritään takaisin. Työnantajalla on oikeus periä liikaa maksettu palkka (ns. perusteeton etuus) takaisin riippumatta siitä, missä tai kenen tekemänä virhe on sattunut. Työnantajan tulee lisäksi huolehtia siitä, että palkanmaksun virheet tulevat korjatuiksi myös Verohallinnon tulorekisteriin.

Palvelussuhteen kestäessä liikasuoritus peritään tulonsaajan nettopalkasta. Kun palvelussuhde on päättynyt, tulonsaajalle lähetetään lasku. Jos summa on suuri, työnantaja ja työntekijä voivat sopia takaisinmaksuajan kohtuullistamisesta.

Työsopimuslaissa on rajoitettu työnantajan kuittausoikeutta. Palkan ulosmittausta koskevan rajoituksen tarkoituksena on turvata työntekijän vähimmäistoimeentulo. Lain mukaan työnantaja ei saa kuitata työntekijän palkkasaamista vastasaamisellaan siltä osin kuin palkka on ulosottokaaren (705/2007) mukaan jätettävä ulosmittaamatta.

Oikeustapauksissa on linjattu, että työnantajan oikeuteen periä palkka takaisin ei vaikuta myöskään se, että onko työntekijä itse havainnut ylimääräistä palkkaa. (esim. KHO:n ratkaisu 19.11.2018/5349).

Esitetään, että aluehallitus hylkää oikaisuvaatimuksen koska oikaisuvaatimuksessa esitettyjä laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperusteita tutkittaessa ei ole ilmennyt sellaisia perusteita, joiden nojalla oikaisuvaatimus tulisi hyväksyä tai tehty päätös kumota.

Ehdotus

Hyvinvointialuejohtaja: 

Aluehallitus hylkää oikaisuvaatimuksen.

Päätös

Aluehallitus hylkäsi oikaisuvaatimuksen.

Liitteet

 Liite_1_Liikaa maksetun palkan takaisinperiminen (ei julkinen asiakirja)
Salassa pidettävä, JulkL 24.1 § 23 kohta
 Liite 2_Oikaisuvaatimus (ei julkinen asiakirja)
Salassa pidettävä, Julkisuuslaki (621/1999) § 24

Oheismateriaali

Muutoksenhaku

Valitusosoitus (Aluevalitus)

Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella aluevalituksella.

Valitusaika

Aluevalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena (3) päivänä viestin lähettämisestä. Jäsenkunnan ja jäsenkunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Aluevalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.

 

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

 

Valitusviranomainen:

Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki.
​​​​​helsinki.hao(at)oikeus.fi

Sähköpostia lähetettäessä (at)-merkintä korvataan @-merkillä.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

 

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimusten perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

 

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle. Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

 

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

 

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää: Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)itauusimaa.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 09.00 – 15.00.