Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
järjestötyön ja osallisuuden asiantuntija Nanna Kostiainen, etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
Kehittäminen ja yhteistyö -lautakunta palautti kokouksessaan 1.3.2023 järjestöjen kumppanuuspöydän uuteen valmisteluun hakukriteerien ja kumppanuuspöydän kokoonpanon tarkistamiseksi.
Hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyön rakenteiden vaihtoehtoja ovat järjestöneuvottelukunta, järjestöneuvosto tai kumppanuuspöytä. Hyvinvointialueen aluehallitus on kokouksessaan 25.8.2022 (oheismateriaali) päättänyt, että hyvinvointialueen ja järjestöyhteistyön rakenteena on kumppanuuspöytä. Itä-Uudenmaan järjestökenttä on vielä niin pirstaleinen, että tarkoituksenmukaisin järjestäytymismuoto on tässä vaiheessa kumppanuuspöytä.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen järjestöjen valmisteleva kehittämisryhmä perustettiin 23.5.2022 järjestetyn avoimen järjestötapaamisen pohjalta. Avoimessa järjestötapaamisessa kutsuttiin kiinnostuneet järjestöt mukaan kehittämisryhmään. Valmistelevaan kehittämisryhmään ilmoittautui 14 järjestöedustajaa. He eivät edustaneet kehittämisryhmässä yhtä tiettyä järjestöä, vaan yleisesti hyvinvointialueen palveluja täydentäviä järjestöjä. Kehittämisryhmän edustajat ovat jäseninä ainakin seuraavissa järjestöissä tai yhdistyksissä: Ikäinstituutti, Parisuhdekeskus Kataja, A-Klinikkasäätiö, EHYT ry, Porvoon seudun muistiyhdistys, Porvoon yhdistyskeskus, Porvoon Invalidit, Ituspy, Porvoon eläkkeensaajat ry, Porvoon seudun Allergia- ja astmayhdistys, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Väestöliitto, Neuro-Porvoo, Neuroliitto, Heta-liitto ja Loviisan järjestöt. Hyvinvointialueen Yhdyspinnat- jaostosta kehittämisryhmässä olivat mukana palvelujohtaja Annika Immonen (Porvoon kaupunki), hyvinvointijohtaja Jaana Keisala (Myrskylän kunta) ja osallisuussuunnittelija Nanna Kostiainen (Itä-Uudenmaan hyvinvointialue). SOSTE ry:stä oli mukana järjestöasiantuntija Ilari Karhumalja.
Järjestöyhteistyön valmistelussa tunnistettiin tarve alueelliselle järjestöyhteistyörakenteelle. Valmistelussa pyrittiin suunnittelemaan sellainen yhteistyörakenne, joka palvelee parhaalla mahdollisella tavalla alueen järjestökentän tarpeita, realiteetteja ja toimintaresursseja. Valmistelukeskustelun pohjalta päädyttiin siihen, että alueellisiin tarpeisiin vastaa parhaiten järjestöjen kumppanuuspöytä, jota hyvinvointialue koordinoi.
Valmistelussa käytiin keskustelua kumppanuuspöydän jäsenistöstä ja vertailtiin muiden alueiden käytäntöjä. Esimerkiksi Helsingin ja Keski-Uudenmaan järjestöneuvottelukunnat koostuvat ainoastaan järjestöedustajista.
Kumppanuuspöytä on järjestökentän ja julkisen toimijan välisen yhteistyön mahdollistava kumppanuudellinen vuorovaikutuksen, yhteiskehittämisen ja yhteistyön foorumi. Kumppanuuspöytä ei koske vain palveluntuottajajärjestöjä, vaan siinä korostuu ennen kaikkea järjestölähtöinen auttamistoiminta.
Järjestöjä on paljon, ne ovat erikokoisia ja niiden toiminnan kirjo on laaja, joten kaikkien järjestöjen näkemysten saaminen erikseen mukaan alueen palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon on vaikeaa. Kumppanuuspöytä kokoaa yhteen eri alojen järjestöjä ja tarjoaa keskitetyn yhteyden hyvinvointialueen suuntaan.
Kumppanuuspöytää on valmisteltu järjestöperusteisesti Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallituksen päätöksen pohjalta yhteistyöfoorumiksi juuri hyvinvointialueen kanssa toteutettavaan järjestöyhteistyöhön ja tässä on nähty hyväksi rajata se järjestötoimijoihin, jotka tukevat ja täydentävät hyvinvointialueen palveluita.
Yhdistysten toiminta poikkeaa perusluonteeltaan yritystoiminnasta. Yhdistysten järjestölähtöisessä auttamistoiminnassa ei tavoitella voittoa eikä kilpailla markkinoilla. Sote-järjestämislakivelvoitteet (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021 §7) edellyttävät yhdistyksille hyvinvointialueelta tukea toimintaedellytyksiin, ennen kaikkea rahallisia avustuksia ja erilaisia tilojen käyttöä koskevia tukiratkaisuja (jollaisia ei voi tarjota yrityksille). Saman §7:n mukaan hyvinvointialueen on edistettävä järjestöjen toimintaedellytysten lisäksi järjestöjen vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Kumppanuuspöydän jäsenen kriteerit:
- olla sellaisen järjestön jäsen, joka edistää toiminnallaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa tai hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta
- omata laajempi ymmärrys ja näkemys järjestöistä sekä itäuusimaalaisen toimintaympäristön tuntemus
- omata tuntemus oman teemansa asiakasryhmästä
- edustaa kumppanuuspöydässä kaikkia hyvinvointialueen järjestöjä, ei vain omaa järjestöään
- sitoutua jäsenyyteen (toimikaudeksi ehdotettu 2 vuotta)
- sitoutua oman teemaverkostonsa koordinointiin ja pitää yhteyttä omaan teemaryhmäänsä kuuluviin muihin järjestöihin. Jäsen viestii hyvinvointialueelle ja teemaryhmänsä muille järjestöille kumppanuuspöydässä käsitellyistä asioista.
Kumppanuuspöydän edustamat teemat:
- Lapset ja perheet
- Työllisyyttä ja yhteisöllisyyttä tukevat sosiaalialan järjestöt
- Ikäihmiset
- Mielenterveysjärjestöt
- Päihdejärjestöt
- Vammaisjärjestöt
- Potilas- ja sairausjärjestöt
- Monialajärjestöt
- Muut
Kumppanuuspöydän tavoite:
- Edistää tiedonkulkua, viestintää sekä yhteistyötä alueen järjestöjen, hyvinvointialueen ja kehittäminen ja yhteistyö –lautakunnan välillä.
- Tuo hyvinvointialueen päätöksentekoon asukkaiden ja kolmannen sektorin tunnistamia hiljaisia signaaleja ja järjestöjen kokoamaa tietoa.
- Toimii yhteistyökanavana hyvinvointialueen ja järjestöjen välillä.
- Tekee järjestötoimintaa näkyväksi, tunnetuksi ja saavutettavaksi.
- Lisää läpinäkyvyyttä ja demokratiaa.
- Vaikuttaa alueen asukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseen ja sen oikeudenmukaiseen jakautumiseen.
- Toimii tarvittaessa järjestöedustajana erilaisissa tilaisuuksissa
Kumppanuuspöydän tehtävät:
- Yhteistyön varmistaminen ja kehittäminen alueella toimivien järjestöjen kanssa
- Vahvistaa demokratian toteutumista järjestöjen näkökulmasta
- Esim. ohjaavien asiakirjojen kommentointi (palvelustrategia, hyte-suunnitelma ja -kertomus, osallisuusohjelma jne.)
- Teemaverkostojen koordinointi
- Järjestönäkökulman lisääminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmissä.
Kumppanuuspöytä on ratkaisuja työstävä kehittämisrakenne sekä perinteistä päätöksentekoa täydentävä osallistumisen malli. Kumppanuuspöydällä ei ole päätöselinten toimivaltaa. Se on vuoropuheluun painottuva keskustelualusta ennen perinteistä päätösprosessia.
Kumppanuspöydässä tulisi olla sekä paikallisia että valtakunnallisia järjestöjä. Jäsenten määrän on suunniteltu olevan maksimissaan 20 henkilöä. Hyvinvointialueen edustajina toimivat järjestötyön ja osallisuuden asiantuntija sekä ehkäisevän työn koordinaattori.
Kumppanuuspöydän jäsenten uusi haku on syytä käynnistää viiveettä toiminnan ja organisoitumisen käynnistämiseksi syksyllä 2023. Hakuilmoitus julkaistaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ja pelastuslaitoksen nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa sekä alueen paikallislehdissä. Hakuajan tulee päättyä 2.5.2023, jotta hakemukset voidaan toimittaa kehittäminen ja yhteistyö -lautakunnalle 3.5.2023 kokoukseen. Hyvinvointialue tekee ehdotuksen kumppanuuspöytään valittavista jäsenistä kehittäminen ja yhteistyö -lautakunnan 1.6.2023 kokoukseen.
Ehdotus
Kehittämisjohtaja:
Kehittäminen ja yhteistyö lautakunta päättää hyväksyä edellä valmistelutekstissä selostetut
- kumppanuuspöydän tavoitteet ja tehtävät
- kumppanuuspöytään valittavien jäsenten kriteerit
- kumppanuuspöytään valittavien jäsenten edustamat teemat
Pykälä tarkistetaan heti.
Päätös
Kehittäminen ja yhteistyö -lautakunta hyväksyi valmistelutekstissä selostetut kumppanuuspöydän tavoitteet ja tehtävät, kumppanuuspöytään valittavien jäsenten kriteerit sekä kumppanuuspöytään valittavien jäsenten edustamat teemat. Kumppanuuspöydän edustamiin teemoihin päätettiin lisätä nuoret ja turvallisuus. Kumppanuuspöytään valittavien jäsenten kriteerien viimeiseksi kohdaksi lisättiin teksti: Myös alueen yritysten ja oppilaitosten on mahdollista hakea mukaan kumppanuuspöydän toimintaan.
Pykälä tarkistettiin heti.