Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
hallintojohtaja Camilla Söderström
etunimi.sukunimi1(at)itauusimaa.fi
Aluehallitus on pyytänyt kansalliskielilautakuntaa antamaan lausuntonsa 7.11.2024 klo 16.00 mennessä.
Ehdotus
Hallintojohtaja:
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kansalliskielilautakunta lausuu seuraavasti:
Lautakunta kommentoi palveluverkkosuunnitelmaa siitä näkökulmasta, mitkä sen tehtäviksi on hyvinvointialuelaissa ja hyvinvointialueen hallintosäännössä määritetty. Kansalliskielilautakunnan tehtävänä on mm. selvittää, arvioida ja lausua siitä, miten aluevaltuuston päätökset vaikuttavat kielellisten oikeuksien käytännön toteutumiseen.
Lautakunta toteaa, että palveluverkkosuunnitelman tulee tukea myös hyvinvointialueen strategisia ja ohjaavia asiakirjoja, eikä lautakunta näe ristiriitaa palveluverkkosuunnitelman, palvelustrategian ja tuottavuusohjelman välillä.
Lautakunta toteaa, että palveluverkkosuunnitelman valmistelun yhteydessä on tehty kattava palveluverkkoselvitys, jossa on huomioitu alueen väestötieto, palvelutarve, palvelujen saavutettavuus ja kustannustehokkuus sekä muodostettu erilaisia skenaarioita ja arvioitu skenaarioiden toteutumisesta aiheutuvia vaikutuksia saavutettavuuteen, säästöihin ja palvelutuotantoon.
Palveluverkkosuunnitelmassa (sivu 4) todetaankin sen tukevan palvelustrategian linjauksia, kuten Asiakas palvelun keskiössä; Varmistetaan selkokielisyys kaikissa palveluissa, palvelutasoilla ja molemmilla äidinkielillä. Myös vaikutustenarviointiosiossa todetaan seuraavaa: Palveluiden kaksikielisyys voidaan edelleen turvata (sivu 54). Palveluverkkosuunnitelma edistää palvelujen tuottamista yli kuntarajojen vahvistaen kaksikielisten palveluiden sekä erityisosaamista edellyttävien palveluiden tuottamista (sivu 55).
Taustamateriaalissa (palveluverkkoselvitys, sivu 153) todetaan palveluiden saavutettavuudesta, että raportissa on käsitelty saavutettavuutta vain maantieteellisestä sijainnista. Muita arvioitavia palveluiden ominaisuuksia saavutettavuuden näkökulmasta olisivat palveluiden edullisuus, ymmärrettävyys, esteettömyys, kieli, asiointikanavat, viestintä, sosiaalinen turvallisuus ja yhdenvertaisuus.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on kaksikielinen, ja 29 % väestöstä puhuu ruotsia äidinkielenään. Palveluverkon muuttuessa ja kehittyessä, hyvinvointialueen on edelleen huolehdittava siitä, että palvelut ovat saatavilla yhdenvertaisesti kansalliskielillä, suomeksi ja ruotsiksi. Tämä tulee huomioida edelleen henkilökuntaa rekrytoitaessa eri tehtäviin, mutta erityisesti erilaisia digitaalisia palveluita ja ostopalveluita hankittaessa. Lautakunta haluaa myös muistuttaa hyvinvointialueen kaksikielisyysohjelmasta, jonka aluevaltuusto on hyväksynyt 17.10.2023 § 113.
Kansalliskielilauta toteaa, että palveluverkkosuunnitelma ei suunnitelma- eikä toteutusvaiheessa saa heikentää hyvinvointialueen ruotsinkielisten palveluiden saatavuutta, vaan suunnitelman tulee vahvistaa kaksikielisten palveluiden tuottamista.
Päätös
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kansalliskielilautakunta päätti yksimielisesti lausua seuraavasti:
Lautakunta kommentoi palveluverkkosuunnitelmaa siitä näkökulmasta, mitkä sen tehtäviksi on hyvinvointialuelaissa ja hyvinvointialueen hallintosäännössä määritetty. Kansalliskielilautakunnan tehtävänä on mm. selvittää, arvioida ja lausua siitä, miten aluevaltuuston päätökset vaikuttavat kielellisten oikeuksien käytännön toteutumiseen.
Lautakunta toteaa, että palveluverkkosuunnitelman tulee tukea myös hyvinvointialueen strategisia ja ohjaavia asiakirjoja; palvelustrategiaa ja tuottavuusohjelmaa.
Lautakunta toteaa, että palveluverkkosuunnitelman valmistelun yhteydessä on tehty kattava palveluverkkoselvitys, jossa on huomioitu alueen väestötieto, palvelutarve, palvelujen saavutettavuus ja kustannustehokkuus sekä muodostettu erilaisia skenaarioita ja arvioitu skenaarioiden toteutumisesta aiheutuvia vaikutuksia saavutettavuuteen, säästöihin ja palvelutuotantoon. Lautakunta pitää kuitenkin itse palveluverkkosuunnitelman (sivut 54-57) vaikutusten arviointia puutteellisena, kun se ei arvioi vaikutuksia siellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 612/2021 7 §:ssä säädetyn väestöryhmän mukaan.
Palveluverkkosuunnitelmassa (sivu 4) todetaankin sen tukevan palvelustrategian linjauksia, kuten Asiakas palvelun keskiössä; Varmistetaan selkokielisyys kaikissa palveluissa, palvelutasoilla ja molemmilla äidinkielillä. Myös vaikutustenarviointiosiossa todetaan seuraavaa: Palveluiden kaksikielisyys voidaan edelleen turvata (sivu 54). Palveluverkkosuunnitelma edistää palvelujen tuottamista yli kuntarajojen vahvistaen kaksikielisten palveluiden sekä erityisosaamista edellyttävien palveluiden tuottamista (sivu 55).
Sen sijaan palveluverkkosuunnitelma ei kaikilta osin vastaa palvelustrategian toista linjausta; " Laadukkaat, yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut". Joitakin alueita ja väestöryhmiä ei kohdella yhdenvertaisesti, jos ehdotetut palvelupisteet lakkautetaan. Tosiasiassa riski oman äidinkielen palvelujen saatavuuden ja saatavuuden heikkenemisestä syntyy, kun ei suinkaan ole itsestään selvää, että palvelut omalla kielellä voidaan taata korvaavilla ostopalveluilla, ainakaan samassa määrin kuin oma palvelutuotanto on tehnyt. Tämän linjauksen tavoitteena on myös, että palveluverkkoa kehitetään vastaamaan todellista palvelutarvetta, ja siihen tarpeeseen sisältyy palvelut omalla äidinkielellä. Lautakunta toteaa, että yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa yli 5 % vuodessa, ja 85-vuotiaiden osuuden arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä. Ruotsinkielisten osuus on selvästi suurempi ikääntyneessä väestössä, erityisesti hyvinvointialueen itäosassa, joten omien asumispalvelujen lakkauttaminen siellä ei vastaa palvelutarvetta (palveluverkkoselvitys sivu 78-79). Tämän lisäksi palvelujen leikkaamisen kokonaistaloudelliset vaikutukset ovat epäselviä.
Taustamateriaalissa (palveluverkkoselvitys, sivu 153) todetaan palveluiden saavutettavuudesta, että raportissa on käsitelty saavutettavuutta vain maantieteellisestä sijainnista. Muita arvioitavia palveluiden ominaisuuksia saavutettavuuden näkökulmasta olisivat palveluiden edullisuus, ymmärrettävyys, esteettömyys, kieli, asiointikanavat, viestintä, sosiaalinen turvallisuus ja yhdenvertaisuus.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on kaksikielinen, ja 29 % väestöstä puhuu ruotsia äidinkielenään. Palveluverkon muuttuessa ja kehittyessä, hyvinvointialueen on edelleen huolehdittava siitä, että palvelut ovat saatavilla yhdenvertaisesti kansalliskielillä, suomeksi ja ruotsiksi. Tämä tulee huomioida edelleen henkilökuntaa rekrytoitaessa eri tehtäviin, mutta erityisesti erilaisia digitaalisia palveluita ja ostopalveluita hankittaessa. Lautakunta haluaa myös muistuttaa hyvinvointialueen kaksikielisyysohjelmasta, jonka aluevaltuusto on hyväksynyt 17.10.2023 § 113.
Kansalliskielilauta toteaa, että palveluverkkosuunnitelma ei suunnitelma- eikä toteutusvaiheessa saa heikentää hyvinvointialueen ruotsinkielisten palveluiden saatavuutta, vaan suunnitelman tulee vahvistaa kaksikielisten palveluiden tuottamista.
Lisäksi kansalliskielilautakunta korostaa, että myös viittomakieli on otettava huomioon.