Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
sosiaali- ja terveysjohtaja Annika Immonen
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
Aluehallitus on pyytänyt palveluiden järjestäminen -lautakuntaa antamaan lausuntonsa 7.11.2024 klo 16.00 mennessä.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on valmistellut palveluverkkosuunnitelmaa virkatyönä osana muutosohjelmaa. Palveluverkkosuunnitelma on koostettu vastuualueiden tekemistä esityksistä hyvinvointialueen taloustilanne huomioiden. Tämän lisäksi Accenture Oy tuottaa taustamateriaalia palveluverkkosuunnitelmaa varten ts palveluverkkoselvityksen.
Selvityksessä tarkastellaan palveluntuotannon nykytilaa ja tulevaisuutta, huomioiden käynnissä oleva muutosohjelma, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, palvelutoiminnan tehostaminen digitaalisilla ja liikkuvilla ratkaisuilla, kustannusvaikutukset sekä palvelustrategia. Accenturen tuottama materiaali sisältää palveluiden kysyntään nojaavan analyysityökalun sekä skenaariotarkastelun. Näissä on hyödynnetty Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ominaispiirteet, väestöennuste ja väestön sijoittuminen alueella, ikäjakauma, palveluverkon nykytila ja palvelun tarve.
Tiedot selvitykseen on kerätty avoimista tietolähteistä ja niitä on täydennetty hyvinvointialueen tuottamilla tiedoilla.
Palveluverkkoselvityksen ja -suunnitelman taustamateriaalin valmistelua on seurattu HVAn ohjausryhmässä, johon ovat kuuluneet hyvinvointialuejohtaja, sosiaali- ja terveysjohtaja, vastuualue- ja professiojohtajat, hallintojohtaja, kiinteistöpäällikkö, kehittämispäällikkö ja henkilöstön edustajat. Tämän lisäksi henkilöstö on osallistunut materiaalin tuottamiseen muun muassa Accenturen järjestämissä työpajatyöskentelyissä.
Palveluverkkosuunnitelma perustuu Itä- Uudenmaan hyvinvointialueen strategiaan, palvelustrategiaan, kiinteistöstrategiaan sekä tuottavuusohjelmaan.
Hyvinvointialueen toimitilarakenne on hajanainen. Toimitilat ovat siirtyneet hyvinvointialueelle seitsemästä eri kunnasta ja kahdesta kuntayhtymästä. Kiinteistökantaa pyritään kehittämään niin, että se vastaisi tulevaisuuden palvelujen tuottamiseen ja niiden saavuttamiseen mahdollisimman tehokkaasti. Toimitilojen on myös tuettava toimintaprosessien muutosta talouden tasapainottamiseksi.
Palvelujen järjestäminen -lautakunta tutustuu palveluverkkosuunnitelmaan, perusteluihin ja yhteenvetoon. Lautakunta lausuu asiasta lautakunnan tehtävien näkökulmasta. Lautakunnan tehtävinä on laatia esitys sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluntuotantoa koskevasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta. Lautakunta vastaa palveluiden yhdenvertaisuuden toteutumisesta, tarpeenmukaisuudesta ja laadusta valtuuston antamien linjausten perusteella. Lauttakunta vastaa myös palvelustrategian seurannasta ja arvioinnista sekä tämän täytäntöönpanosta.
Ehdotus
Sosiaali- ja terveysjohtaja:
Lautakunnan lausunto palveluverkkosuunnitelmasta:
Lautakunta kiittää valmistellusta työstä. Palveluverkkosuunnitelman tulee tukea myös aluevaltuuston loppuvuodesta 2023 hyväksymää palvelustrategiaa ja tuottavuusohjelmaa. Lautakunta ei näe ristiriitaa palveluverkkosuunnitelman, palvelustrategian ja tuottavuusohjelman välillä.
Lautakunta ei ota kantaa yksittäisten toimipisteiden tulevaisuuteen, koska edustajien kannanotot poikkeavat toisistaan. Oman kotikunnan etuja ei nosteta esiin lautakunnan nimissä.
Palveluverkkosuunnitelman valmistelun yhteydessä on tehty kattava selvitys, jossa on huomioitu alueen väestötieto, palvelutarve, palvelujen saavutettavuus ja kustannustehokkuus. Erilaisia skenaarioita on muodostettu ja niiden vaikutuksia arvioitu saavutettavuuteen, säästöihin ja palvelutuotantoon. Palveluverkkoa on suunniteltu pääasiassa väkiluvun ja väestökeskittymien perusteella.
Kuitenkin sairastuvuusindeksi osoittaa, että alueilla, joista palveluita ollaan lakkauttamassa, on korkea sairastuvuusindeksi. Jos palvelujen saavutettavuus heikkenee näillä alueilla, voiko tämä pahentaa sairauksia, kun ihmiset lykkäävät lääkärikäyntejä? Tämä lisää erityissairaanhoidon kalliita kustannuksia. Voisiko pieniin kuntiin jättää esimerkiksi sairaanhoitajan vastaanoton, joka toteutuisi harvemmin mutta säännöllisesti? Palvelun ei tarvitsisi olla nykyisessä terveysasemassa, vaan se voisi toimia muiden kunnissa toteutettavien palvelujen yhteydessä.
Palveluita uudistettaessa on varmistettava, että uusi palvelumuoto toimii ennen kuin vanha lakkautetaan. Digitaaliset palvelut täydentävät hyvin perinteisiä palveluja, ja on hyvä, että niitä kehitetään. Ennen kuin vanhat palvelut ajetaan alas, on varmistettava, että digitaaliset palvelut toimivat kuten niiden pitäisi. Monet digitaaliset palvelut ovat vielä kehitysvaiheessa. Selkeät suunnitelmat siitä, mitä palveluja laajennetaan digitaalisiin palveluihin ja missä aikataulussa, ovat tarpeen.
Myös mobiilipalveluiden laajentumisesta tarvitaan tarkempia analyysejä ja suunnitelmia. On tärkeää selvittää, mitä tarkoitetaan mobiilipalveluilla verrattuna jalkautuviin palveluihin.
Omaishoidon tukea suunnitellaan pienennettäväksi. Tavoitteena on kuitenkin lisätä kotiin vietäviä palveluja ja tukea. On hyvä, että on huomioitu muitakin tukimuotoja kuin taloudelliset, mutta myös taloudelliset tuet ovat tärkeitä ja osoittavat omaishoitajille, että heidän työtään arvostetaan.
Hyvinvointialue suunnittelee lopettavansa useita omia ympärivuorokautisen asumisen yksiköitä. On varmistettava, että palvelut ovat saatavilla yksityiseltä puolelta ennen kuin yksiköt lakkautetaan.
Lautakunta toteaa, että palveluverkkosuunnitelman ensimmäinen luonnos ei sisällä säästölaskelmia tai yksittäisiä ennakkovaikutusten arviointeja. Säästölaskelmat ja konkreettiset, palveluihin kohdennetut ennakkovaikutusten arvioinnit tulee täydentää suunnitelman seuraavaan luonnokseen.
Pykälä tarkastetaan heti.
Päätös
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluiden järjestäminen -lautakunta päätti yksimielisesti lausua seuraavasti:
Lautakunta kiittää valmistellusta työstä. Palveluverkkosuunnitelman tulee tukea myös aluevaltuuston loppuvuodesta 2023 hyväksymää palvelustrategiaa ja tuottavuusohjelmaa. Lautakunta ei näe ristiriitaa palveluverkkosuunnitelman, palvelustrategian ja tuottavuusohjelman välillä.
Lautakunta ei ota kantaa yksittäisten toimipisteiden tulevaisuuteen, koska edustajien kannanotot poikkeavat toisistaan. Oman kotikunnan etuja ei nosteta esiin lautakunnan nimissä.
Palveluverkkosuunnitelman valmistelun yhteydessä on tehty kattava selvitys, jossa on huomioitu alueen väestötieto, palvelutarve, palvelujen saavutettavuus ja kustannustehokkuus. Erilaisia skenaarioita on muodostettu ja niiden vaikutuksia arvioitu saavutettavuuteen, säästöihin ja palvelutuotantoon. Palveluverkkoa on suunniteltu pääasiassa väkiluvun ja väestökeskittymien perusteella.
Kuitenkin sairastuvuusindeksi osoittaa, että alueilla, joista palveluita ollaan lakkauttamassa, on korkea sairastuvuusindeksi. Jos palvelujen saavutettavuus heikkenee näillä alueilla, voiko tämä pahentaa sairauksia, kun ihmiset lykkäävät lääkärikäyntejä? Tämä lisää erityissairaanhoidon kalliita kustannuksia. Voisiko pieniin kuntiin jättää esimerkiksi sairaanhoitajan vastaanoton, joka toteutuisi harvemmin mutta säännöllisesti? Palvelun ei tarvitsisi olla nykyisessä terveysasemassa, vaan se voisi toimia muiden kunnissa toteutettavien palvelujen yhteydessä.
Palveluita uudistettaessa on varmistettava, että uusi palvelumuoto toimii ennen kuin vanha lakkautetaan. Digitaaliset palvelut täydentävät hyvin perinteisiä palveluja, ja on hyvä, että niitä kehitetään. Ennen kuin vanhat palvelut ajetaan alas, on varmistettava, että digitaaliset palvelut toimivat kuten niiden pitäisi. Monet digitaaliset palvelut ovat vielä kehitysvaiheessa. Selkeät suunnitelmat siitä, mitä palveluja laajennetaan digitaalisiin palveluihin ja missä aikataulussa, ovat tarpeen.
Myös mobiilipalveluiden laajentumisesta tarvitaan tarkempia analyysejä ja suunnitelmia. On tärkeää selvittää, mitä tarkoitetaan mobiilipalveluilla verrattuna jalkautuviin palveluihin.
Lautakunta kiinnittää huomiota suunnitelmaan keskittää rokotukset. Mikäli rokotukset järjestetään keskitetysti yhteen-kahteen yksikköön, asettuvat alueen asukkaat eriarvoiseen asemaan. Esim. koronarokotukseen oikeutettuja ovat mm. kaikki 75- vuotta täyttäneet ja vanhemmat. Heidän liikuntakykynsä on usein rajoittunut ja alueen julkinen liikenne on puutteellinen. Koska KELA ei korvaa minkään rokotteen rokottamiseen liittyviä matkakuluja, saattaa esim. ikääntyneille syntyä huomattava matkakustannus taksimatkoista haja-asutusalueelta keskitettyyn rokotuspisteeseen. Korkeiden matkakustannusten seurauksena syntyy mahdollisesti heikko rokotuskattavuus, joka lisää entisestään sairastavuutta alueella. Sen seurauksena alueelle syntyisi huomattaviakin hoitokustannuksia. Mikäli alueella on kuitenkin käytössä liikkuvat palvelut ja henkilöt voidaan rokottaa kotona kotipalvelun asiakkaina tai puolison ominaisuudessa on keskittäminen mahdollista.
Keskittämällä virka-aikainen päivystys alueella voidaan aiheuttaa alueen asukkaiden yhä suurempi hakeutuminen virka-ajan ulkopuoliseen päivystykseen (HUS, Porvoon sairaala), joka on erittäin kallista. Jos jokaisella terveysasemalla ei ole virka-aikaista päivystystä ja se keskitetään yhteen toimipisteeseen, heikennetään lisäksi muiden yksiköiden henkilöstön osaamista/kokemusta kohdata päivystyskriteerit täyttäviä potilaita. On selvää, että osa potilaista hakeutuu akuuteissa tilanteissa edelleen lähimmälle terveysasemalle, jossa ei ole toimintamallin muutoksen seurauksena enää kokemusta hoitaa ja tutkia kriittisesti sairaita potilaita. Tämän seurauksena potilasturvallisuuden taso laskee.
Hyvinvointialue suunnittelee lopettavansa useita omia ympärivuorokautisen asumisen yksiköitä. On varmistettava, että palvelut ovat saatavilla ennen kuin yksiköt lakkautetaan.
Lautakunta toteaa, että palveluverkkosuunnitelman ensimmäinen luonnos ei sisällä säästölaskelmia tai yksittäisiä ennakkovaikutusten arviointeja. Säästölaskelmat ja konkreettiset, palveluihin kohdennetut ennakkovaikutusten arvioinnit tulee täydentää suunnitelman seuraavaan luonnokseen.
Pykälä tarkastettiin heti.